Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Vauvat ja taaperot
Elokuun 2011 pikkuiset lokakuussa
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Elokuunvaavi, post: 24771102, member: 68665"]</p><p>Mullakin jäi raskauden lopussa tänne kirjoittelu ja ei oo tullut kirjoitettua vaikka monesti on pitänyt.. onnea kaikille elokuun vauvoille, nyt on kaikki vauvat syntyneet ja arki lähtenyt käyntiin <3 </p><p></p><p>Meille syntyi 11.8 pieni poika mitoin <span style="color: #FF0000">3035g, 50cm, py 34,5cm</span> <3 Raskausviikkoja oli 40+5 (vaikka kuinka lääkärit pelottelivat että tulee jo kuukauden etuajassa mutta eipä vain tullut <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite2" alt=";)" title="Vinkkaa silmää ;)" data-shortname=";)" /> terve ja ihana poikalapsi saatiin maailmaan torstai aamuna klo 7.00. Synnytys sujui hyvin, voisin pienen kertomuksen tähän kirjoittaa:</p><p></p><p>Keskiviikko aamuna 10.8 n. 7.30 heräilin, kun mieheni lähti tekemään työsopimuksia Helsinkiin. Aamulla heti herättyä tunsin kipeämpiä supistuksia kuin aiemmin.. miehen laitettua oven kiinni supistuksia alkoi tulemaan aika säännöllisesti viiden minuutin välein.. soitin äidilleni ja kyselin, että mistä tietää onko supistukset oikeita supistuksia ja kuinka kipeitä ne kuuluu olla <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite8" alt=":D" title="Iso virnistys :D" data-shortname=":D" /> Äitini kuunteli puhelimen päässä hetken aikaa ja sanoi, että kyllä sulla nyt on synnytys käynnistymässä.. Äidilläni on molemmat synnytykset olleet nopeita, ensimmäinen viisi tuntia ja toinen kaksi tuntia, joten hän käski samantien soittamaan isälleni, joka tulisi sinne etten ole yksin. Äiti oli jo sitä mieltä että olisi lähdettävä heti sairaalaan, itse kuitenkin vielä olin hieman epävarma ja en uskonut, että tässä edes vielä synnytetään. (vaikka kivut olivat jo tosi kovia ja edelleen viiden minuutin välein) Soitin sairaalaan ja ilmoitin että olemme tulossa, enkä uskalla olla enää kotona kun supistuksia tulee niin tiuhaan tahtiin. Jorviin pääsimme n. klo 11 jolloin mieheni olikin jo mukana. Sisätutkimus tehtiin ja olin auennut 3cm.. </p><p>Kätilö antoi ohjeen lähteä kahdeksi tunniksi kävelylle lähiympäristöön ja lähdimme sitten syömään viereiseen ruokapaikkaan. Olin varmasti näky, kun supistuksen tullessa roikuin joko mieheni hihassa tai mistä ikinä sainkaan kiinni siihen hätään. Kun supistus meni, olin taas varma että eihän tässä mitään ole ja ei tämä synnytys vielä mihinkään käynnisty. </p><p>Sairaalaan palattuamme uusi tsekkaus ja paikat olivat auenneet neljään senttiin. Supistuksia tuli edelleen tiuhaan tahtiin ja väli oli n. 4min. Minulta kysyttiin, että haluanko jo synnytyssaliin saamaan ilokaasua mutta itse olin edelleen sitä mieltä että en mä vielä mihinkään ole synnyttämään menossa. Saimme luvan vielä lähteä kotona käymään hakemaan tavarat, kuitenkin niin että palaamme heti sitten takaisin. n. klo 17 oltiin takaisin sairaalassa tavaroiden kanssa ja jännitys oli kauhea. Supistuksia tuli edelleen mutta väli oli hieman pidentynyt.. ehkä kuuteen minuuttiin. </p><p>Kätilö tarkisti jälleen tilanteen mutta etenemistä ei ollut tapahtunut ja meidät siirrettiin huoneeseen odottelemaan jossa oli sänky ja pieni pöytä. Sain jonkinsortin pistoksen kankkuun jossa oli ilmeisesti morffiinia. Olo oli hetken päästä aika mukava, eikä supistuksiakaan enään tullut niin usein, tai sitten eivät vain tuntuneet ihan niin kipeiltä. Mieheni katseli kannettavaltaan