No vihdoin mä "kerkeen" tännekkin ilmoittelemaan.. Eli tyttö syntyi 10.8 klo 13.38 <3 mitoin 3345g ja 49,5cm :heart: Huomenna typy siis viikon vanha. Perjantaina kotiuduttiin.
Onnea kaikille vauvan saaneille hirmuisesti!! :flower: :heart:
Ja masukkaille jaksuja viimehetkiin ja tsemppiä tulevaan koitokseen! :hug:
Vielä "pikakertomus" synnytyksestä: Eli lauantaina jäin sinne osastolle. Sunnuntaina sain nitroja kohdunsuulle. Maanantaina laitettiin ballonki ja tiistai-aamuna se vedettiin pois, jonka jälkeen siirryin saliin jossa puhkaistiin kalvot ja laitettiin tipalla vaihtia supistuksiin. Äkkiä olin todella, todella kipeä. Alkuun hengittelin ilokaasua niin että olin ihan taju kankaalla. Aika nopeasti kuitenkin pyysin epiduraalin. Se vei sen pahimman kivun pois ja sain hieman voimia. Supistukset oli kuitenkin tosi rajuja edelleen, ja tuli 1-2 min välein. Edistystä ei ollut hirveenä kuitenkaan tapahtunut kohdunsuulla, n. 4cm olin auki. Sitten aloin tuntea pian älytöntä ponnistamisen tarvetta, kätilö kielsi ponnistamasta, mutta todella vaikeaa oli pidätellä. Kätilö tutki ja olin edelleen sen 4cm auki. Äkkiä kuitenkin ponnistamisen tarve yltyi ihan sietämättömäksi! Maha ponnisti väkisin, sitä ei voinut enää pidätellä! Kätilö kielsi ponnistamasta, ja käski äännellä kaikilla tavoilla aina supistuksen tullessa, että keskittyisin siihen ääntelyyn enkä ponnistamiseen. Välillä onnistui, välillä ei, vaan kroppa työnsi vauvaa ihan "automaattisesti" alaspäin. Kätilö tutki, ja olin melkein 15minuutissa avautunut siitä 4cm-->9cm!!
Vielä oli siis toisella puolella reunaa pikkasen jäljellä, ja kätilö piti sitä sivussa, ja äkkiä se reunakin siitä katosi ja olin täydet 10cm auki. Sitten sain luvan kanssa aloittaa ponnistamisen. Vauvan sydänäänet alkoi laskea tosi mataliksi, kätilö kutsui kaksi apukätilöä paikalle ja lopuksi lastenlääkärikin tuli saliin. Nyt täytyi saada vauva nopeasti maailmaan. Oli helpottavaa että vihdoin sai ponnistaa kaikin voimin, vaikka se sattuikin ihan älyttömän paljon! Vihdoin pieni tyttö syntyi, hieman velttona ja sinertävänä, mutta alkoi pian parkua ja sain oman pikku tyttöni rinnalle :heart: Sitten jälkeisvaihe kestikin 3 tuntia (synnytyksen yhteiskesto 7h 15min). Eli istukka ei meinannut millään syntyä, kovia supistuksia tuli, muttei millään irronnut. Sain 8kpl cytoteceja peppuun, jotka pahensi supistuksia. Vihdoin sit 3 tunnin jälkeen lääkärin ja kätilön kovalla runnomisella ja mun kovalla ponnistuksella istukkakin tuli. Sit jouduin lopuksi pahan repeämän takia vielä leikkaussaliin. Siellä sain spinaalin. Kaikki kuitenkin meni hyvin, koska tyttö voi hyvin <3
Nyt on hieman vaikeeta istuminen ja kipua on alapäässä paljon. Repeämä ylettyy emättimestä peräreikään saakka. Tänään käytiin kuitenkin pikkuisella vaunuttelu lenkillä ja tyttö nukkui kuin tukki vaunuissa
2,5v isoveli on ollut reipas ja tykkää pikkusiskosta, mutta näyttää myös uhmaansa aika kiitettävästi.. :heart:
Nyt loppuu kannettavasta akku ihan kohta. Palailen myöhemmin lukemaan teidän juttujanne!
mmiilia ja unissaan hymyilevä typy 6vrk <3