Elämää häiritsevä ötökkäkammo lapsella, mitä asialle voi tehdä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja chef
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

chef

Aktiivinen jäsen
16.02.2005
47 399
16
38
Tyttö 7v on pelännyt ihan pienestä pitäen ötököitä. 1v iässä kirkui muurahaisia ja pahempaan suuntaan mun mielestä menee. Välillä hieman helpottaa, nyt ei enää kilju kun näkee muurahaisia (jos kotona lattialla kävelee yksi, niin saattaa sitä seurailla ihan ok-fiiliksellä ) mutta pitää kyllä huolta siitä ettei se koske häneen.

Jos asunnossamme on yksikin lentävä ötökkä (yhden kärpäsen vielä kestää jotenkuten), niin lapsi koko ajan katsoo missä se ötökkä on, eikä voi olla sen kanssa samassa huoneessa.

Edellisaamu lapselta lirahti jopa hieman pissaa housuun kun huomasi pesuhuoneeseen mennessään että siellä onkin ötökkä, eikä hän näinollen voinut sinne mennä pissalle...onneksi meillä on toinenkin vessa jonne sitten meni.

Hän ei voi mennä lähellekään roskakatostamme (tai postilaatikoita jotka ovat katsoksen yhteydessä ) koska se on täynnä kärpäsiä. Hän sekoaa pystyyn jos yrittääkin mennä sinne, eli hän menee ihan oikeasti paniikkiin.

Tänään mentiin käymään siellä yhdessä, mutta lapsi ei voinut olla siellä kuin 2 sekuntia. Hän järkyttyi ja kiljui sekavana, silmät suurena, korvistaan kiinni pitäen (ei kestä sitä surinaääntä yhtään) ja samalla valtoimenaan huitoen.

Hän alkaa kiljumaan hysteerisenä jos leikkii ulkona ja siellä on ötökkä. Ääni on vastaavankuuloista, kuin että olisi OIKEASTI hätä...ja niinhän tytöllä pomasta mielestään onkin.

Hän pelkää että ötökät pistää ja puree vaikka ollaan sen sata kertaa puhuttu siitä, ettei kärpäset esim tee mitään.

Tänäänkin näytin tytölle, miten me voitiin vauvan kanssa olla roskiskatoksessa, eikä kärpäset tee meille mitään. Tyttö ymmärtää tämän, mutta käytännönelämää se ei valitettavasti helpota. Hän ei kykene olemaan siis kesällä aina edes ulkona koska siellä on ötököitä.

Saas nähdä uskaltaako kohta enää edes kulkea etuovesta ulos, sillä siinä pörrää jatkuvasti pari ampiaista :(

Mitä ihmettä tässä voi tehdä?

Puhuttu on miljoona kertaa ja olen tosiaan näyttänyt etten minä niitä pelkää, kun ei tarvitse. Ollaan yritetty yhdessä olla ötököiden lähellä jne. Mutta ei auta. Mulla on keinot loppu.
 
mäkin pelkäsin pienenä ötököitä ja ne oli ällöjä. Olisi tehny kans mieli kirkua ja kiipeilin sohville ja pöydille ku ötökkä vaelsi lattialla. Mutta oon varma että se iän mukana häviää tai niihin tottuu.. tai voi olla että aikuisenakin on hieman kammoa, mutta ei niin paljon.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ..:
mäkin pelkäsin pienenä ötököitä ja ne oli ällöjä. Olisi tehny kans mieli kirkua ja kiipeilin sohville ja pöydille ku ötökkä vaelsi lattialla. Mutta oon varma että se iän mukana häviää tai niihin tottuu.. tai voi olla että aikuisenakin on hieman kammoa, mutta ei niin paljon.

Likka kammoaa niin paljon ötököitä että mua ei nyt lohduta se, että joskus sitten isona helpottaa. Meinaan että hän ei esim selviä koulumatkaa yksin, jos vastaan tulee ötököitä.

