Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
Elovauvat 2014 <3 *heinäkuussa*
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="MiNalo, post: 30083685, member: 92272"]</p><p>Heipä hei pitkästä aikaa! :wave: Melko hektistä on ollut tämä elämä viimeiset pari viikkoa. Joten anteeksi etten ole aikaisemmin ehtinyt kirjoitella. Yritän nyt kertoa hieman tarkemmin sektiosta ja vauvan sairaalassa olosta.</p><p></p><p>Elikkä, perjantaina 27.6. hoitaja tuli aamulla kertomaan, että minun täytyy olla varalta ravinnotta aamupäivän lääkärin kiertoon saakka. Siinä kklo 9.30 maissa osaston lääkäri tuli tutkimaan minua huoneeseeni ja kertoi, että minun täytyy varautua siihen että raskaus jouduttaisiin purkamaan samana päivänä. Edellisen päivän maksa-arvot, toksemiakokeet ja virtsan proteiini viittasivat siihen, että raskausmyrkytys etenisi nopeasti. Minullahan oli alkanut esiintyä toksemiaoireitakin pikku hiljaa..varsinkin parina yönä oli ollut ylävatsakipua ja päänsärkyä. Lääkäri halusi sitten vielä odottaa aamun uudet labrakoevastaukset ennen kuin päätös sektiosta tehtäisiin. Noh, melko pian sain kutsun lääkärihuoneeseen, jossa paikalla oli myös toinen synnytyslääkäri. Lääkärin mukaan tilanne eteni sen verran vauhdilla ettei tultaisi pääsemään enää viikollakaan eteenpäin (mistä olisi ollut vielä todellista hyötyä). Ja oli perjantaipäivä eikä lääkäri (enkä minä) halunnut riskeerata sitä, että sektio jouduttaisiin tekemään viikonloppuna, olihan kyseessä keskosvauva. Niinpä se oli sitten menoa se! Noin klo 11 minua lähdettiinkin jo viemään leikkaussaliin. Mies ehti juuri ja juuri ajoissa paikalle, oli esikoisen kanssa kotona kun soitin, että nyt mennään. Onneksi ehtikin..en olisi selvinnyt operaatiosta ilman häntä.</p><p></p><p>Sektio sinänsä ei ollut mitenkään kamala..mutta minulla oli jäänyt pelko ensimmäisestä sektiosta niin jännitin ihan hirveästi alusta loppuun. Tärisin kuin haavanlehti..jalatkin vapisi niin kauan kuin niissä vain oli tunto ja liike tallella. Anestesialääkäri oli erittäin mukava naishenkilö, joka sai minut tuntemaan oloni turvalliseksi koko leikkauksen ajan. Kun minut oli saatu puuduteltua, leikkaustiimi asteli myös saliin. Sektiota tekemässä oli peräti 2 lääkäriä. Viilto tehtiin entisen leikkausarven kohdalta. Kudosten avaaminen vei melko pitkään, koska siellä oli jotain kiinnikkeitä. Tuntui kamalan pitkältä ajalta odotella jännittyneenä, milloin vauva lopulta autetaan ulos kohdusta. Kun se vihdoin tapahtui, tunsin voimakasta painetta ja repimistä. Sitten yhtäkkiä kuului kovaäänistä parkumista. Lääkäri totesi, että potra poikavauva tuli! Samassa hetkessä aloin itkeä onnesta ihan hillittömästi. Kaikki vuosien yrittämisen ja useiden keskenmenojen aiheuttamat paineet purkautui ja olo oli sanoinkuvaamattoman onnellinen. :heart: Myös mies kyynelehti siinä minun vieressä. Hetki oli erittäin koskettava. Vain noin puoli minuuttia pojan syntymän jälkeen lastenlääkäri tuli näyttämään sylissään olevaa, lakanaan käärittyä voimakkaasti parkuvaa poikaa, joka oli valkoisen köhnän peitossa. Silmät oli täysin auki. Hipaisin kädelläni pojan jalkaterää. Sitten hänet vietiin leikkaussalin yhteydessä olevaan erilliseen