En jaksa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "surullinen"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

"surullinen"

Vieras
Olen niin poikki ja kaikki tuntuu turhalta. Mokastin viime viikolla töissä, heräilin yöt sitä vatvomaan ja painajaisia nähden. Unohtelen asioita ihan kauheen paljon, se johtuu vissiin uudesta lääkityksestä. En uskalla tunnustaa sairauttani töissä, ja pelkään että mä saan loparit mokailuni tai paljastuvan mielenterveyssairauden vuoksi. Se ois katastrofi meidän perheen taloudelle.

Mies halusi illalla puida sitä miten turhaksi ja pelottavaksi kokee meidän suhteen, ja tuli tunne etten ikinä voi tuottaa muuta kuin onnettomuutta muille. Yö meni valvoessa sairaan lapsen kanssa. Nyt oon viiden tunnin yöunilla töissä itkemässä. Tekis mieli vaan lähtee pois, ajaa niin pitkälle kun jaksaa ja kadota. Mutta lasten takia en sitä tee, kun niille tulis ikävä. Velvollisuudentunto lapsia kohtaan on ainoa asia joka pitää mut hengissä.
 
Ja nyt rauhoitut.

Moka töissä painaa sinua, mutta muut tuskin sitä enää muistavatkaan. Miltä tuntuisi, jos kävisit työterveydessä juttelemassa asioistasi? Tuskin mielenterveysongelman vuoksi kukaan lopareita antaa. Voisi helpottaa oloa, jos ei tarvitsisi salailla. Työnantajatkin on ihmisiä.

Puhu miehellesi väsymyksestäsi ja toivo tukea.

Tsemppiä!
 
Moka on sen tasoinen että siitä voi tulla isotkin rahalliset tappiot, pomo on aika hiilenä. Mä oon unohdellut viime aikoina asioita ihan kamalasti, mulla ei oo välttämättä edes mitään muistikuvaa joistain asioista jotka mulle on kuulemma sanottu. Voiko työterveyteen mennä vaan juttelemaan? Sieltä kautta olen saanut lähetteen mielenterveystoimistoon, mutta nyt on lomaviikko ja omahoitajakin pois paikalta. Pelkään myös sitä että pomo alkaa taas valittaa työterveyden laskuista, siellä ei oikein edes uskalla käytä. Meille palkattiin vasta uusi työntekijä, ja pelkään että hän vie mun paikan, kun meillä on aika vähän töitä. Ja mä meen mokaileen nekin vähät.

Miehelle oon puhunut, mutta kun hänkin on suunnilleen yhtä masentunut eikä jaksa lohduttaa. Arki on yhtä kärvistelyä eteenpäin vastoinkäymisestä toiseen, eikä ole mitään iloa elämässä. Lapset koitetaan hoitaa parhaamme mukaan ja leikkiä ja pelata heidän kanssa, mutta se on siinä.
 
[QUOTE="surullinen";29605213]Moka on sen tasoinen että siitä voi tulla isotkin rahalliset tappiot, pomo on aika hiilenä. Mä oon unohdellut viime aikoina asioita ihan kamalasti, mulla ei oo välttämättä edes mitään muistikuvaa joistain asioista jotka mulle on kuulemma sanottu. Voiko työterveyteen mennä vaan juttelemaan? Sieltä kautta olen saanut lähetteen mielenterveystoimistoon, mutta nyt on lomaviikko ja omahoitajakin pois paikalta. Pelkään myös sitä että pomo alkaa taas valittaa työterveyden laskuista, siellä ei oikein edes uskalla käytä. Meille palkattiin vasta uusi työntekijä, ja pelkään että hän vie mun paikan, kun meillä on aika vähän töitä. Ja mä meen mokaileen nekin vähät.

Miehelle oon puhunut, mutta kun hänkin on suunnilleen yhtä masentunut eikä jaksa lohduttaa. Arki on yhtä kärvistelyä eteenpäin vastoinkäymisestä toiseen, eikä ole mitään iloa elämässä. Lapset koitetaan hoitaa parhaamme mukaan ja leikkiä ja pelata heidän kanssa, mutta se on siinä.[/QUOTE]

Kuulostaa kyllä siltä, että et ole työkuntoinen. Työterveyteen mars mars.
 

Yhteistyössä