Olen 22-vuotias tytöntyllerö, painoa vain 51 kg, liikuntaa harrastan. Peräsuoli alkoi tunkea ulos, kun olin noin 19-vuotias. En tosin pitkään ymmärtänyt ongelman laatua, pikkuhiljaa ulostaminen muuttui vaikeammaksi, oli esteentunnetta ja uloste vaihteli ummetuksen ja ripulin välillä, mikään ei oikein tullut kunnolla ulos. 20-vuotiaana kävin paksusuolentähystyksessä, lääkärit eivät nähneet mitään poikkeavaa. En saanut tutkimuspöydällä pullautettua suoltani ulos, joten lääkärit eivät uskoneet kuvailuani, väittivät, että minulla on peräpukamia (niitäkin kyllä on, mutta vain ulkopuolella) ja määräsivät peräpukamalääkettä. Puoli vuotta meni (ihmettelen, miten h****tissä kestin...), otin pullistumasta mieheni avustuksella valokuvan ja menin sen kanssa terveyskeskukseen: diagnoosi oli sillä selvä ja aika Kirurgiseen sairaalaan. Siellä näin ensimmäistä kertaa "vessanpönttötuolin", jolla istuessani ja ponnistaessani vihdoin lääkärikin pystyi laskeumani toteamaan. Laskeuma oli todella massiivinen, voisi verrata tennispalloon... Sain ajan leikkaukseen helmikuuksi 2010, olin siis 21-vuotias. Leikkaus meni hyvin, suolikin tuntui suht normaalilta jonkin aikaa. Noin puoli vuotta leikkauksesta aloin tuntea suoleni laskeutuvan taas pikkuhiljaa. Niihin aikoihin oli leikkaukseni kontrollikäynti, jossa kerroin lääkärille, että suoli alkaa taas pullistua. Lääkäri sanoi sen olevan mahdotonta, koska suoleni oli ripustettu verkolla lantioni luihin, ja verkko on kuulemma pitävä. Hän ei edes vaivautunut tutkimaan minua. Olin leikkaukseni jälkeen aloittanut käyttämään kuitulääkettä, ViSibliniä. Se ei kuitenkaan tasapainottanut vatsaani riittävästi, ulostetta tuli vain entistä enemmän (ennenkin ulostin vähintää kerran päivässä paljon!) ja pääasiassa löysää. Kuitulääke vaihdettiin Agiocuriin, joka on auttanut enemmän, ei lisää ulosteen määrää yhtä paljon kuin ViSiblin ja pitää ulosteen kiinteämpänä, helpompi ulostaa "mollukan" ohi... Olin jo aiemmin pohtinut kohdunlaskeuman mahdollisuutta, ja vuoden 2011 alussa varasin uuden ajan lääkärille laskeumaani koskien. Sain ajan samalle lääkärille kuin kesälläkin. Tällä kertaa hän suostui tutkimaan minut, mutta ei nähnyt peräsuolen laskeumaa (laskeumani ei vielä tule ulos, mutta sen voi ponnistaessa sormin havaita). Sain kuitenkin ajan magneettitutkimukseen ja gynekologille. Magneettitutkimusta vielä odotan, mutta gynekologin tutkimuksessa epäilyni kohdunlaskeumalle vahvistui. Laskeuma on vielä melko lievä. Gynekologin mukaan minulla on heikko kudostyyppi (tiesin sen kyllä jo itsekin...=)), mikä selittäisi myös sitä, että lantionpohjan lihakseni ovat todella heikot, vaikka olen niitä vuoden verran treenannut lähes päivittäin. Raskaudelle ja alatiesynnytykselle gynekologi ei nähnyt estettä, mutta mahdollinen leikkaushoito tapahtuisi vasta lasten hankkimisen jälkeen. Edeltävät viestit tosin herättävät pelkoja, tuhoutuukohan alapääni täysin jos synnytän alateitse (minkä kovasti haluaisin tehdä, sektio ei oikein innosta ja oman lapsen kuitenkin haluan...). Magneettikuvauksessa toivottavasti selviää laskeumani todellinen taso ja onko verkko todella pysynyt kiinni luissani ja suolessani... Mietityttää tosin, kun kuvauksessa maataan selällään ja ulostetaan "keinoulostetta", joka suoleen on tungettu, että näkyykö laskeumani kaikessa kaameudessaan makuuasennossa, kun en aiemminkaan ole saanut mitään esille kyseisessä asennossa. Onko kenelläkään kokemuksia kyseisestä tutkimuksesta? Tai laskeumista näin nuorella iällä ilman synnytyksiä?