800m koulumatka kestä 30 min, koska siellä oli etanoita. Nyt koulumatka on 2,3 km. En viittis lähettää tyttöä matkaan 2h ennen kouluunalkua että ehtii klo 8 alkavalle tunnille :/
 
pelkäsin ja pelkään edelleen hyttysiä ku ne surisee korvassa. Enkä tykkää kärpäsistä. Enkä amppareista, mehiläisistä tai kimalaisista. Ei noihin kammoihi taida mikään auttaa ku aika.. :) En usko, että se on kivaa, jos väkisin yrität niitä ötököitä sen naamalle tyrkyttää. Yritä vaan suojella lastasi ötököiltä.
 
Mä kans pelkäsin lapsena kaikkea muurahaisista lehmiin. Mutta asuttiin pikkukaupungissa ja luonto kuului osana elämään, niin pikkuhiljaa kaikkiin sitten tottui. Varmaan just vanhempien rauhallinen esimerkki auttoi eniten.

Teidän tilanteessa kysyisin ehkä apua neuvolasta tai terkkarilta, josko heillä olis jotain ohjeita. Arvelen nimittäin ettei ole kovin epätavallinen pelko tuo!
 
Alkuperäinen kirjoittaja chef:
Alkuperäinen kirjoittaja ..:
mäkin pelkäsin pienenä ötököitä ja ne oli ällöjä. Olisi tehny kans mieli kirkua ja kiipeilin sohville ja pöydille ku ötökkä vaelsi lattialla. Mutta oon varma että se iän mukana häviää tai niihin tottuu.. tai voi olla että aikuisenakin on hieman kammoa, mutta ei niin paljon.

Likka kammoaa niin paljon ötököitä että mua ei nyt lohduta se, että joskus sitten isona helpottaa. Meinaan että hän ei esim selviä koulumatkaa yksin, jos vastaan tulee ötököitä.

800m koulumatka kestä 30 min, koska siellä oli etanoita. Nyt koulumatka on 2,3 km. En viittis lähettää tyttöä matkaan 2h ennen kouluunalkua että ehtii klo 8 alkavalle tunnille :/

Sano ettei etanat tee sille mitään pahaa vaan että hän voi väistellä niitä ja kiertää niiden ohitse. Ne ötökät pelkää enemmän ihmisiä, onhan ne niin pieniä :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jii:
Mä kans pelkäsin lapsena kaikkea muurahaisista lehmiin. Mutta asuttiin pikkukaupungissa ja luonto kuului osana elämään, niin pikkuhiljaa kaikkiin sitten tottui. Varmaan just vanhempien rauhallinen esimerkki auttoi eniten.

Teidän tilanteessa kysyisin ehkä apua neuvolasta tai terkkarilta, josko heillä olis jotain ohjeita. Arvelen nimittäin ettei ole kovin epätavallinen pelko tuo!

Neuvolaan ei enää kouluikäiset kuulu, mutta ajattelin että ellen muuta keksi niin käännyn tosiaan kouluterveydenhoitajan puoleen kun koulut taas alkaa.
 
voi kertokaa mitä voi tehdä kun aikuisella on sama? Meen ihan shokkiin enkä tiedä mitä tehdä kun ötökkä tai hämähäkki tulee yllättäen eteen...
Tiedän tartuttaneeni tämän fobian jo lapseemmekin :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja ..:
Alkuperäinen kirjoittaja chef:
Alkuperäinen kirjoittaja ..:
mäkin pelkäsin pienenä ötököitä ja ne oli ällöjä. Olisi tehny kans mieli kirkua ja kiipeilin sohville ja pöydille ku ötökkä vaelsi lattialla. Mutta oon varma että se iän mukana häviää tai niihin tottuu.. tai voi olla että aikuisenakin on hieman kammoa, mutta ei niin paljon.

Likka kammoaa niin paljon ötököitä että mua ei nyt lohduta se, että joskus sitten isona helpottaa. Meinaan että hän ei esim selviä koulumatkaa yksin, jos vastaan tulee ötököitä.