elokuvaa ja itse nukahdin. </p><p>Kymmenen aikaan illalla menin vessaan ja vessassa irtosi ihan kunnon limatulppa.. luulin tulpan irronneen jo aikapäivää sitten, mutta ilmeisesti se on ollut vain osa tulppaa, koska käteeni jäi aivan järkyttävän kokoinen verinen limatulppa. Menin takaisin huoneeseen ja nukahdin vielä hetkeksi. Puolenyön aikaan alkoi ilmeisesti lääkkeen vaikutus alentua ja miehenikin oli tullut sänkyyn nukkumaan. (pienessä sängyssä ison mahan ja miehen kanssa ei ollut kovin helppo olla). En pystynyt enää nukkua ja aloin kellotella supistuksia, niitä tuli ja tuli ja olivat niin kipeitä että melkein itkin, en uskaltanut kutsua kätilöä tai herättää miestäni, kun ajattelin että ei mitään vielä ole kuitenkaan tapahtunut. Klo 02.00 huusin miehelleni että nyt jumalauta paina sitä kelloa tai mä kuolen tähän kipuun. Kätilö tuli samantien ja teki sisätutkimuksen.. kurkkasi paikat ja katsoi mua hämmästyneenä "kyllä nyt kuuluukin jo sattua, sä olet 7-8cm auki".</p><p></p><p>Siirryttiin samantien synnytyssaliin ja sain ilokaasua joka oli yllättävän tehokasta kun mitään lievitystä ei ollut saanut siihen mennessä. (muuta kun sen kankkupiikin). Pyysin epiduraalia ja anestesialääkäri saapui laittamaan sitä. Pistos meni kuitenkin jotenkin pieleen, kun supistuksia tuli niin tiheästi, ja lääkäri pystyi enään laittamaan spinaalipuudutuksen, jonka jälkeen laitettiin vielä kohdunkaulanpuudute. Kaiken tämän jälkeen klo 6.50 sain luvan alkaa ponnistaa, ja poika oli ulkona tasan klo 7.00. Selvisin ilman repeämiä ja sitä tunnetta ei voi sanoin kuvata kun oman pojan sai vierelle. Mies oli ihanasti mukana ja tukena ja sillä hetkellä olin maailman onnellisin ihminen <3 Saimme perhehuoneen jossa vietimme kolme yötä. Lauantaina oltaisiin päästy kotiin, mutta mulla tuli niin kova päänsärky ja hartiajumitus synnytyksen jälkeen joka ei lähtenyt millään lääkkeillä pois. n. viikko synnytyksestä meni kun päänsärky lähti kokonaan pois.</p><p></p><p>Meillä on hyvän synnytyksen jälkeen kyllä alku ollut aikamoista.. poika sairastui kahden viikon iässä flunssaan, jonka seurauksena olimme kolme yötä sairaalassa. Sairaalassa lastenlääkäri kiinnitti huomiota pojan silmiin, jotka aika-ajoin karsastavat ja esiin tuli auringonlaskukatsetta (silmät katsovat reilusti alaspäin). Päätä tunnusteltaessa aukile tuntui hieman täyteläiseltä niinkuin lääkäri asiaa kuvasi. Siltä seisomalta sitten mentiin pään ultraäänikuvaukseen jossa ei näkynyt mitään poikkeavaa, mutta sydämen lisälyöntejä havaittiin. Sitten laitettiinkin sydämeen piuhat ja otettiin sydänkäyrää lapsesta hetken aikaa. Käyrälle piirtyi niitä taas jonkinverran ja saatiin kotiin sitten vuorokaudeksi seurantalaite. Tässä seurannassa ei mitään kuitenkaan ilmennyt, lääkäri soitti ja kertoi lisälyöntejä olevan 3% kun 10% olisi huolestuttavaa, kuulemma kaikilla näitä tulee ja tämä on ihan normaalia.</p><p>No, jokatapauksessa päänultran jälkeen saatiin vielä ohjeeksi neuvolatarkistus heti kolmen päivän päästä. Neuvolassa mitattiin ja päänympärys oli kasvanut melkein sentin kolmessa päivässä. Neuvolasta konsultoivat vielä omaa sairaalaamme sekä Lastenklinikkaa, saimme ohjeistuksen lähteä heti sairaalalle jossa poika jälleen tutkittiin ja päänympärys oli sairaalan mittausten mukaan kasvanut jopa 1,5cm kolmessa vuorokaudessa. (neuvolasta olivat mitanneet ilmeisesti alakanttiin). Lääkäri päätti lähettää meidät ambulanssilla lastenklinikalle jossa tehtiin uusi pään ultraus.. eikä siinäkään löytynyt mitään. Monta tuntia