En ikimaailmassa päästäisi itseäni niin riippuvaiseksi autosta että työ ja toimeentulo riippuisi siitä

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
Ruoka tuli pellosta, navetasta ja metsästä. Putkia ja sähköjä ei ollut ja kirvestä osattiin käyttää omasta takaa. Kaupassa käytiin muutaman kerran vuodessa tai ostettiin laukkuryssältä.
Kovin moni autohysteetikko ei ymmärrä, miten riippuvaisia ovatkaan autoista ja nykytekniikasta. Se on juuri sitä nykyajan ymmärtämättömyyttä.
Riehutaan autoilevista työssäkäyvistä ihmisistä ja unohdetaan se, että omassa kämpässä hyrrää pesukone taustalla samalla, kun paistetaan sitä jääkaapista otettua ja lähikaupasta ostettua papu-soija puddingia hellalla, jonka jälkeen käydään vetämässä nurkkakahvilasta kauralatte ja halutaan pelastaa maailma saasteilta somettamalla ja chättäämällä tukiverkoston kanssa. Ja tietysti jopolla pyöräillessä kuvitellaan olevan ihan hitosti parempia kuin se kolmen lapsen autoileva yh, joka koittaa tasapainotella kolmivuorotyönsä ja arkensa kanssa.
Saatanan saastuttaja.
 
Kovin moni autohysteetikko ei ymmärrä, miten riippuvaisia ovatkaan autoista ja nykytekniikasta. Se on juuri sitä nykyajan ymmärtämättömyyttä.
Riehutaan autoilevista työssäkäyvistä ihmisistä ja unohdetaan se, että omassa kämpässä hyrrää pesukone taustalla samalla, kun paistetaan sitä jääkaapista otettua ja lähikaupasta ostettua papu-soija puddingia hellalla, jonka jälkeen käydään vetämässä nurkkakahvilasta kauralatte ja halutaan pelastaa maailma saasteilta somettamalla ja chättäämällä tukiverkoston kanssa. Ja tietysti jopolla pyöräillessä kuvitellaan olevan ihan hitosti parempia kuin se kolmen lapsen autoileva yh, joka koittaa tasapainotella kolmivuorotyönsä ja arkensa kanssa.
Saatanan saastuttaja.
Ja se kauralatte ja pudding on kuljetettu autolla kauppaan.
 
vierailija
Kovin moni autohysteetikko ei ymmärrä, miten riippuvaisia ovatkaan autoista ja nykytekniikasta. Se on juuri sitä nykyajan ymmärtämättömyyttä.
Riehutaan autoilevista työssäkäyvistä ihmisistä ja unohdetaan se, että omassa kämpässä hyrrää pesukone taustalla samalla, kun paistetaan sitä jääkaapista otettua ja lähikaupasta ostettua papu-soija puddingia hellalla, jonka jälkeen käydään vetämässä nurkkakahvilasta kauralatte ja halutaan pelastaa maailma saasteilta somettamalla ja chättäämällä tukiverkoston kanssa. Ja tietysti jopolla pyöräillessä kuvitellaan olevan ihan hitosti parempia kuin se kolmen lapsen autoileva yh, joka koittaa tasapainotella kolmivuorotyönsä ja arkensa kanssa.
Saatanan saastuttaja.
(y)
 
vierailija
Kovin moni autohysteetikko ei ymmärrä, miten riippuvaisia ovatkaan autoista ja nykytekniikasta. Se on juuri sitä nykyajan ymmärtämättömyyttä.
Riehutaan autoilevista työssäkäyvistä ihmisistä ja unohdetaan se, että omassa kämpässä hyrrää pesukone taustalla samalla, kun paistetaan sitä jääkaapista otettua ja lähikaupasta ostettua papu-soija puddingia hellalla, jonka jälkeen käydään vetämässä nurkkakahvilasta kauralatte ja halutaan pelastaa maailma saasteilta somettamalla ja chättäämällä tukiverkoston kanssa. Ja tietysti jopolla pyöräillessä kuvitellaan olevan ihan hitosti parempia kuin se kolmen lapsen autoileva yh, joka koittaa tasapainotella kolmivuorotyönsä ja arkensa kanssa.
Saatanan saastuttaja.
Missä kohtaa tuossa on se autoriippuvaisuus?

