Ainakin suurimmaksi osaksi....
eli keskimmäinen lapsi on todella siis TODELLA voimakas tahtoinen ja tällä hetkellä tunne että olen jollainlailla epäonnistunut äitinä ja tehnyt jotain jossain vaiheessa väärin. Lapsi alistaa,kiusaa ja härnään sisaruksiansa, varsinkin vanhempaa lähes ottaen taukoomatta. Joskus saattaa leikit onnistuu hetken ennen kuin jälleen riidat alkaa alusta. Hermostumiseen riittää esim se että joku ottaa askeleen väärään suuntaa,sanoo väärällä äänen sävyllä jotain, väärän värinen muki....jne.... siis yleensä mitättömän pienistä asiaoista ja sitten hyökkää siskonsa kimppuun karjuen,kirkuen,huutaen, repii,raapii,puree,tukistaa....hirvittävällä voimalla....ja sitten sitä raivoamista saattaa kestää tunninkin
Koko perhe on jatkuvasti varpaillaan ja minua etenkin ahdistaa,masentaa,suututtaa,kun en osaa enkä ole saanut poikaa hallintaan tai jotain sellaista,syylistän itseäni koko ajan ja on musertavaa huomata kuinka vanhempi sisarkin on alistunut ja kauhulla odottaa milloin taas räjähtää :'(
Olen yrittänyt lähes kaikki ja kaikkien neuvot kokeilla,muttei mistään ole ollut juurikaan apua,enkä todellakaan tiedä mitä pian teen...olen kokeillut kauniisti puhumisen,sylittelyt,halittelut,pusuttelut,kiristyksen,lahjonnan,arestit...jne :ashamed:
en todellakaan tiedä mitä tekisin :'(
eli keskimmäinen lapsi on todella siis TODELLA voimakas tahtoinen ja tällä hetkellä tunne että olen jollainlailla epäonnistunut äitinä ja tehnyt jotain jossain vaiheessa väärin. Lapsi alistaa,kiusaa ja härnään sisaruksiansa, varsinkin vanhempaa lähes ottaen taukoomatta. Joskus saattaa leikit onnistuu hetken ennen kuin jälleen riidat alkaa alusta. Hermostumiseen riittää esim se että joku ottaa askeleen väärään suuntaa,sanoo väärällä äänen sävyllä jotain, väärän värinen muki....jne.... siis yleensä mitättömän pienistä asiaoista ja sitten hyökkää siskonsa kimppuun karjuen,kirkuen,huutaen, repii,raapii,puree,tukistaa....hirvittävällä voimalla....ja sitten sitä raivoamista saattaa kestää tunninkin
Koko perhe on jatkuvasti varpaillaan ja minua etenkin ahdistaa,masentaa,suututtaa,kun en osaa enkä ole saanut poikaa hallintaan tai jotain sellaista,syylistän itseäni koko ajan ja on musertavaa huomata kuinka vanhempi sisarkin on alistunut ja kauhulla odottaa milloin taas räjähtää :'(
Olen yrittänyt lähes kaikki ja kaikkien neuvot kokeilla,muttei mistään ole ollut juurikaan apua,enkä todellakaan tiedä mitä pian teen...olen kokeillut kauniisti puhumisen,sylittelyt,halittelut,pusuttelut,kiristyksen,lahjonnan,arestit...jne :ashamed:
en todellakaan tiedä mitä tekisin :'(