istuimme siellä ja monta lääkäriä kävi katsomassa ja tutkimassa, lopputulos oli kuitenkin se, että heidän mielestä kaikki on ihan kunnossa ja neuvolaseuranta riittää jatkossa. Seuraavana päivänä soittivat vielä omasta sairaalastamme että haluavat tehdä vielä magneettikuvauksen varmuuden vuoksi pojalle. Aika saatiin muutaman päivän päähän ja sieltäkään ei poikkeavaa löydetty. Huokaistiin helpotuksesta ja kävimme vielä viime viikolla neurologilla. Päänkasvu on tasaantunut ja näyttää siltä että pää on ottanut vain kasvuspurtin vaikkakin aika rajun sellaisen.. silmien karsastuksen ja auringonlasku katseen vuoksi laittoivat vielä lähetteen lastenklinikalle silmäspesialistille johon olemme lähiaikoina menossa. Itselläni on kuitenkin nyt vahva tunne, että kaikki on hyvin, poika on alkanut seuraamaan ja silmätkin ovat huomattavasti tasaantuneet eikä näitä katse poikkeavuuksia näy kovinkaan usein enää.. Hyvä silti että tutkitaan. Nyt kuitenkin ihmettelen suuresti kun eilen tuli postissa vielä kutsu sairaalaan sydänfilmiin, verenpaineiden mittaukseen sekä sydämen ultraääneen. Tämä hämmästyttää koska kukaan ei tällaisesta mitään kertonut ja kun kaiken piti olla sydämen osalta ihan kunnossa. Huolestuttavaa ja stressaavaa tällainen, toivon että alun vaikeuksien jälkeen kaikki alkaisi menemään paremmin. Onneksi mitään poikkeavaa ei ole löytynyt. Olen todella tyytyväinen tämän alueen sairaanhoitoon ja miten vakavissaan kaikki on otettu, sekä kaikki tutkimukset tehty eikä mitään ole tarvinnut vaatia tai pyytää. </p><p></p><p>Tulipas tässä nyt tekstiä.. kukaan ei varmaan jaksa lukea edes, voisi ehkä jatkossa kirjoitella hieman useammin. Onko muuten muilla ilmennyt jotain erityistä josta on tullut seurantaa tai tutkimuksia?</p><p></p><p>Elokuunvaavi sekä vaava 8 vkoa <3 (ei vielä nimeä.. ristiäiset ovat 30. päivä <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /></p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Elokuunvaavi, post: 24771102, member: 68665"] Mullakin jäi raskauden lopussa tänne kirjoittelu ja ei oo tullut kirjoitettua vaikka monesti on pitänyt.. onnea kaikille elokuun vauvoille, nyt on kaikki vauvat syntyneet ja arki lähtenyt käyntiin <3 Meille syntyi 11.8 pieni poika mitoin [COLOR="#FF0000"]3035g, 50cm, py 34,5cm[/COLOR] <3 Raskausviikkoja oli 40+5 (vaikka kuinka lääkärit pelottelivat että tulee jo kuukauden etuajassa mutta eipä vain tullut ;) terve ja ihana poikalapsi saatiin maailmaan torstai aamuna klo 7.00. Synnytys sujui hyvin, voisin pienen kertomuksen tähän kirjoittaa: Keskiviikko aamuna 10.8 n. 7.30 heräilin, kun mieheni lähti tekemään työsopimuksia Helsinkiin. Aamulla heti herättyä tunsin kipeämpiä supistuksia kuin aiemmin.. miehen laitettua oven kiinni supistuksia alkoi tulemaan aika säännöllisesti viiden minuutin välein.. soitin äidilleni ja kyselin, että mistä tietää onko supistukset oikeita supistuksia ja kuinka kipeitä ne kuuluu olla :D Äitini kuunteli puhelimen päässä hetken aikaa ja sanoi, että kyllä sulla nyt on synnytys käynnistymässä.. Äidilläni on molemmat synnytykset olleet nopeita, ensimmäinen viisi tuntia ja toinen kaksi tuntia, joten hän käski samantien soittamaan isälleni, joka tulisi sinne etten ole yksin. Äiti oli jo sitä mieltä että olisi lähdettävä heti sairaalaan, itse kuitenkin vielä olin hieman epävarma ja en uskonut, että tässä edes vielä synnytetään. (vaikka kivut olivat jo tosi kovia ja edelleen viiden minuutin välein) Soitin sairaalaan ja ilmoitin että olemme tulossa, enkä uskalla