elämänne kamalin ja ihanin kokemus? :)

eli kertokaas mitä piätte elämänne tähän astisista kokemuksista ihanimpana ja kamalimpana.
hauska lukee, me ihmiset ku koetaanki eri asiat nii eri lailla, heh

 

synnytys. oikeastaan sen jälkeiset seuraukset.

 

Kamalin kokemus kun isäni kuoli omankäden kautta :'(

Ihanin kokemus kun olen saanut kaikki kolme ihanaa lasta ja olla äiti :heart:

 

Ihanin: oman vauvan syntyminen

Kamalin: Epäluotettavat poikaystävät (ennen nykyistä miestäni)

 

Taitaa olla kaikki asiat tosi hyvin kun en keksi mitään todella kamalaa kokemusta Synnytyksiä en nyt ota huomioon.

Ihania kokemuksia tulee viikottain, kun lapset kasvaa ja oppii uutta tai sanoo jotain hassua.

 

Ihanin kokemus oli esikoisen syntymä.

Kamalin oli se, kun mieheni sai aivoinfarktin. Kaiken kukkuraksi mulla oli laskettu aika vain muutama viikko myöhemmin.

 

Ihaninta on ollut molempien lasten syntymä. Mutta ensimmäinen lapsi syntyi alle kilon painoisena joten se oli yhtäaikaa myös kamalin kokemus, pelko ja huoli oli todella suuri!

 

Ihanin kokemus,ehdottomasti tyttömme syntymä ja äitiys :heart:

Kamalin,piti hetken oikeen miettiä kun niitä kurjiakin aikoja löytyy menneisyydestä,mut se taitaa olla se yks kevätjuhla-aamu(yläaste aikoina)kun sain tietää Puppe-kanimme kuolemasta.. :'( Näin lyhyesti sanottuna se ei ollut ihan normaali kuolema..

Onneksi tähän nykyhetkeen mahtuu niin paljon ihania asioita ja tapahtumia et sitä kaikkee vanhaa tulee mietittyä enää kovin vähän.. =)

 

-Fyysisesti kamalin kokemus: esikoisen synnytys.
-Ns henkisesti kamalin: isän menetys. Ikävä ei prkl lakkaa vaikka siitä on jo 17v aikaa.
-Ihanin kokemus: tulla äidiksi. Saada olla äiti :heart:

 

ihanin ja kamalin : synnytys

 

Ihanin: lasten syntymät

Kamalin: Siskontytär syntyi kuolleena, kolmisen viikkoa ennen kuopuksen syntymää. :'(

 

ihanin kun tuomas syntyi ja kun tapasin mieheni


hirvein:kun mut raiskattiin

 

kamalimmat kokemukset ovat: ex-poikaystäväni veljen (ja minun ystäväni) äkillinen kuolema kaksi päivää ennen joulua, viisi vuotta sitten.olisi selvinnyt jos ambulanssi olisi saapunut paikalle.katu oli oikea, kaupunki väärä :headwall: ja sitten kun exäni jätti minut moden vuoden jälkeen, toisIEN takia.

ihanin kokemus on ehdottomasti 10.6.1998 kun pikkuveli syntyi äiti oli kokenut sitä ennen keskenmenon vkl 13 ja kokoajan oli pelko että ehkei veljenikään tule henigssä ulos.niins e vaan tuli, ja on ollut koko elämänsä ajan kaikista rakkkain minulle :heart:

 

ihania on paljon..
varsinkin se kun miehen kanssa sanoimme tahdon

kamalin on se kun pari viikkoa sitten istuin ja itkin eläinlääkärin vastaanotolla lattialla ja shelttimme oli sylissä kun kukaan ei tienyt jääkö se henkiin vai ei..
paha kohtaus vaan tuli..

mutta hyvin kävi silti...koira makaa tuossa vieressä tyytyväisenä...

 

Ihanin kokemus, ehdottomasti se, kun kuuli, että koiranpennut ovat maailmassa hyvävoimaisina ja emo on heräilemässä. =)

Kamalin kokemus, ei nyt tule kuin yksi mieleen; se, kun jouduin lähtemään ja jättämään erään ihmisen yksin olosuhteiden pakosta. Kärsin siitä vieläkin vaikka tapahtumasta on aikaa jo useampia vuosia.

 

Heh, mä oon varmaan nyt luopio kun äitiys ei todellakaan ole mun elämäni IHANIN asia vaikkakin tietysti tyttöä rakastan kovasti enkä osaisi ilman elää.

Ihanimpia ovat ne hetket kun huomaa arjen keskellä kuinka mallillaan asiat ovatkaan ja kuinka paljon rakkaita ihmisiä on elämään saanut.

Kauheimmat yleensä liittyy jollakin tapaa menetykseen.

 

:heart: Ihanin on naimisiinmeno ja esikoispojan maailmaan saaminen.
:'( Kamalin kokemus oli prinsessamme menehtyminen kohtuun

 

Ihanin kokemus on tytön syntymä,

kamalin... niitä on ollut elämässäni aika paljon :'( mikä nyt tulee päällimäisenä mieleen on miehen sairaus ja pelko toisen menettämisestä.

 

kamalia: rakkaiden ihmisten kuolemat, ex-poikaystävän lähtö pois mun elämästä...

ihania: rakkaan aviomiehen tapaaminen ja poikamme syntymä, välit isään erittäin hyvät, kesä tulee... B)

 

ihanin: poika, mies

kamalin: isovanhempien kuolemat. kuuntelin puhelimessa ku ex-hyppäs katolta.

 

Ihaninta tietenkin rakkaitten poikien syntymiset ja ihana aviomies :heart:

Kamalinta/ikävintä se, kun 18-vuotiaana jouduin mielipuolisen ahdistelun kohteeksi.

 

Ihaninta on tää jokapäiväinen elämä terveenä.

Kamalinta oli kuopuksen syntymän jälkeinen uupumus, univaikeudet ja riittämättömyyden tunne.

 

ihanin: esikoinen sanoi 4 kuisena äi-i kun halusi jotain. ei pajoa turhasta itkenyt. :heart: silloin.


kamalin: joskus alta 10-vuotiaana yksi setäni joka tykkäsi ilmeisesti kaiken ikäisistä naisista, alko kouria minun olemattomia tissejä "joko sulle kasvaa?" opinpa olemaan menemättä sen luo yksin. joko tämä tai se kun isäni haukkui h.uoraksi 14-vuotiaana ja yritti käydä käsiksi.

 

ihanin kokemus: lasten syntyminen

kamalin kokemus:se kuinka raastavaa ja pitkä vetistä aikaa se oli kun toiseksi nuorin oli keskoskaapissa... :/

 

\

ihanin: poika, mies

kamalin: isovanhempien kuolemat. kuuntelin puhelimessa ku ex-hyppäs katolta.

kuoliko se ex?