huoneeseen tutkittavaksi. Mies lähti sinne seuraamaan tapahtumia ja minä jäin pää pyörryksissä onnesta leikkauspöydälle kursittavaksi. Hetken kuluttua mies ilmestyi taas viereeni kertomaan että kaikki oli pojalla hyvin ja kuinka paljon hän painoi. Olin ihan pöllämystynyt, kun kuulin syntymäpainon. Olihan painoarvio ollut pari päivää aikaisemmin 2,7kg. Joten ihan kivasti heitti se sitten. Sain nähdä pojan myös toistamiseen, kun hänet kärrättiin keskoskaapissa vielä viereeni ja sain koskettaa hänen pientä kättään luukun kautta. Sitten hänet lähdettiin viemään vastasyntyneiden teholle ja mies meni tietysti mukaan. Heräämössä ollessani vapisin edelleen kovasti..koko kroppa oli ollut sellaisessa jännitystilassa ettei se ihan helposti ohi mennytkään. Heräämössä minua seurattiin n. 6 tuntia. Verenpaineet oli korkeat ja sain siihen paljon lääkkeitä.</p><p></p><p>Seuraavana päivänä mies vei minut pyörätuolilla katsomaan poikaa ensimmäisen kerran. Sain ottaa hänet syliin ja imetystäkin pääsin aloittelemaan. Maito nousi lopulta yllättävänkin nopeasti sektiosta huolimatta. Osastolla lypsin maitoa, jotta pieni sai melkein alusta lähtien oman äidin maitoa. <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> Teholla poika vietti keskoskaapissa 2 vuorokautta, joista vain ensimmäisenä tarvitsi happilisää. Sitten hän pääsi siirtymään "avosänkyyn", jossa sängyn pohja oli lämpösäädeltävä ja piti pojan lämpöä hyvänä. Sokeritippaa poika tarvitsi myös vain 2 päivän ajan. Sen jälkeen verensokerit pysyivät tasaisina. Sinivalossa poika vietti yhden vuorokauden, bilirubiini korjaantui sillä. Viiden vuorokauden ikäisenä poika sai lääkäriltä luvan siirtyä osaston puolelle, mutta sieltä vapautui paikka vasta muutamaa päivää myöhemmin. Osaston puolella poika tarvitsi vain saturaatioseurantaa ja bilirubiinia seurattiin kerran vuorokaudessa. Imetyksen kanssahan meni sairaalassa sillä tavalla, että minä imetin kun olin paikalla, muutoin syöttivät pullosta niin paljon kuin vauva jaksoi imeä ja loput annettiin nenämahaletkun kautta. Hyvin pian poika alkoi syödä täysiä annoksia itse pullosta tai tissiltä. Tämän viikon maanantaina nenämahaletkusta ja saturaatioseurannasta luovuttiin ja poika pääsi kaikkien yllätykseksi kotiin seuraavana päivänä! <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> Tuona päivänä tuli raskausviikoissa täyteen 35 viikkoa, joka on vähimmäisvaatimus keskosten kotiin pääsyn kannalta, ainakin täällä Oys:ssa. Yhteensä sairaalassaolopäiviä kertyi vai 12. Eli me ollaan nyt tiistaista asti vietetty ihanaa arkea vauvakuplassa. Ylpeä isosisko on erittäin innokas apulainen ja paijaa ja pusuttelee pientä jatkuvasti! :heart: Ei tätä onnea voi oikein uskoa. :heart: Poika on ihan mainio. Syötöt on noin 2-3 tunnin välein, välit hän nukkuu rauhallisesti. Välillä jaksaa jo yli tunninkin "seurustella" ja isot silmät välkkyen katsella maailmaa. <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /></p><p></p><p>Tulipa piiiiitkä värssy. Mutta kiitos kaikille vertaistuesta raskauden aikana ja oikein paljon tsemppiä synnytykseen! Ihan pian meillä kaikilla on omat rakkauspakkaukset kotona. :heart:</p><p></p><p>MiNalo ja pieni mies, tasan 2 