"vieras"
Entä miten siitä selvisit? Minulla se on ollut kuorma-auto kortin suorittaminen. Monta kertaa kävin kirjallisissa ja inssissä.
"nii"
Tämä äitinä olo on ehdottomasti haastellisinta elämässäni ja lasten kasvaessa ei haasteille loppua näy...
[QUOTE="vieras";26308739]Entä miten siitä selvisit? Minulla se on ollut kuorma-auto kortin suorittaminen. Monta kertaa kävin kirjallisissa ja inssissä.[/QUOTE]
Kaikkein vaikein taisi olla "päätös" jatkaa elämää lapsenlapsen kuolemankin jälkeen - niin lapsenlapsen vanhempien kuin muidenkin läheisten vuoksi.
Se rankempi kuin oman pojan tai oman puolison kuolema.
En suosittele... ja suosittelen.
Kaikkein vaikein taisi olla "päätös" jatkaa elämää lapsenlapsen kuolemankin jälkeen - niin lapsenlapsen vanhempien kuin muidenkin läheisten vuoksi.
Se rankempi kuin oman pojan tai oman puolison kuolema.
En suosittele... ja suosittelen.
Jaa-a.
Isän kuolema, avoero, synnytyksen jälkeinen masennus, kesken jääneiden opintojen loppuunsaattaminen, loppuunpalaminen... kaikissa niissä on ollut omat haasteensa - ja kaikissa on ollut alku johonkin uuteen, parempaan.
Isän kuolema, avoero, synnytyksen jälkeinen masennus, kesken jääneiden opintojen loppuunsaattaminen, loppuunpalaminen... kaikissa niissä on ollut omat haasteensa - ja kaikissa on ollut alku johonkin uuteen, parempaan.
vsa
Selvitä jotenkin järjissään siitä, että kaikkein läheisimmistä ihmisistä kuolee moni kertarysäyksellä (yhtaikaa siis). Miten mä selvisin? En suoraan sanottuna tiedä, pikku hiljaa vaan elämä voitti. Terapiassa en käynyt.
[QUOTE="maikki";26308836]Kyllä se varmasti on ollut oman lapsen hautaan laskeminen..[/QUOTE]
Se oli.
En antanut ystävien ja sukulaisten tarttua lapioihin... itse miehen kanssa, käsin, peittelimme pojan uneen.
[/QUOTE]Se oli.
En antanut ystävien ja sukulaisten tarttua lapioihin... itse miehen kanssa, käsin, peittelimme pojan uneen.
mull
äidin alzheimeriin sairastuminen ja näkeminen kun ihminen "katoaa" :/ ja eläää muissa maailmoissa vuosi tolkulla
väsymyksen kestäminen poika 2-vuotiaaseen saakka valvotti "urakalla"
väsymyksen kestäminen poika 2-vuotiaaseen saakka valvotti "urakalla"
Vaikea masennus kavereineen (ahdistus, unettomuus jne.), henkinen harhailu ja "itsensä etsiminen" on varmaan olleet haastavimpia. Nyt nekin alkaa olla takanapäin.
Todella haasteellista oli myös edellisin ero avomiehestä, ensimmäiset viikot yksin omassa asunnossa oli aivan kamalia.
Selvisin (luontais-)lääkkeillä ja juttelemalla. Ystävien ja ammattilaisten avulla. Ottamalla omaa aikaa ja tilaa.
Todella haasteellista oli myös edellisin ero avomiehestä, ensimmäiset viikot yksin omassa asunnossa oli aivan kamalia.
Selvisin (luontais-)lääkkeillä ja juttelemalla. Ystävien ja ammattilaisten avulla. Ottamalla omaa aikaa ja tilaa.
lapsuuden perheenjäsenten kuolemat.
Tänään viimeksi kävin keskusteluapatologin kanssa siitä minkälaiseen tuhkauurnaan äidin tuhkat laitetaan:
Saviseen vai haapapuiseen. Tuon keskustelun kävin ruokatunnilla työharjoittelussa, nyt pitäisi jaksaa taas soitella mummun, enon ja velipojan kanssa ja sopia päivä uurnanlaskulle...
kyllä se vieläkin kirpaisee, vaikka siellä haudassa jo velipoika ja isä onkin.
Tänään viimeksi kävin keskusteluapatologin kanssa siitä minkälaiseen tuhkauurnaan äidin tuhkat laitetaan:
Saviseen vai haapapuiseen. Tuon keskustelun kävin ruokatunnilla työharjoittelussa, nyt pitäisi jaksaa taas soitella mummun, enon ja velipojan kanssa ja sopia päivä uurnanlaskulle...
kyllä se vieläkin kirpaisee, vaikka siellä haudassa jo velipoika ja isä onkin.