PS. Suomessa on aika monta 3 lapsen yh-vanhempaa joilla ei ole autoa. Kolmivuorotyöhönkin pääsee ilman autoa.
 
vierailija
Voit tietysti tutustua historiaan ja siihen millaista elämä 40-luvulla oli. Putkia taloissa ei ollut, eikä kovinkaan monimutkaisia sähköjä. Vesi kannettiin kaivosta. Lähikauppoja ei ollut, jolloin niissä ei piipahdettu pikaisesti hakemassa paria maitoa.
Olen asunut 40-luvun talossa. Siellä oli ihan alusta alkaen ollut juokseva vesi sekä lavuaarit, kylpyammeet ja muut hanat. Nämä alkuperäiset lavuaarit ym. olivat käytössä talon yleisissä tiloissa vielä 2010-luvun alussa kunnes sinne tehtiin putkiremontti ja ne uusittiin. Myös sähköpistokkeet ovat ihan alusta alkaen löytyneet joka huoneesta.

Kauppoja oli 40-luvulla paljon enemmän kuin nykyisin. Siihen aikaan ei ollut isoja automarketteja vaan oli paljon pieniä (yleensö yksityisiä) kauppoja joihin oli lyhyt kävelymatka. Tuosta ajasta muistuttavat vielä nykyisinkin monet vanhat liiketilat jotka on myöhemmin muutettu muuhun käyttöön.
 
Olen asunut 40-luvun talossa. Siellä oli ihan alusta alkaen ollut juokseva vesi sekä lavuaarit, kylpyammeet ja muut hanat. Nämä alkuperäiset lavuaarit ym. olivat käytössä talon yleisissä tiloissa vielä 2010-luvun alussa kunnes sinne tehtiin putkiremontti ja ne uusittiin. Myös sähköpistokkeet ovat ihan alusta alkaen löytyneet joka huoneesta.

Kauppoja oli 40-luvulla paljon enemmän kuin nykyisin. Siihen aikaan ei ollut isoja automarketteja vaan oli paljon pieniä (yleensö yksityisiä) kauppoja joihin oli lyhyt kävelymatka. Tuosta ajasta muistuttavat vielä nykyisinkin monet vanhat liiketilat jotka on myöhemmin muutettu muuhun käyttöön.
Se ei silti tarkoita sitä, että 40- luvun asuintaloissa on ollut oletusarvoisesti juokseva vesi, ammeet kylpemiseen, sähköt ja sisävessat. Ja koska tällaiset ylellisyydet olivat harvinaisia, ei sähkäreitä, putkareita ym. Tarvittu ihan samalla vauhdilla kuin nykyään. Tällaisissa taloissa oli todennäköisesti ihan omat huoltomiehet, jotka hoitivat kaikkea ylläpitoa.

Ja kyllä, kylissä oli pikkukauppoja. Niissä käytiin viidentoista kilometrin säteeltä, eli lähikaupoista on turha puhua. Eikä niitä kauppoja ollut silloinkaan kaupungeissa ihan joka nurkalla. Lisäksi sait päivän kulumaan mukavasti, kun jonotit ensin pankissa tunnin rahaa, sen jälkeen vierailit neljässä eri kaupassa vain viedäksesi kotiin makkaraa, maitoa, leipää ja kerän lankaa...
Eikä siinä mitään. Hyvä, ekologinen ja liikunnallinen tapa tuo on elää, mutta mietin, että monikohan siihen olisi oikeasti valmis.
Minusta on mukavaa saada ruokaostokset kotiin kannettuna, kun ensin ne nippailin ostoskoriin kännykälläni ja maksoin ostokset samantien tililtäni.