viikon ikäinen tänään</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="MiNalo, post: 30083685, member: 92272"] Heipä hei pitkästä aikaa! :wave: Melko hektistä on ollut tämä elämä viimeiset pari viikkoa. Joten anteeksi etten ole aikaisemmin ehtinyt kirjoitella. Yritän nyt kertoa hieman tarkemmin sektiosta ja vauvan sairaalassa olosta. Elikkä, perjantaina 27.6. hoitaja tuli aamulla kertomaan, että minun täytyy olla varalta ravinnotta aamupäivän lääkärin kiertoon saakka. Siinä kklo 9.30 maissa osaston lääkäri tuli tutkimaan minua huoneeseeni ja kertoi, että minun täytyy varautua siihen että raskaus jouduttaisiin purkamaan samana päivänä. Edellisen päivän maksa-arvot, toksemiakokeet ja virtsan proteiini viittasivat siihen, että raskausmyrkytys etenisi nopeasti. Minullahan oli alkanut esiintyä toksemiaoireitakin pikku hiljaa..varsinkin parina yönä oli ollut ylävatsakipua ja päänsärkyä. Lääkäri halusi sitten vielä odottaa aamun uudet labrakoevastaukset ennen kuin päätös sektiosta tehtäisiin. Noh, melko pian sain kutsun lääkärihuoneeseen, jossa paikalla oli myös toinen synnytyslääkäri. Lääkärin mukaan tilanne eteni sen verran vauhdilla ettei tultaisi pääsemään enää viikollakaan eteenpäin (mistä olisi ollut vielä todellista hyötyä). Ja oli perjantaipäivä eikä lääkäri (enkä minä) halunnut riskeerata sitä, että sektio jouduttaisiin tekemään viikonloppuna, olihan kyseessä keskosvauva. Niinpä se oli sitten menoa se! Noin klo 11 minua lähdettiinkin jo viemään leikkaussaliin. Mies ehti juuri ja juuri ajoissa paikalle, oli esikoisen kanssa kotona kun soitin, että nyt mennään. Onneksi ehtikin..en olisi selvinnyt operaatiosta ilman häntä. Sektio sinänsä ei ollut mitenkään kamala..mutta minulla oli jäänyt pelko ensimmäisestä sektiosta niin jännitin ihan hirveästi alusta loppuun. Tärisin kuin haavanlehti..jalatkin vapisi niin kauan kuin niissä vain oli tunto ja liike tallella. Anestesialääkäri oli erittäin mukava naishenkilö, joka sai minut tuntemaan oloni turvalliseksi koko leikkauksen ajan. Kun minut oli saatu puuduteltua, leikkaustiimi asteli myös saliin. Sektiota tekemässä oli peräti 2 lääkäriä. Viilto tehtiin entisen leikkausarven kohdalta. Kudosten avaaminen vei melko pitkään, koska siellä oli jotain kiinnikkeitä. Tuntui kamalan pitkältä ajalta odotella jännittyneenä, milloin vauva lopulta autetaan ulos kohdusta. Kun se vihdoin tapahtui, tunsin voimakasta painetta ja repimistä. Sitten yhtäkkiä kuului kovaäänistä parkumista. Lääkäri totesi, että potra poikavauva tuli! Samassa hetkessä aloin itkeä onnesta ihan hillittömästi. Kaikki vuosien yrittämisen ja useiden keskenmenojen aiheuttamat paineet purkautui ja olo oli sanoinkuvaamattoman onnellinen. :heart: Myös mies kyynelehti siinä minun vieressä. Hetki oli erittäin koskettava. Vain noin puoli minuuttia pojan syntymän jälkeen lastenlääkäri tuli näyttämään sylissään olevaa, lakanaan käärittyä voimakkaasti parkuvaa poikaa, joka oli valkoisen köhnän peitossa. Silmät oli täysin auki. Hipaisin kädelläni pojan jalkaterää. Sitten hänet vietiin leikkaussalin yhteydessä olevaan erilliseen huoneeseen tutkittavaksi. Mies lähti sinne seuraamaan tapahtumia ja minä jäin pää pyörryksissä