En jaksa enää. Stressaannun ihan kaikesta.

Joskus haluaisin vain kuolla. Tuntuu, että olen niin tyhmä, etten selviä edes normaalista elämästä. Juuri täytin eskarihakemusta ja hitto soikoon, oli mulle sekin aivan liian vaikea. Kohta pitäis täytyy sitten nuoremman lapsen päivähoitohakemuskin... ja stressaa jo töihin paluukin, miten mä sielläkään tämmösenä taukkina pärjään, kun stressaan kaikesta niin pirusti. Työaikani on hyvin joustamaton enkä ymmärrä, miten tässä elämässä taas pärjätään, kun palaan töihin. Osa-aikaiseksikaan en voi mennä, kun palkkani on niin hiton pieni muutenkin, ettei ole varaa... siitä vielä pois päivähoitomaksu 500 euroa niin huh heijaa. Itkettää.

 

Eläs nyt
Meillä kaikilla on omat lahjakkuutemme ja mitkään kaavakkeentäyttötaidot eivät määrittele sun ihmisarvoasi.
Apuakin voi aina pyytää.
Jaksuja ja haleja.

 

Vedä happea, juo kuppi kahvia. Ahdistuneessa mielentilasa helpotkin asia (kuten joku lomake) tuntuu ylitsepääsemättömiltä, vaikka eihän ne ole.
Ja hyvin useimmat aika urpotkin ihmiset selviää töissäkäynnistä vaikka onkin lapsia, tuskinpa olet oikeasti sen tollompi

 

Jos vaan suinkin mahdollista, älä mene vielä töihin? Makseletko tosiaan yksin palkastasi hoitomaksut, miten mies? Vai oletko yksin?

 

No meillä mies maksaa muutenkin melkeen kaiken (esim. asuntolainan) joten mun mielestä on ihan kohtuullista, että mä maksan hoitomaksut. Palkkani on pieni, mutta meidän yhteiset tulot on kuitenkin sen verran, että menee heittämällä se korkein pk-maksu. Ja mun tilillä tulee lapsilisäkin. Kiitos ihanista viesteistänne, ihana olo tuli jo näistä kommenteista. Ja kiitos sinulle, joka sanoit, että urpotkin selviää töistä perheellisenä... kai se on siihen uskottava. Työelämää on takana jo yli 10 vuotta, nyt vaan pitäis pärjätä se kahden lapsen kanssa. Yhden kanssa on siitä jo kokemusta ja aika rankkaa oli silloinkin. Olen töissä pankissa, että en varmasti maailman ihan tyhmin ole, mutta varmasti lähellä sitä - ainakin nyt tuntuu siltä. Kiitos kannustuksestanne, arvostan sitä todella. ap

 

Sama tilanne ja velkaakin tolkuttomasti. Mutta kyllä se siitä vielä iloksi muuttuu kun jaksaa rämpiä. Pari vuotta ja ne on koulussa, ei tarvitse maksaa päivähoitomaksuja, tilanne helpottaa. Ja on ne lapset ennenkin pärjänneet vaikka vanhemmat joutuvat tekemään pitkiä päiviä ja joutuu odottamaan tarhassa/koulussa/iltapäiväkerhossa. Kovemmalta se yleensä vanhemmasta tuntuu, lapset ovat sopeutuvaisia. Ja ne hakemukset ON vaikeita. Mä olen suorittanut yliopistotutkinnon enkä silti meinaa aina virallisista papereista ottaa selvää. Ei se ihmistä tyhmäksi tee, kertoo vaan ettei ole aiemmin tarvinnut niitä täytellä. Jos ne olisi ihan päivänselviä, niin ei kai niiden asioiden hoitamiseen toisella puolella tiskiä tarvittaisi useamman vuoden yliopistokoulutusta? Kun menee hermo, niin soita ja kysy, ellet saa asiallisia vastauksia, niin soita toiseen numeroon ja kysy uudelleen. Kyllä se siitä

 

Monta lasta teillä on hoidossa? Kahdesta ei mitenkään voi mennä tuommoinen maksu jos toinen on eskarissa.