Itse 80-luvulla kasvaneena muistan kyllä 5km kauppareissut fillarillarilla äidin kanssa jäätyneellä loskalla autotien viertä polkiessa.
Voin kertoa, etten ole näitä hetkiä kaivannut.
 
vierailija
Olen asunut 40-luvun talossa. Siellä oli ihan alusta alkaen ollut juokseva vesi sekä lavuaarit, kylpyammeet ja muut hanat. Nämä alkuperäiset lavuaarit ym. olivat käytössä talon yleisissä tiloissa vielä 2010-luvun alussa kunnes sinne tehtiin putkiremontti ja ne uusittiin. Myös sähköpistokkeet ovat ihan alusta alkaen löytyneet joka huoneesta.

Kauppoja oli 40-luvulla paljon enemmän kuin nykyisin. Siihen aikaan ei ollut isoja automarketteja vaan oli paljon pieniä (yleensö yksityisiä) kauppoja joihin oli lyhyt kävelymatka. Tuosta ajasta muistuttavat vielä nykyisinkin monet vanhat liiketilat jotka on myöhemmin muutettu muuhun käyttöön.
40-luvun talo oli 40-luvulla uusi talo ja suurin osa asui 40-luvulla taloissa jotka oli valmistettu 1800-luvulla tai vieläkin myöhemmin.
 
vierailija
Se ei silti tarkoita sitä, että 40- luvun asuintaloissa on ollut oletusarvoisesti juokseva vesi, ammeet kylpemiseen, sähköt ja sisävessat.
Ei toki ollut oletusarvoisesti. Mutta niitä oli silti suhteellisen monessa kaupunkitalossa. Eikä se, että niitä oli, ollut riippuvaista autoilusta vaan sähkö-, vesijohto- ja viemäritekniikan kehittymisestä.

Tällaisissa taloissa oli todennäköisesti ihan omat huoltomiehet, jotka hoitivat kaikkea ylläpitoa.
Ennen oli tosiaan talonmiehet käytännössä kaikissa kerrostaloissa.

Ja kyllä, kylissä oli pikkukauppoja. Niissä käytiin viidentoista kilometrin säteeltä, eli lähikaupoista on turha puhua. Eikä niitä kauppoja ollut silloinkaan kaupungeissa ihan joka nurkalla.
Silloin oli maaseudulla kauppa lähes joka kylässä, ja monessa kylässä useampikin kauppa. Nykyisin kauppoja on vain kirkonkylissä.

Ja kaupungeissa oli todellakin lähes "joka nurkalla" kauppa jos vertaa nykytilanteeseen. Tai tarkemmin sanottuna jokaisessa vähänkin isommassa naapurustossa. Tänä päivänä monissa kaupungeissa on tuhansien asukkaiden omakotilähiöitä joissa ei ole yhtään kauppaa, koska ihmiset autoilevat sieltä lähiöstä automarkettiin.
 
vierailija
Lisäksi sait päivän kulumaan mukavasti, kun jonotit ensin pankissa tunnin rahaa, sen jälkeen vierailit neljässä eri kaupassa vain viedäksesi kotiin makkaraa, maitoa, leipää ja kerän lankaa...
Sodanjälkeisenä pula-aikana oli tosiaan paljon jonotusta. Ennen sotaa ei ollut.

Mitä tarpeeseen vierailla monissa eri kaupoissa tulee, niin se oli sidoksissa siihen, ettei esimerkiksi maitoa ja lihaa saanut hygieniasyistä myydä samassa liiketilassa. Tarve tällaiselle erottelulle poistui myöhemmin kylmälaite- ja elintarvikepakkaustekniikan kehityttyä.
 
Ei toki ollut oletusarvoisesti. Mutta niitä oli silti suhteellisen monessa kaupunkitalossa. Eikä se, että niitä oli, ollut riippuvaista autoilusta vaan sähkö-, vesijohto- ja viemäritekniikan kehittymisestä.