onnesta leikkauspöydälle kursittavaksi. Hetken kuluttua mies ilmestyi taas viereeni kertomaan että kaikki oli pojalla hyvin ja kuinka paljon hän painoi. Olin ihan pöllämystynyt, kun kuulin syntymäpainon. Olihan painoarvio ollut pari päivää aikaisemmin 2,7kg. Joten ihan kivasti heitti se sitten. Sain nähdä pojan myös toistamiseen, kun hänet kärrättiin keskoskaapissa vielä viereeni ja sain koskettaa hänen pientä kättään luukun kautta. Sitten hänet lähdettiin viemään vastasyntyneiden teholle ja mies meni tietysti mukaan. Heräämössä ollessani vapisin edelleen kovasti..koko kroppa oli ollut sellaisessa jännitystilassa ettei se ihan helposti ohi mennytkään. Heräämössä minua seurattiin n. 6 tuntia. Verenpaineet oli korkeat ja sain siihen paljon lääkkeitä. Seuraavana päivänä mies vei minut pyörätuolilla katsomaan poikaa ensimmäisen kerran. Sain ottaa hänet syliin ja imetystäkin pääsin aloittelemaan. Maito nousi lopulta yllättävänkin nopeasti sektiosta huolimatta. Osastolla lypsin maitoa, jotta pieni sai melkein alusta lähtien oman äidin maitoa. :) Teholla poika vietti keskoskaapissa 2 vuorokautta, joista vain ensimmäisenä tarvitsi happilisää. Sitten hän pääsi siirtymään "avosänkyyn", jossa sängyn pohja oli lämpösäädeltävä ja piti pojan lämpöä hyvänä. Sokeritippaa poika tarvitsi myös vain 2 päivän ajan. Sen jälkeen verensokerit pysyivät tasaisina. Sinivalossa poika vietti yhden vuorokauden, bilirubiini korjaantui sillä. Viiden vuorokauden ikäisenä poika sai lääkäriltä luvan siirtyä osaston puolelle, mutta sieltä vapautui paikka vasta muutamaa päivää myöhemmin. Osaston puolella poika tarvitsi vain saturaatioseurantaa ja bilirubiinia seurattiin kerran vuorokaudessa. Imetyksen kanssahan meni sairaalassa sillä tavalla, että minä imetin kun olin paikalla, muutoin syöttivät pullosta niin paljon kuin vauva jaksoi imeä ja loput annettiin nenämahaletkun kautta. Hyvin pian poika alkoi syödä täysiä annoksia itse pullosta tai tissiltä. Tämän viikon maanantaina nenämahaletkusta ja saturaatioseurannasta luovuttiin ja poika pääsi kaikkien yllätykseksi kotiin seuraavana päivänä! :) Tuona päivänä tuli raskausviikoissa täyteen 35 viikkoa, joka on vähimmäisvaatimus keskosten kotiin pääsyn kannalta, ainakin täällä Oys:ssa. Yhteensä sairaalassaolopäiviä kertyi vai 12. Eli me ollaan nyt tiistaista asti vietetty ihanaa arkea vauvakuplassa. Ylpeä isosisko on erittäin innokas apulainen ja paijaa ja pusuttelee pientä jatkuvasti! :heart: Ei tätä onnea voi oikein uskoa. :heart: Poika on ihan mainio. Syötöt on noin 2-3 tunnin välein, välit hän nukkuu rauhallisesti. Välillä jaksaa jo yli tunninkin "seurustella" ja isot silmät välkkyen katsella maailmaa. :) Tulipa piiiiitkä värssy. Mutta kiitos kaikille vertaistuesta raskauden aikana ja oikein paljon tsemppiä synnytykseen! Ihan pian meillä kaikilla on omat rakkauspakkaukset kotona. :heart: MiNalo ja pieni mies, tasan 2 viikon ikäinen tänään [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa KOIRA?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Yaron Nadbornik ei puhu koko Suomen juutalaisyhteisön suulla
Tänään 17:20
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Puhutaanko säästä vaihteeksi?