800m koulumatka kestä 30 min, koska siellä oli etanoita. Nyt koulumatka on 2,3 km. En viittis lähettää tyttöä matkaan 2h ennen kouluunalkua että ehtii klo 8 alkavalle tunnille :/

Sano ettei etanat tee sille mitään pahaa vaan että hän voi väistellä niitä ja kiertää niiden ohitse. Ne ötökät pelkää enemmän ihmisiä, onhan ne niin pieniä :D

Joo, ollaan sanottu noin. Ja hän on nähnyt kun mummo kerää etanoita pihalta käsin. Eli tietää ettei niitä pidä pelätä. Mutta pelkää silti.

Ja juuri siksi se matka kesti niin pitkään kun hän kierteli ja väisteli.

Ja on tosiaan puhuttu siitä, että ne pelkää häntä enemmän kuin hän niitä....joskin se on kyllä nyt tässä kohtaa puppua.

 
Kannattaa kysyä lapselta että mikä niissä ötököissä pelottaa eniten? Ja rauhallisesti yrittää jutella ja vakuuttaa ettei ne tee mitään pahaa eikä niitä kannata pelätä.. Onneksi ötököitä ei ole kuin kesällä =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja minävain:
voi kertokaa mitä voi tehdä kun aikuisella on sama? Meen ihan shokkiin enkä tiedä mitä tehdä kun ötökkä tai hämähäkki tulee yllättäen eteen...
Tiedän tartuttaneeni tämän fobian jo lapseemmekin :(

:hug:

 
Alkuperäinen kirjoittaja ..:
Kannattaa kysyä lapselta että mikä niissä ötököissä pelottaa eniten? Ja rauhallisesti yrittää jutella ja vakuuttaa ettei ne tee mitään pahaa eikä niitä kannata pelätä.. Onneksi ötököitä ei ole kuin kesällä =)

Ollaan puhuttu tästäkin. Ötököissä pelottaa ulkonäkö, ääni, että ne puree ja pistää. Eli kaikki mahdollinen.

6v ollaan vakuutettu, mutta ei auta. Olen sitäkin yrittänyt sanoa, että äiti ei ole ikinä valehdellut, eikä valehtele nytkään...mutta ei hällä toimi järki siinä kohtaa kun näkee ötökän. Se ötökän tuoma kaulu ylittää järjen.
 
Mun 8-vuotiaalla tytöllä on kans valtava ötökkäkammo. Esim. kärpästen surina kuulostaa sen korviin kuulemma ihan kammottavalta ja parku alkaa justiinsa, kun hän kuulee kärpäsen lentävän, vaikka vain toisessa huoneessa. Kaikki muutkin lentävät hyönteiset saa tytön ihan hysteeriseksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja j:
Mun 8-vuotiaalla tytöllä on kans valtava ötökkäkammo. Esim. kärpästen surina kuulostaa sen korviin kuulemma ihan kammottavalta ja parku alkaa justiinsa, kun hän kuulee kärpäsen lentävän, vaikka vain toisessa huoneessa. Kaikki muutkin lentävät hyönteiset saa tytön ihan hysteeriseksi.

Nimenomaan nää lentävät on meilläkin pahimpia.

Aamulla tyttö kävi yläkerrassa ja tuli ihan paniikissa alas koska hänen mielestään yläkerrasta kuuluu heinäsirkan ääni. Oli kurkannut sängynalle, mutta ei ollut kuulemman siellä sitä näkynyt.

Todellisuudessa ääni tuli ulkoota...parvekkeen ovi on auki ja parveke sijaistee toisella puolella yläkertaa. Eli hän kuulee ihan mieletömän tarkasti ne äänet, koska pelkää niitä niin paljon.
 