Ennen oli tosiaan talonmiehet käytännössä kaikissa kerrostaloissa.



Silloin oli maaseudulla kauppa lähes joka kylässä, ja monessa kylässä useampikin kauppa. Nykyisin kauppoja on vain kirkonkylissä.

Ja kaupungeissa oli todellakin lähes "joka nurkalla" kauppa jos vertaa nykytilanteeseen. Tai tarkemmin sanottuna jokaisessa vähänkin isommassa naapurustossa. Tänä päivänä monissa kaupungeissa on tuhansien asukkaiden omakotilähiöitä joissa ei ole yhtään kauppaa, koska ihmiset autoilevat sieltä lähiöstä automarkettiin.
Ei kukaan väittänytkään, että 40- luvun sähköistetyt taloudet olisivat riippuvaisia autoilusta. Sanoin, että nykytaloudet ovat kaikin mahdollisin tavoin riippuvaisia autoilusta.

Systeemit on vähän kehittyneemmät kuin 40- luvulla, joka tarkoittaa myös tarvikkeiden, varaosien ja työkalujen valikoiman laajentumista, joka taas liittyy suoraan auton tarpeeseen, kun ei sellaista arsenaalia pysty kuljettamaan mukanaan. Lisäksi korjaustöitä voidaan tehdä useampia päivän aikana, kun ei tarvitse vetää matkoja jalan tai fillarilla.

Myöskään nykyisten vastimusten mukaan kuka tahansa ei voi tehdä kerrostalossa sähkö ja lvi- töitä, jolloin talonmiehet on tarpeettomia.
Minusta on ihan hyvää edistystä, että näitä hommia saa harjoittaa ainoastaan ammattilaiset.

Ja mitä tulee kyliin sekä niiden kauppoihin, niin unohdat nyt tyystin, että kunnat suomessa ovat laajoja ja se kirkonkylä on pikkuriikkinen keskus todella laajassa alueessa. Nämä kaupat eivät todellakaan olleet lähikauppoja kuin vain joillekkin, jotka sattuivat asumaan vieressä.
 
Sodanjälkeisenä pula-aikana oli tosiaan paljon jonotusta. Ennen sotaa ei ollut.

Mitä tarpeeseen vierailla monissa eri kaupoissa tulee, niin se oli sidoksissa siihen, ettei esimerkiksi maitoa ja lihaa saanut hygieniasyistä myydä samassa liiketilassa. Tarve tällaiselle erottelulle poistui myöhemmin kylmälaite- ja elintarvikepakkaustekniikan kehityttyä.
Aivan. Ja jonkun täytyy nykyään kuljettaa ne tuotteet siihen yhteen mestaan, sekä hoitaa kylmälaittestoa, sähköjä, puhtaanapitoa ym. Ei ne kylmälaitteetkaan itsenäisesti siirry sinne kauppaan.
 
vierailija
Aivan. Ja jonkun täytyy nykyään kuljettaa ne tuotteet siihen yhteen mestaan, sekä hoitaa kylmälaittestoa, sähköjä, puhtaanapitoa ym. Ei ne kylmälaitteetkaan itsenäisesti siirry sinne kauppaan.
Ennen tavarat kuljetettiin moneen mestaan ilman autoa. Ja sekä isoja että pieniä tavarankuljetuksia hoidettiin ilman autoa. Myös niiden kylmälaitteen kokoluokkaa olevien tavaroiden.
 
vierailija
Ei kukaan väittänytkään, että 40- luvun sähköistetyt taloudet olisivat riippuvaisia autoilusta. Sanoin, että nykytaloudet ovat kaikin mahdollisin tavoin riippuvaisia autoilusta.
Miksi sitten nykyäänkin suuri osa talouksista on autottomia?