 

[QUOTE="tumpelo";27842422]Joskus haluaisin vain kuolla. Tuntuu, että olen niin tyhmä, etten selviä edes normaalista elämästä. Juuri täytin eskarihakemusta ja hitto soikoon, oli mulle sekin aivan liian vaikea. Kohta pitäis täytyy sitten nuoremman lapsen päivähoitohakemuskin... ja stressaa jo töihin paluukin, miten mä sielläkään tämmösenä taukkina pärjään, kun stressaan kaikesta niin pirusti. Työaikani on hyvin joustamaton enkä ymmärrä, miten tässä elämässä taas pärjätään, kun palaan töihin. Osa-aikaiseksikaan en voi mennä, kun palkkani on niin hiton pieni muutenkin, ettei ole varaa... siitä vielä pois päivähoitomaksu 500 euroa niin huh heijaa. Itkettää.[/QUOTE]

Sä olet nyt ihan selkeästi vaan mammamoodilla, kunhan töihin palaat niin pian se normaali toimintataso sulle palautuu eikä kaikki tunnu enää niin vaikealta.

 

Hei se kaavake on laadittu tyhmästi, sä et ole tyhmä. Tsemppiä! Kyllä se arki töissä ja lasten kanssa alkaa siitä alkutotuttelujen jälkeen taas rullaamaan eikä tunnu enää niin vaikeelta

 

Mä luulin synnyttäneeni ja imettäneeni mun ajattelukyvyn, mutta kun olen tekemisissä aikuisten kanssa, huomaan olevani edelleen se ihan älykäs ja sukkela vanha itseni! Se on vaan noiden lasten läsnäolo kun tyhmentää . Kyllä se siitä, ja sä saat itsellesi työpäivän aikana mielekästä aikaa. Nyt vaan sitä omaa asennetta virittämään!!

 

Mulla on kanss joku lomakesyndrooma... Kaavakkeen kun saan eteeni, ni tuskin edes nimeä osaan kirjottaa. Erityisesti Kelan kaavakkeet saa aikaan oikosulun aivoissa, en kertakaikkiaan ymmärrä, tajua, enkä osaa... AINA menee joku kohta väärin. Muuten koen olevani ihan normaalilla älyllä varustettu! Ehkä sullakin olis sama "diagnoosi"...

 

[QUOTE="tumpelo";27842422]Joskus haluaisin vain kuolla. Tuntuu, että olen niin tyhmä, etten selviä edes normaalista elämästä. Juuri täytin eskarihakemusta ja hitto soikoon, oli mulle sekin aivan liian vaikea. Kohta pitäis täytyy sitten nuoremman lapsen päivähoitohakemuskin... ja stressaa jo töihin paluukin, miten mä sielläkään tämmösenä taukkina pärjään, kun stressaan kaikesta niin pirusti. Työaikani on hyvin joustamaton enkä ymmärrä, miten tässä elämässä taas pärjätään, kun palaan töihin. Osa-aikaiseksikaan en voi mennä, kun palkkani on niin hiton pieni muutenkin, ettei ole varaa... siitä vielä pois päivähoitomaksu 500 euroa niin huh heijaa. Itkettää.[/QUOTE]

ootko sä masentunut tai uupunut? kuulostaa siltä kun lapun täyttäminen on vaatinut niin paljon voimia

 

Mä oon huomannu, että tommosia ajatuksia tulee ennen töihinpaluuta. Itse alotin opiskelun äitiysloman jälkeen ja juurikin silloin mietin että miten ikinä se onnistuu. miten keritään niin aikasin kaikki päiväkotiin ja töihin koulun jälkeen työllistyin määrä-aikaiseen työsuhteeseen, se on nyt loppunut ja olen ollut muutaman kuukauden työttömänä. Ja eilen taas ajattelin, että miten ihmeessä me keretään ajoissa mihinkään kun pääsen takasin töihin kyllä se siitä! Hyvin ne asiat tapaa järjestyä ja veikkaan että sun itsevarmuus nousee kun palaat takasin töihin! Meillä on neljä lasta ja joka kerta on arki lähteny hyvin rullaamaan!! Voimia!!