Meillä 7-v poika pelkää kans ihan kamalasti ötököitä. Siis ei todellakaan mitään pientä pelkoa"no hui etana" vaan todella suurta pelkoa, suorastaan fobiaa. Tuntuu ettei nää eikä kuule kuin ötökät, vaikka olisivat jo hävinneet, suorastaan kuvittelee niiden vielä olevan ympärillä. Tuntuu, että itselläkin on itku kurkussa, kun säälittää toisen pelko vaikka kuin yrittää auttaa ja lohduttaa. Kuitenkin poika kerää silloin tällöin jonkun öppiäisen purkkiin elätiksi, joten luulen, että meillä on merkitystä sillä, kuinka paljon niitä on ympärillä. Suututtaa kun toiset saattaa vierestä katsoa tyyliin mikä tota vaivaa tai et se kuvittelee ja ompa naurettavaa. Sitä ei näköjään toiset ymmärrä, kuinka joku voi pelätä. Itsekin toivon, että löydämme jostain apua, eikä tosiaan ole kyse siitä, että nyt väkisin heitetään ötökät silmille, kyllä se siitä oppii, vaan tottakai lapselle parhaaksi katsomalla tavalla. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Äiti:
Meillä 7-v poika pelkää kans ihan kamalasti ötököitä. Siis ei todellakaan mitään pientä pelkoa"no hui etana" vaan todella suurta pelkoa, suorastaan fobiaa. Tuntuu ettei nää eikä kuule kuin ötökät, vaikka olisivat jo hävinneet, suorastaan kuvittelee niiden vielä olevan ympärillä. Tuntuu, että itselläkin on itku kurkussa, kun säälittää toisen pelko vaikka kuin yrittää auttaa ja lohduttaa. Kuitenkin poika kerää silloin tällöin jonkun öppiäisen purkkiin elätiksi, joten luulen, että meillä on merkitystä sillä, kuinka paljon niitä on ympärillä. Suututtaa kun toiset saattaa vierestä katsoa tyyliin mikä tota vaivaa tai et se kuvittelee ja ompa naurettavaa. Sitä ei näköjään toiset ymmärrä, kuinka joku voi pelätä. Itsekin toivon, että löydämme jostain apua, eikä tosiaan ole kyse siitä, että nyt väkisin heitetään ötökät silmille, kyllä se siitä oppii, vaan tottakai lapselle parhaaksi katsomalla tavalla. :)

Niin tuttua.

Tänään käytiin roskiksilla uudelleen, tyttö uskalsi tulla metrin päähän koska kärpäsiä oli vain kaksi. Ja se riitti meille...eli oli jo sinänsä saavutus :)
 
Mitäs jos veisitte lapsen käymään maatilalla tai jossain, missä väistämättäkin joutuisi kohtaamaan nuo kammottavat ötökät? Esim. pari päivää maatilamatkailukohteessa. Siellä voisi kuitenkin olla niin paljon muuta mielenkiintoista nähtävää, että unohtuu ötökkäkammo.

Olette jo varmaan aikas paljon lapselle selittäneet ja selittäneet, ettei mitään hätää ole. Oletko varma, että tuo ei ole yksi tapa saada huomiota vanhemmilta? Ehkä riittäisi, että kerran sanotte, että mitään hätää ei ole ja sen jä'lkeen puhelette ihan muista asioista. Ette kiinnitä enää huomiota lapsen panikointiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mitäs jos veisitte lapsen käymään maatilalla tai jossain, missä väistämättäkin joutuisi kohtaamaan nuo kammottavat ötökät? Esim. pari päivää maatilamatkailukohteessa. Siellä voisi kuitenkin olla niin paljon muuta mielenkiintoista nähtävää, että unohtuu ötökkäkammo.

Olette jo varmaan aikas paljon lapselle selittäneet ja selittäneet, ettei mitään hätää ole. Oletko varma, että tuo ei ole yksi tapa saada huomiota vanhemmilta? Ehkä riittäisi, että kerran sanotte, että mitään hätää ei ole ja sen jä'lkeen puhelette ihan muista asioista. Ette kiinnitä enää huomiota lapsen panikointiin.

Ollaan oltu kotieläintiloilla, mutta mihkään sikalaan ei tyttö tule kärpästen vuoksi.

Ja se panikointi on siis sairaanloista. Ja jos en siihen reagoisi, niin mun mielestä se ois jo tietyllä tavalla lapsen pahoinpitelyä. Hän siis menee ihan lukkoon...siis tyyliin luulee kuolevansa. Ja kyllä silloin siihen pitää mennä tueksi.