Tänään 16:45
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Valmiudessa olevat lännen yli 1500 ja Venäjän yli 1500 ydinasetta aiheuttavat harmagedonin
Tänään 14:51
vierailija
7 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Bättre folk rähinöi Tampereella - tarvittiin 20 poliisia rauhoittamaan tilanne
Tänään 14:39
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Katri on oikeassa siinä mielessä että omavaraisuus on aika kovan työn takana
Tänään 14:17
vierailija
14 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Miksi hiippailet Kilttilässä?
Tänään 14:00
vierailija
5 Viestiä
Aihe vapaa
7.
"Kokoaikaiset kuntatyöntekijät tekevät noin 22 päivää vähemmän töitä kuin yksityisen sektorin työntekijät keskimäärin."
Tänään 12:34
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Suomen puolustusvoimien komentaja kenraali Janne Jaakkola haluaa jalkaväkimiinat takaisin Suomelle
Tänään 11:24
vierailija
18 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
K/B-komposti 2.0
Started by vierailija
Sunnuntai klo 18:00
Luettu: 15K
Aihe vapaa
2.
Relaatio 1065
Started by vierailija
Sunnuntai klo 08:21
Luettu: 910
Aihe vapaa
3.
Järkevä artikkeli kaksplussalla: lasten teko pitää aloittaa 23-vuotiaana.
Started by Johnny Appleseed
Sunnuntai klo 02:06
Luettu: 854
Aihe vapaa
4.
Mikko Koivu: Aika puhua
Started by vierailija
Torstai klo 16:44
Luettu: 700
Aihe vapaa
5.
Hoitajamitoituksesta - Potkut 800:lle hoitajalle yksistään HUS:ssa, nyt laitetaan mitoitukset kuntoon
Started by vierailija
Sunnuntai klo 13:30
Luettu: 624
Aihe vapaa
6.
Miksi te puhutte täällä vain uutisista?
Started by vierailija
Tiistai klo 08:27
Luettu: 572
Aihe vapaa
7.
"Janne murhasi kaksi lastaan julmalla tavalla – Nyt kotona on uusi puoliso: ”Meillä on toimiva parisuhde”"
Started by vierailija
Maanantai klo 23:10
Luettu: 512
Aihe vapaa
8.
Tätä kilttimies ei ymmärrä: K-kauppias puristi 17-vuotiaan harjoittelijan rintoja
Started by vierailija
Maanantai klo 19:52
Luettu: 508
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
K/B-komposti
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
3.
Katri on oikeassa siinä mielessä että omavaraisuus on aika kovan työn takana
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
4.
Suomen puolustusvoimien komentaja kenraali Janne Jaakkola haluaa jalkaväkimiinat takaisin Suomelle
Latest: kruuttis
3 min sitten
Aihe vapaa
5.
Bättre folk rähinöi Tampereella - tarvittiin 20 poliisia rauhoittamaan tilanne
Latest: vierailija
10 min sitten
Aihe vapaa
6.
Perjantain tiskoteekki!
Latest: 9MM.
14 min sitten
Aihe vapaa
7.
Onnenarpa ja Janne Antin
Latest: vierailija
17 min sitten
Aihe vapaa
8.
Värianalyysikysymys
Latest: vierailija
35 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
Elovauvat 2014 <3 *heinäkuussa*
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu
