Eläkeikä?

Missä iässä vanhempanne tai jos vanhempanne myöhempää sukupolvea niin isovanhempanne jäivät eläkkeelle?

Entä missä iässä kuvittelette itse aikoinaan jäävänne pois töistä?

 

Omilla vanhemmilla on ollut vähän ei-niin-tyypilliset työurat että eivät ole hyviä esimerkkejä mutta juuri kukaan tuntemani ei ole pysynyt työhommissa sinne teoreettiseen 65 ikävuoteen. Valtaosa on jäänyt siinä 58...60 hujakoilla. Käsittämättömän laiskaa sakkia nuo ns. suuret ikäluokat!

Meikäläisten ikäiset joutuu satavarmasti olemaan töissä 10 vuotta kauemmin.

 

Mun vanhemmat ovat vielä töissä molemmat Tosin eivät ole vielä eläkeisässäkään ;D

Miehen vanhemmat jäivät "eläkkeelle" alle nelikymppisinä.

Isovanhemmat... hmmm..... mun mummo oli kotirouva. Pappa jäi eläkkeelle 63-65 vuotiaana. Miehen isovanhemmat... pappa kuoli 50 vuotiaana ja mummo jäi eläkkeelle myös 63-65 vuotiaana.

Lisäys, niin ja itse.... toivottavasti voin valita sen milloin jään pois töistä. Eli toivottavasti rahoitus on kunnossa

 

Omilla vanhemmilla on ollut vähän ei-niin-tyypilliset työurat että eivät ole hyviä esimerkkejä mutta juuri kukaan tuntemani ei ole pysynyt työhommissa sinne teoreettiseen 65 ikävuoteen. Valtaosa on jäänyt siinä 58...60 hujakoilla. Käsittämättömän laiskaa sakkia nuo ns. suuret ikäluokat!

Meikäläisten ikäiset joutuu satavarmasti olemaan töissä 10 vuotta kauemmin.

Minulla toisenlaisia kokemuksia. Molemmat vanhempani ovat "yli eläkeiän" eli 68 ja 69 vuotiaita ja kumpikin vielä aktiivinen työelämässäkin.
Varaäitini jäi 65-vuotiaana eläkkeelle ja on siitä eteenpäin (nyt 75) tehnyt jotakuinkin yhtä säännöllisesti samaa työtä kuin ennenkin, nyt vain vapaaehtoistyönä.

Edellinen sukupolvi vähän samoin, jos kohta sitäosin vaikeampia määritellä, koska kun esimerkiksi puuseppäverstaan pitäjä jää "kotiin" ja sen sijaan että tekisi töitä hallilla, jatkaa niin kotinsa yhteyteen rakentamassaan pienemmässä verstaassa niin onko se enää töitä vai rakas harrastus vain?

Itse olen tahallani vaihtanut ammattia sellaiseksi että voin roikkua siinä vaikka 70 ikävuoteen asti. Toisaalta mies aina välillä huomauttaa että voisin valita toisinkin eli koska olemme kummatkin säästäneet eläkettä varten, voisin lorvahtaa aiemmin ja ottaa enemmän aikaa vaikka kirjoittamiselle... ja epäilemättä myös kotitöille.
(Epäilenkin, että sillä oma lehmä ojassa tuossa. Haaveilee kotirouvasta, joka hoitaisi tiskinsä ja imurointinsa. )

 

vanhemmat jäivät alle viisikymppisinä, toki eläkettä saivat vasta 10 vuotta myökemmin. Toivoisin itsekin, että asiansa voisi hoitaa niin, ettei 8-16 töissä tartteis ainakaan enää 55-vuotiaana käydä.

 

vanhemmat jäivät alle viisikymppisinä, toki eläkettä saivat vasta 10 vuotta myökemmin. Toivoisin itsekin, että asiansa voisi hoitaa niin, ettei 8-16 töissä tartteis ainakaan enää 55-vuotiaana käydä.

Minä en usko että se kaikille vanhemmille ihmisille on asia mitä "tarvitsee" tehdä.
Osalle työelämä on nautinnonlähde ja osa identiteettiä...

 

Aitini jäi eläkkeelle 64v, oli ollut osa-aikaeläkkeellä muutaman vuoden sitä ennen. Isäni saavutti eläkeiän 55v, eli oli "pakko" lopettaa, mutta jatkoi jonkin aikaa töitä yksityisellä sektorilla.
Molemmat isoisät sairaseläkkeelle ennen virallista eläkeikää. Toinen isoäiti pientilan emäntänä 60-kymppiseksi, jolloin pellot pakettiin ja lehmät karjakunnan autoon, muutto kaupunkiin. Toinen isoäitini ei oikeastaan voinut jäädä eläkkeelle ollenkaan, koska työnantajansa ei ollut maksanut eläkemaksuja, niin oikeastaan pelkän kansaneläkkeen varassa, joutui tekemään töitä "loppuun" asti, eli 76 vuotiaaksi.
Itse en eläkkeestä haaveile, karkaa kuitenkin käsistä tod. näk, ellei maailmanmeno tästä muutu. Mutta toisaalta, muuttuuhan se jatkuvasti.

 

Äitini jäi 64-vuotiaana, isäni on yhä töissä (59 v.) Itse jään varmaan sairaseläkkeelle ennen kuin vanhuuseläkkeelle. Olen opettaja, on se lastenkin mielestä varmaan tosi kivaa, kun on 65-vuotias vanha kääkkä puhumassa edellisestä vuosituhannesta.

 

Oon ite nyt 42-vuotias, enkä voisi kuvitellakaan, että jäisin eläkkeelle kuusikymppisenä! Aikaisintaan ehkä 25 vuoden kuluttua eli 67-vuotiaana... jos terveys kestää. Toisaalta mun hommia tehdään päällä, ei fysiikalla. Vakituisia töitä takana nyt 17 vuotta.

Oma äitini on nuorekas 66-vuotias, liikkuu paljon, lukee ja jaksaa touhuta pienten lasten kanssa. Hän joutui tosin jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle 55-vuotiaana kulumien vuoksi raskaasta työstä, jota hän oli tehnyt 16-vuotiaasta (mitä nyt kolme kertaa oli muutaman kuukauden äitiyslomalla). Kuvittelisin, että jossain fyysisesti kevyemmässä työssä hän olisi pärjännyt mainiosti ainakin 65-vuotiaaksi. Isä jäi eläkkeelle raskaasta työstä 62-vuotiaana.

 

Minä en usko että se kaikille vanhemmille ihmisille on asia mitä "tarvitsee" tehdä.
Osalle työelämä on nautinnonlähde ja osa identiteettiä...

Kyllähän tällaisia tarinoita silloin tällöin kuulee. Oikeastaan ei tule muita mieleen, kun Mummeliisan viestit aiheesta. Lohdullista kuitenkin, että jossain päin Suomea näin on
En itse tunne oikein ketään, jolla näin olisi, valitettavasti. Vaikka työ olisi ollut antoisaa ja mukavaa, niin tuntuu olevan työelämä ainakin suurissa kaupungeissa niin hektistä, että ylimääräisiä paukkuja ei tunnu riittävän virallisen eläkeiän yli.
Mutta toisaalta se on omistakin valinnoista kiinni, teoriassa ainakin.
Ajatuksen tasolla varmasti auttaa jaksamaan, jos on takaraivossa tietoisuus siitä, että jos tahtoisi, niin voisi jäädä eläkkeelle, että ei ole pakko sinniä 68 vuotiaaksi toimeentulon takia.

 

[QUOTE="vieras";23313860]Kyllähän tällaisia tarinoita silloin tällöin kuulee. Oikeastaan ei tule muita mieleen, kun Mummeliisan viestit aiheesta. Lohdullista kuitenkin, että jossain päin Suomea näin on
En itse tunne oikein ketään, jolla näin olisi, valitettavasti. Vaikka työ olisi ollut antoisaa ja mukavaa, niin tuntuu olevan työelämä ainakin suurissa kaupungeissa niin hektistä, että ylimääräisiä paukkuja ei tunnu riittävän virallisen eläkeiän yli.
Mutta toisaalta se on omistakin valinnoista kiinni, teoriassa ainakin.
Ajatuksen tasolla varmasti auttaa jaksamaan, jos on takaraivossa tietoisuus siitä, että jos tahtoisi, niin voisi jäädä eläkkeelle, että ei ole pakko sinniä 68 vuotiaaksi toimeentulon takia.[/QUOTE]

Yritin juuri löytää tilastoa asiasta.

On nimittäin sellainen mututuntuma, että väitöskirjojen tekijöissä on aika paljon "eläkeikäisiä". Sellainen väikkäri varmasti erityyppinen kuin nuorempana tehty, niin ainakin kuvittelen. 30+, 40+ iän väikkäri voisi olla tutkimustyöpainotteinen, 60+, 70+ tehty sitten pikemminkin summaus siitä mitä työssä oppinut, toimivien käytänteiden kirjaamista "oppikirjaksi" kiinnostuneille.
Tai sitten ei... eli ihan siis pohdintoja nuo vain.



(Yksi paikka missä muuten ON aika paljon eläkeiän ohittaneita ovat yksityiset lääkäriasemat. Monet potilaat eivät halua katkaista hoitosuhdetta tuttuun lääkäriin vaikak tämä täyttääkin sen 65 tms.)

 

Äiti olisi jäänyt 'eläkeputkeen' 58-vuotiaana mutta ei valitettavasti ehtinyt koska luoli sairauteen 56-vuotiaana. Isä jäi eläkkeelle 60-vuotiaana, ovat siis suuria ikäluokkia.

Itse joudun tekemään varmaan ainakin 65-vuotiaaksi luultavasti lähemmäksi 70 vuotta nykymenolla kun ei meidän nelikymppisten eläkkeille ole maksajia.

 

Suuret ikäluokat jäävät 60-63

Itellä tulee varmaan olemaan 70. Mutta monellako on töitä enää 40v päästä. Ei pysty edes ajattelemaan.

 

Yritin juuri löytää tilastoa asiasta.

On nimittäin sellainen mututuntuma, että väitöskirjojen tekijöissä on aika paljon "eläkeikäisiä". Sellainen väikkäri varmasti erityyppinen kuin nuorempana tehty, niin ainakin kuvittelen. 30+, 40+ iän väikkäri voisi olla tutkimustyöpainotteinen, 60+, 70+ tehty sitten pikemminkin summaus siitä mitä työssä oppinut, toimivien käytänteiden kirjaamista "oppikirjaksi" kiinnostuneille.
Tai sitten ei... eli ihan siis pohdintoja nuo vain.



(Yksi paikka missä muuten ON aika paljon eläkeiän ohittaneita ovat yksityiset lääkäriasemat. Monet potilaat eivät halua katkaista hoitosuhdetta tuttuun lääkäriin vaikak tämä täyttääkin sen 65 tms.)

Joo, uskon tämän kyllä. Siinä on varmaan se onnellinen tilanne, että voi itse säädellä työaikansa. Eikä ehkä ole taloudellista pakkoa. Toisaalta lääkärit taitavat olla aika korkealla itsemurhatilastoissa ammattialoittain verrattaessa. (Voi olla, että muistan väärin. )
Väitöskirjan teosta ei kai kaikilla tieteenaloilla välttämättä makseta "palkkaa" eikä apurahojakaan kaikille riitä. Saattaa jopa olla, että jotkut tekevät väitöskirjaa eläkkeellä, lasken sen vähän niinkuin harrastukseksi, jos ei ole toimeentulo siitä kiinni. Olen niin palkkatyön paineessa, että myönnän putkinäköisyyteni tämän suhteen

 

Käsittääkseni isovanhemmistani mummot on jääneet suht normi eläkeiän puitteissa eläkkeelle, vaareista toinen kuoli huomattavasti ennen ja toinen oli työttömänä ja sairaseläkkeellä jo reilusti ennen eläkeikää. Isäni lopetti työt joskus 55-vuotiaana(?), en muista tarkkaan, eikä aikonut palata enää työelämään, tosin ei elänytkään eläkeikään saakka.. Äitini on alle 60 ja vielä töissä, tosin haaveilee kyllä osa-aikaeläkkeestä vaikka työstään suuresti nauttiikin, on vain tehnyt sitä kuulemma jo ihan tarpeeksi kauan

Itse en tosiaankaan halua ainakaan tänään ajateltuna tehdä töitä hamassa tulevaisuudessa siintävään eläkeikään saakka. Toivottavasti menot on niin pienet ja talous siinä jamassa että pudottautuminen oravanpyörästä onnistuu jo reilusti ennen. Haluan myös elää työuran jälkeen, en lopettaa töitä suoraan johonkin hoitokotiin raihnaisena vanhuksena : /

 

[QUOTE="vieras";23314271]Joo, uskon tämän kyllä. Siinä on varmaan se onnellinen tilanne, että voi itse säädellä työaikansa. Eikä ehkä ole taloudellista pakkoa. Toisaalta lääkärit taitavat olla aika korkealla itsemurhatilastoissa ammattialoittain verrattaessa. (Voi olla, että muistan väärin. )
Väitöskirjan teosta ei kai kaikilla tieteenaloilla välttämättä makseta "palkkaa" eikä apurahojakaan kaikille riitä. Saattaa jopa olla, että jotkut tekevät väitöskirjaa eläkkeellä, lasken sen vähän niinkuin harrastukseksi, jos ei ole toimeentulo siitä kiinni. Olen niin palkkatyön paineessa, että myönnän putkinäköisyyteni tämän suhteen [/QUOTE]

Ei kai lääkärit toppaa itsemurhatilastoja (siis muut kuin hammaslääkärit)?
Sen sijaan avioerotilastoissa taisivat olla korkealla.