Ekä usko että hakee huomiota koska kiljuu yksin pihallakin kun luulee etten näe/kuule ja tämä alkoi tosiaan jo 1v iässä.
 
Vähän OT, mutta mä olen tehnyt ihan kauheasti työtä viime vuosina sen eteen, että oppisin sietämään hämähäkkejä, jotten vain opettaisi fobiaani lapsilleni. Minu on peloteltu hämppiksillä pienenä, yli 20 vuotta on sitä riesaa siten saanut kestää.

Muksu on onneksi niin pieni, ettei ymmärtänyt tänään sattuneen tapahtuman päälle kummoisiakaan - tuo meidän pikkumies ojensi mummolleen maasta roskia, siis puunroskaa ym. Mummo otti niitä kiitellen vastaan, kunnes yhtäkkiä lähti kiljuen karkuun. Muksu oli ojentanut hänelle käteen elävän koppakuoriaisen. :D Isompi tai herkempi lapsi olisi kyllä ehtinyt jo oppia että kaikki pieni ja juokseva on kauhistus.
 
En tiedä auttaisko noin pahaan ötökkäkammoon tai oletko jo yrittänytkin. Meidän tytöllä oli aika kauheat hämähäkkikammo jonka varmaan itse sille tartutin kun inhoan hämähäkkejä. Mutta pikkuhiljaa kammo on laantunut eikä siis koskaan ollut niin paha kuin miltä teillä kuulostaa olevan. Pojallakin on kausi menossa että tänä kesänä pelkää enemmän ötököitä kuin viime kesänä jolloin oli tosi rohkea niiden suhteen.

Mutta me ollaan tutkittu ötököitä. Olen huumorilla kääntänyt ötökkäjutut leikiksi. Että vaikka itse inhoan hämähäkkejä, niin olen laannuttanut samalla omaa inhotustani juttelemalla ötököistä kaikenlaista. Ei siis pelkkää sitä turhaa lausetta että ötökät ei tee mitään.

Kun asioita oppii näkemään eri tavalla niin ne ei ehkä enää pelotakaan samanlailla. Voisitteko tutkia ötököitä? Hankkia vaikka mikroskoopin ja tehdä ötököistä mielenkiintoisia pelottavuuden tilalle?
 
tuli niin elävästi mieleen meidän ranuan eläinpuiston reissu...ekana 3 hysteeristä tyttöä (mä mukaan lukien) huitomassa ötököitä, ja kohta 3 tyttöö ja iso jätkä (mun mies)juoksee pitkin pihaa kun vieressä pörrää ampiainen :laugh:
 
Uskon, että annatte liikaa positiivista huomiota tytön pelolle, hän kokee pelon aiheelliseksi jos te hössötätte ja lohduttelette vieressä.

Ehdotan vähän tomerampaa suhtautumista asiaan, seuraavaksi voitte vähän jyrkemmällä äänellä todeta että hän on iso tyttö jo eivätkä isot tytöt pelkää ötököitä, tai että ötökät ovat paljon paljon pienempiä kuin hän itse ja pelkäävät häntä paljon enemmän kuin hän niitä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ...:
Uskon, että annatte liikaa positiivista huomiota tytön pelolle, hän kokee pelon aiheelliseksi jos te hössötätte ja lohduttelette vieressä.

Ehdotan vähän tomerampaa suhtautumista asiaan, seuraavaksi voitte vähän jyrkemmällä äänellä todeta että hän on iso tyttö jo eivätkä isot tytöt pelkää ötököitä, tai että ötökät ovat paljon paljon pienempiä kuin hän itse ja pelkäävät häntä paljon enemmän kuin hän niitä.

Toi tehoaa kun pelko on alussa. Eli n1-3vuotiaana. Mutta ei enää noin vanhalle, koska se on jo piintynyt tapa lapselal. Paitsi voihan sitä yrittää ensi kesän alussa, kun näkee ekan kerran taas kärpäsen tms. Silloinhan se keväällä taas alkaa uudelleen, sen jälkeen kun on ollut puolen vuoden ötökätön aika. Olipas sanahirviö - ötökätön :)
 

Yhteistyössä