Systeemit on vähän kehittyneemmät kuin 40- luvulla, joka tarkoittaa myös tarvikkeiden, varaosien ja työkalujen valikoiman laajentumista, joka taas liittyy suoraan auton tarpeeseen, kun ei sellaista arsenaalia pysty kuljettamaan mukanaan. Lisäksi korjaustöitä voidaan tehdä useampia päivän aikana, kun ei tarvitse vetää matkoja jalan tai fillarilla.
Ennen oli esimerkiksi rattaat tai kärryt jos oli tarpeen kuljettaa isoja määriä tavaraa.

Myöskään nykyisten vastimusten mukaan kuka tahansa ei voi tehdä kerrostalossa sähkö ja lvi- töitä, jolloin talonmiehet on tarpeettomia.
Minusta on ihan hyvää edistystä, että näitä hommia saa harjoittaa ainoastaan ammattilaiset.
Myöskään nykyisillä huoltomiehillä ei ole yleensä sähkömiehen pätevyyksiä. Eli joutuvat kutsumaan sähkömiehen paikalle ihan niin kuin entisajan talonmiehetkin joutuivat.

Toisaalta niitä sähkömiestä vaativia huoltohommia ei ennenkään ollut kovin usein asuintaloissa. Niitä hommiahan ovat kuten tunnettua lähinnä uusien sähköjohtojen vetäminen ja muut vastaavat työt.

Ja mitä tulee kyliin sekä niiden kauppoihin, niin unohdat nyt tyystin, että kunnat suomessa ovat laajoja ja se kirkonkylä on pikkuriikkinen keskus todella laajassa alueessa. Nämä kaupat eivät todellakaan olleet lähikauppoja kuin vain joillekkin, jotka sattuivat asumaan vieressä.
Ennen kun kauppoja oli lähes jokaisessa kylässä niin keskimääräinen etäisyys lähimpään kauppaan oli maaseudulla moninkertaisesti pienempi kuin mitä nykyisin.
 
Ja se kauralatte ja pudding on kuljetettu autolla kauppaan.

Puhumattakaan siitä, mitä on vaatinut, ennen kun latten sisältämä kahvi <3 on täällä. Työvoimaa, lannoitteita, kasvinsuojeluaineita, torjunta-aineita siellä jossain. Ja kuljetus niille. Sit sadonkorjuu. Koneita ja polttainetta siihen. Seuravaksi kuivatus ja paahto. Kaikkihan tietävät, ettei mikään paahdu ilman lämpöenergiaa, eli polttoainetta tarvitaan taas. Sit pakataan... mihin? Muoviin eli öljyä. Vai mihin? Tuskinpa ainakaan puuhun koska ei sitä siellä ole ja se vie tilaa laivakuljetuksessa... ni ja siléltähän pitää päästä satamaan. -diesel palaa. Sit se laivareissu. Sama juttu. Teräspaatti. Polttpainetta koneelle ja ihmisille. Tekniikkaa ja vaiks mitä vimpainta. Ja sit ollaan vasta satamassa. sieltä pitää matkata taas tietä pitkin etiäpäin., kuten sanoit.
 
Puhumattakaan siitä, mitä on vaatinut, ennen kun latten sisältämä kahvi <3 on täällä. Työvoimaa, lannoitteita, kasvinsuojeluaineita, torjunta-aineita siellä jossain. Ja kuljetus niille. Sit sadonkorjuu. Koneita ja polttainetta siihen. Seuravaksi kuivatus ja paahto. Kaikkihan tietävät, ettei mikään paahdu ilman lämpöenergiaa, eli polttoainetta tarvitaan taas. Sit pakataan... mihin? Muoviin eli öljyä. Vai mihin? Tuskinpa ainakaan puuhun koska ei sitä siellä ole ja se vie tilaa laivakuljetuksessa... ni ja siléltähän pitää päästä satamaan. -diesel palaa. Sit se laivareissu. Sama juttu. Teräspaatti. Polttpainetta koneelle ja ihmisille. Tekniikkaa ja vaiks mitä vimpainta. Ja sit ollaan vasta satamassa. sieltä pitää matkata taas tietä pitkin etiäpäin., kuten sanoit.
Enenemässä määrin käytetään biokomposiittia. Kierrätysmuovin ja sellun sekoitusta. Tosin samalla tavalla ne tekeytyy valmiiksi tuotteiksi.

Kuten olen sanonut, niin kaikki tuotteet lähtee valmistuksesta (puhumattakaan millä tavoin komponentit saapuvat tehtaille) kumipyörillä ja tulee kauppaan kumipyörillä.
 
  • Tykkää
Reactions: -roosaruusa-
Monet tehtaat käyttävät juna- ja/tai laivakuljetuksia. Lisäksi Suomessa ennen ja muissa länsimaissa nykyäänkin kauppakuljetusten runko-osuus hoidetaan melko usein junalla.

Milläs se junahenkilökunta tulee asemalle? Tai siivosuhenkilöt? Tai ne ravntolavaunut tarjoiltavat? Entä miten rautatiet tehtiin? Miten niitä huolletaan? Millä juna kulkee? Mitä vaubut tehdään?
 
vierailija
Milläs se junahenkilökunta tulee asemalle?
Erilaisilla kulkuneuvoilla. Vieraalle asemalle yleensä junalla.

Tai siivosuhenkilöt?
Ks. yllä. Tosin tavarajunia ei ole yleisesti ottaen tarve siivota ainakaan siivoojien toimesta.

Tai ne ravntolavaunut tarjoiltavat?
Erilaisilla kulkuneuvoilla. Suomessa on ollut ravintolavaunuja jo vuodesta 1912.

Entä miten rautatiet tehtiin?
Useimmat Suomen rautateistä on tehty pääosin lapiotyönä. Uudemmat radat on tehty mm. kaivinkoneilla ja erilaisilla ratatyökoneilla.

Miten niitä huolletaan?
Alun perin huollettiin ihan käsipelissä. Sittemmin on tullut käyttöön erilaisia ratatyökoneita ja mm. kiskoilla liikkuvia kaivinkoneita.

Millä juna kulkee?
Voi kulkea esim. sähköllä, polttoöljyllä, vedyllä sekä vedellä ja haloilla tai hiilillä.

Mitä vaubut tehdään?
Mitä tämä lause tarkoittaa? Jos se tarkoittaa vaunujen rakentamista, niin vaunuja rakennetaan asiaan keskittyvillä konepajoilla joita Suomessa on nykyisin Otanmäessä ja Pieksämäellä. Ensimmäiset junanvaunut rakennettiin Suomessa jo 1860-luvulla.
 
Puhumattakaan siitä, mitä on vaatinut, ennen kun latten sisältämä kahvi <3 on täällä. Työvoimaa, lannoitteita, kasvinsuojeluaineita, torjunta-aineita siellä jossain. Ja kuljetus niille. Sit sadonkorjuu. Koneita ja polttainetta siihen. Seuravaksi kuivatus ja paahto. Kaikkihan tietävät, ettei mikään paahdu ilman lämpöenergiaa, eli polttoainetta tarvitaan taas. Sit pakataan... mihin? Muoviin eli öljyä. Vai mihin? Tuskinpa ainakaan puuhun koska ei sitä siellä ole ja se vie tilaa laivakuljetuksessa... ni ja siléltähän pitää päästä satamaan. -diesel palaa. Sit se laivareissu. Sama juttu. Teräspaatti. Polttpainetta koneelle ja ihmisille. Tekniikkaa ja vaiks mitä vimpainta. Ja sit ollaan vasta satamassa. sieltä pitää matkata taas tietä pitkin etiäpäin., kuten sanoit.
Plus, että köyhissä maissa viljelypinta-alaa käytetään rikkaiden länsimaiden soijan yms. tarpeen tyydyttämiseen. Se on pois oman kansan ruokkimisesta ja lisäksi arvokasta metsää kaadetaan, jotta saadaan lisää viljelymaata.
 

Yhteistyössä