olla enää kotona kun supistuksia tulee niin tiuhaan tahtiin. Jorviin pääsimme n. klo 11 jolloin mieheni olikin jo mukana. Sisätutkimus tehtiin ja olin auennut 3cm.. Kätilö antoi ohjeen lähteä kahdeksi tunniksi kävelylle lähiympäristöön ja lähdimme sitten syömään viereiseen ruokapaikkaan. Olin varmasti näky, kun supistuksen tullessa roikuin joko mieheni hihassa tai mistä ikinä sainkaan kiinni siihen hätään. Kun supistus meni, olin taas varma että eihän tässä mitään ole ja ei tämä synnytys vielä mihinkään käynnisty. Sairaalaan palattuamme uusi tsekkaus ja paikat olivat auenneet neljään senttiin. Supistuksia tuli edelleen tiuhaan tahtiin ja väli oli n. 4min. Minulta kysyttiin, että haluanko jo synnytyssaliin saamaan ilokaasua mutta itse olin edelleen sitä mieltä että en mä vielä mihinkään ole synnyttämään menossa. Saimme luvan vielä lähteä kotona käymään hakemaan tavarat, kuitenkin niin että palaamme heti sitten takaisin. n. klo 17 oltiin takaisin sairaalassa tavaroiden kanssa ja jännitys oli kauhea. Supistuksia tuli edelleen mutta väli oli hieman pidentynyt.. ehkä kuuteen minuuttiin. Kätilö tarkisti jälleen tilanteen mutta etenemistä ei ollut tapahtunut ja meidät siirrettiin huoneeseen odottelemaan jossa oli sänky ja pieni pöytä. Sain jonkinsortin pistoksen kankkuun jossa oli ilmeisesti morffiinia. Olo oli hetken päästä aika mukava, eikä supistuksiakaan enään tullut niin usein, tai sitten eivät vain tuntuneet ihan niin kipeiltä. Mieheni katseli kannettavaltaan elokuvaa ja itse nukahdin. Kymmenen aikaan illalla menin vessaan ja vessassa irtosi ihan kunnon limatulppa.. luulin tulpan irronneen jo aikapäivää sitten, mutta ilmeisesti se on ollut vain osa tulppaa, koska käteeni jäi aivan järkyttävän kokoinen verinen limatulppa. Menin takaisin huoneeseen ja nukahdin vielä hetkeksi. Puolenyön aikaan alkoi ilmeisesti lääkkeen vaikutus alentua ja miehenikin oli tullut sänkyyn nukkumaan. (pienessä sängyssä ison mahan ja miehen kanssa ei ollut kovin helppo olla). En pystynyt enää nukkua ja aloin kellotella supistuksia, niitä tuli ja tuli ja olivat niin kipeitä että melkein itkin, en uskaltanut kutsua kätilöä tai herättää miestäni, kun ajattelin että ei mitään vielä ole kuitenkaan tapahtunut. Klo 02.00 huusin miehelleni että nyt jumalauta paina sitä kelloa tai mä kuolen tähän kipuun. Kätilö tuli samantien ja teki sisätutkimuksen.. kurkkasi paikat ja katsoi mua hämmästyneenä "kyllä nyt kuuluukin jo sattua, sä olet 7-8cm auki". Siirryttiin samantien synnytyssaliin ja sain ilokaasua joka oli yllättävän tehokasta kun mitään lievitystä ei ollut saanut siihen mennessä. (muuta kun sen kankkupiikin). Pyysin epiduraalia ja anestesialääkäri saapui laittamaan sitä. Pistos meni kuitenkin jotenkin pieleen, kun supistuksia tuli niin tiheästi, ja lääkäri pystyi enään laittamaan spinaalipuudutuksen, jonka jälkeen laitettiin vielä kohdunkaulanpuudute. Kaiken tämän jälkeen klo 6.50 sain luvan alkaa ponnistaa, ja poika oli ulkona tasan klo 7.00. Selvisin ilman repeämiä ja sitä tunnetta ei voi sanoin kuvata kun oman pojan sai vierelle. Mies oli ihanasti mukana ja tukena ja sillä hetkellä olin maailman onnellisin ihminen <3 Saimme perhehuoneen jossa vietimme kolme yötä. Lauantaina oltaisiin päästy kotiin, mutta mulla tuli niin kova päänsärky ja hartiajumitus synnytyksen jälkeen joka ei lähtenyt millään lääkkeillä pois. n. viikko synnytyksestä meni kun päänsärky lähti kokonaan pois. Meillä on hyvän synnytyksen jälkeen kyllä alku ollut aikamoista.. poika