Tuo pointtisi väikkäeiden palkallisuudesta oli hyvä. Voit hyvinkin olla asiassa ihan oikeassa.

 

Isovanhempani jäivät eläkkeelle 60- vuotiaana niin kuin silloin oli virallinen eläkeikä. Omat vanhemmat ovat alle 60- vuotiaita ja vaikea sanoa milloin jäävät. Omalla työpaikallani on useita jotka ovat jääneet töihin vielä ylitettyään sen virallisen eläkkeelle jäämisiän ja taitavat olla niin pitkään kunnes on pakko jäädä pois. Asun isossa kaupungissa ja työnantaja on valtio. Eläkeiän nostamista en kannata tippakaan, ihan noiden työkavereiden takia. Työteho ei ole enää sama ja vievät työpaikkoja nuoremmilta.

 

Ei kai lääkärit toppaa itsemurhatilastoja (siis muut kuin hammaslääkärit)?
Sen sijaan avioerotilastoissa taisivat olla korkealla.

Tuo pointtisi väikkäeiden palkallisuudesta oli hyvä. Voit hyvinkin olla asiassa ihan oikeassa.

Ihan uutta tietoa minulle tuo hammaslääkärijuttu, tässä pintapuolisesti googlailin, niin tutkimustuloksissa puhutaan vain lääkäreistä. Mutta sinulla varmasti oikeaa tietoa. Hassua, miten ne hammaslääkärit silleen...

 

[QUOTE="vieras";23314482]Ihan uutta tietoa minulle tuo hammaslääkärijuttu, tässä pintapuolisesti googlailin, niin tutkimustuloksissa puhutaan vain lääkäreistä. Mutta sinulla varmasti oikeaa tietoa. Hassua, miten ne hammaslääkärit silleen...[/QUOTE]

Minulla vanha tieto.
En ole ollenkaan varma, onko enää totta.
Aikoinaan oli jonkinlaisia kriisihoitojuttujakin siitä.

 

Isäni jäi eläkkeelle 63 vuotiaana, mutta ei osannut loettaa työntekoa, vaan kävi yhä töissä parina päivänä viikossa. Työnteko loppui vuotta myöhemmin kun sydän petti. Henki säästyi, mutta ei työkunto.
Äitini jäi eläkkeelle 63 vuotiaana. Ensin oli 2 vuotta työttömänä.
Mun appeni jäi eläkkeelle alle 40 vuotiaana, kun selkä petti. Hänen puolisonsa jäi eläkkeelle viisikymppisenä kun reuma vei terveyden. Anoppi jäi eläkkeelle viiskymppisenä. Ensin oli työttömyyttä ja sitten tuli masennus ja eläkepaperit.
Kaikki ovat olleet duunareita.
Varmaan joku suurfirman pääjohtaja pystyy tehdä duunia vielä 80 kymppisenäkin....

 

Isä jäi eläkkeelle 46 vuotiaana,työkyvyttömyys/sairaseläkkeelle.Mutsi painaa vielä hommia,on 58v.

Itte en osaa arvioida millon eläkkeelle jään...sais ees eka jostain työtä,mistä kerryttää eläkettä..

 

[QUOTE="Horuksen silmä";23314699]Varmaan joku suurfirman pääjohtaja pystyy tehdä duunia vielä 80 kymppisenäkin....[/QUOTE]

Nehän ne nuorimpina jää, mainitsepa yksikin suurfirman 80v pääjohtaja.

 

Äitini jäi 82-vuotiaana, isäni (nyt 81 v) ei ole jäänyt vieläkään. Itse aion jäädä pois työelämästä tai ainakin ryhtyä downshiftaamaan työnteonkin osalta asap.

 

isä joskus 55 tai jotain ja äiti 60, mulla varmaan sit joskus 40 kieppeillä, ennemmin tai myöhemmin, vaikea sanoa.... viimestään 50v (jos oon hengis viel)

 

Äitini jäi 61 vuotiaana eläkkeelle ja isäni on nyt 62v ja on osa-aikaeläkkeellä. Itselleni ei ole pahemmin eläkkeitä kertynyt tähän 35v asti eikä näytä tulevina vuosina sen enempiä kertyvän, joten porskutan varmasti töissä vielä seitsenkybäsenäkin, jos vain luoja suo.