sairastui kahden viikon iässä flunssaan, jonka seurauksena olimme kolme yötä sairaalassa. Sairaalassa lastenlääkäri kiinnitti huomiota pojan silmiin, jotka aika-ajoin karsastavat ja esiin tuli auringonlaskukatsetta (silmät katsovat reilusti alaspäin). Päätä tunnusteltaessa aukile tuntui hieman täyteläiseltä niinkuin lääkäri asiaa kuvasi. Siltä seisomalta sitten mentiin pään ultraäänikuvaukseen jossa ei näkynyt mitään poikkeavaa, mutta sydämen lisälyöntejä havaittiin. Sitten laitettiinkin sydämeen piuhat ja otettiin sydänkäyrää lapsesta hetken aikaa. Käyrälle piirtyi niitä taas jonkinverran ja saatiin kotiin sitten vuorokaudeksi seurantalaite. Tässä seurannassa ei mitään kuitenkaan ilmennyt, lääkäri soitti ja kertoi lisälyöntejä olevan 3% kun 10% olisi huolestuttavaa, kuulemma kaikilla näitä tulee ja tämä on ihan normaalia. No, jokatapauksessa päänultran jälkeen saatiin vielä ohjeeksi neuvolatarkistus heti kolmen päivän päästä. Neuvolassa mitattiin ja päänympärys oli kasvanut melkein sentin kolmessa päivässä. Neuvolasta konsultoivat vielä omaa sairaalaamme sekä Lastenklinikkaa, saimme ohjeistuksen lähteä heti sairaalalle jossa poika jälleen tutkittiin ja päänympärys oli sairaalan mittausten mukaan kasvanut jopa 1,5cm kolmessa vuorokaudessa. (neuvolasta olivat mitanneet ilmeisesti alakanttiin). Lääkäri päätti lähettää meidät ambulanssilla lastenklinikalle jossa tehtiin uusi pään ultraus.. eikä siinäkään löytynyt mitään. Monta tuntia istuimme siellä ja monta lääkäriä kävi katsomassa ja tutkimassa, lopputulos oli kuitenkin se, että heidän mielestä kaikki on ihan kunnossa ja neuvolaseuranta riittää jatkossa. Seuraavana päivänä soittivat vielä omasta sairaalastamme että haluavat tehdä vielä magneettikuvauksen varmuuden vuoksi pojalle. Aika saatiin muutaman päivän päähän ja sieltäkään ei poikkeavaa löydetty. Huokaistiin helpotuksesta ja kävimme vielä viime viikolla neurologilla. Päänkasvu on tasaantunut ja näyttää siltä että pää on ottanut vain kasvuspurtin vaikkakin aika rajun sellaisen.. silmien karsastuksen ja auringonlasku katseen vuoksi laittoivat vielä lähetteen lastenklinikalle silmäspesialistille johon olemme lähiaikoina menossa. Itselläni on kuitenkin nyt vahva tunne, että kaikki on hyvin, poika on alkanut seuraamaan ja silmätkin ovat huomattavasti tasaantuneet eikä näitä katse poikkeavuuksia näy kovinkaan usein enää.. Hyvä silti että tutkitaan. Nyt kuitenkin ihmettelen suuresti kun eilen tuli postissa vielä kutsu sairaalaan sydänfilmiin, verenpaineiden mittaukseen sekä sydämen ultraääneen. Tämä hämmästyttää koska kukaan ei tällaisesta mitään kertonut ja kun kaiken piti olla sydämen osalta ihan kunnossa. Huolestuttavaa ja stressaavaa tällainen, toivon että alun vaikeuksien jälkeen kaikki alkaisi menemään paremmin. Onneksi mitään poikkeavaa ei ole löytynyt. Olen todella tyytyväinen tämän alueen sairaanhoitoon ja miten vakavissaan kaikki on otettu, sekä kaikki tutkimukset tehty eikä mitään ole tarvinnut vaatia tai pyytää. Tulipas tässä nyt tekstiä.. kukaan ei varmaan jaksa lukea edes, voisi ehkä jatkossa kirjoitella hieman useammin. Onko muuten muilla ilmennyt jotain erityistä josta on tullut seurantaa tai tutkimuksia? Elokuunvaavi sekä vaava 8 vkoa <3 (ei vielä nimeä.. ristiäiset ovat 30. päivä :) [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa SANA?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
"Kokoaikaiset kuntatyöntekijät tekevät noin 22 päivää vähemmän töitä kuin yksityisen sektorin työntekijät keskimäärin."
22 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Suomen puolustusvoimien komentaja kenraali Janne Jaakkola haluaa jalkaväkimiinat takaisin Suomelle
Tänään 11:24
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Mistä mitataan talon runko juoksuväli?
Tänään 10:19
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Shrinkflaatio kukoistaa - Uudistuneissa Taffelin sipsipusseissa on korkeampi kilohinta, vaikka pussin sisältö ei ole muuttunut
Tänään 10:06
vierailija
6 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Iltasanomien jutussa väitetään *asistisesti maahanmuuttajien ja vieraskielisten olevan kunnille kustannus eikä rikkaus ja voimavara
Tänään 10:01
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Irro ja Stubb
Tänään 08:25
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Kiva kun toi lumi sulaa pois
Tänään 08:23
vierailija
10 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Relaatio 1068 - Tuisku
Tänään 01:08
vierailija
9 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
K/B-komposti 2.0
Started by vierailija
Sunnuntai klo 18:00
Luettu: 15K
Aihe vapaa
2.
Relaatio 1065
Started by vierailija
Sunnuntai klo 08:21
Luettu: 856
Aihe vapaa
3.
Järkevä artikkeli kaksplussalla: lasten teko pitää aloittaa 23-vuotiaana.
Started by Johnny Appleseed
Sunnuntai klo 02:06
Luettu: 845
Aihe vapaa
4.
Hoitajamitoituksesta - Potkut 800:lle hoitajalle yksistään HUS:ssa, nyt laitetaan mitoitukset kuntoon
Started by vierailija
Sunnuntai klo 13:30
Luettu: 616
Aihe vapaa
5.
Mikko Koivu: Aika puhua
Started by vierailija
Torstai klo 16:44
Luettu: 604
Aihe vapaa
6.
Miksi te puhutte täällä vain uutisista?
Started by vierailija
Tiistai klo 08:27
Luettu: 571
Aihe vapaa
7.
"Janne murhasi kaksi lastaan julmalla tavalla – Nyt kotona on uusi puoliso: ”Meillä on toimiva parisuhde”"
Started by vierailija
Maanantai klo 23:10
Luettu: 508
Aihe vapaa
8.
Tätä kilttimies ei ymmärrä: K-kauppias puristi 17-vuotiaan harjoittelijan rintoja
Started by vierailija
Maanantai klo 19:52
Luettu: 502
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
K/B-komposti
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
Ministeri Riikka Purra: "Tavallisen työtätekevän suomalaisten ostovoima kasvaa"
Latest: vierailija
4 min sitten
Aihe vapaa
3.
Onnenarpa ja Janne Antin
Latest: vierailija
14 min sitten
Aihe vapaa
4.
K/B-komposti 2.0
Latest: vierailija
15 min sitten
Aihe vapaa
5.
IS pääkirjoitus:"Kansalaisten luottamus Orpo-Purran hallitusta kohtaan valuu kohti pohjamutia"
Latest: vierailija
15 min sitten
Aihe vapaa
6.
"Kokoaikaiset kuntatyöntekijät tekevät noin 22 päivää vähemmän töitä kuin yksityisen sektorin työntekijät keskimäärin."
Latest: vierailija
22 min sitten
Aihe vapaa
7.
Islam ja avioliitto 😢
Latest: vierailija
23 min sitten
Aihe vapaa
8.
Relaatio 1065
Latest: MAG1
26 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Vauvat ja taaperot
Elokuun 2011 pikkuiset lokakuussa
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu
