Ekassa synnytyksessä pahasti revenneet, miten kävi toisessa synnytyksessä?

Siinähän se kysymys tulikin.

 

Sama kiinnostais muakin :wave:

 

Mua kiinnostais myös!

 

tuli melkein tuulikaappiin ja vauhdilla ettei edes mitään kivunlievitystä ehditty antaa.. Tosi helppo synnytys oli tää toka! Samantien lähdin käveleen.

Kun ekasta en päässyt kunnolla käveleen 4 kk!

 

Sitten olisi mulla mennyt pelkosektioon.

Ainoa syy uuteen alatiesynnytykseen oli erittäin nopea fyysinen toipuminen. Onneksi toinen synnytys meni paljon paremmin kuin ensimmäinen.

 

kaikki meni ihan käsikirjoituksen mukaan. pelkäsin aivan hirveästi tokaa synnytystä, mutta jäi tosi hyvä mieli, kun kaikki meni hyvin, enkä revennyt.

 

Toisessa synnytyksessä repeämät pienemmät ja toipuminenkin vähän nopeampaa. Mutta kipeähän se persuus silti kyllä oli...

 

Paljon paremmin! Pieniä repeämiä, joita ei tarvinut edes tikata! Pääsin heti jaloilleni ja olin ihan kunnossa, kun ensimmäisestä toipuminen kesti kuukausia ja henkisesti vielä kauemmin (oikeastaan vasta toisen synnytyksen jälkeen pääsin jotenkin yli ensimmäisen jättämistä traumoista). Pelkopolilla kannattaa käydä myös juttelemassa, jos on mahdollista.

 

Ekalla kertaa imukuppi, pitkä eppari ja paha repeämä kaupan päälle. Tikkejä ommeltiin melkein tunti. 3 kk kesti toipuminen, olin ihan satavarma ettei enää ikinä lapsia, eikä seksiä!

Tuli kuitenkin toinen, isompi kuin ensimmäinen lapsi. Pieni eppari, 3 tikkiä eikä repeämää. Kävin samantien osastolla tuolille istumaan ja hihittelin itsekseni, miten MAHTAVAA kun pystyy istumaan! Hyvin siis meni toinen, kolmatta ei enää tule.

 

Hyvin meni. Ei repeämisiä ja niin miellyttävä kokemus kun se vaan voi ylipäätään olla.
Esikoinen siis synty perätilassa, leikattiin ja repesi silti.

 

Toisessa synnytyksessä repeämät pienemmät ja toipuminenkin vähän nopeampaa. Mutta kipeähän se persuus silti kyllä oli...

 

Eka synnytyksestä sain toisen asteen repeämät (3450g ja 51cm) ja istuin rengastuolilla viikon.
Toinen synnytys ensimmäisen asteen repeämillä (4505g ja 52cm) ja tarvitsin rengastuolia vain yhden päivän.

Summa summarum: Vaikka kakkonen oli kilon isompi, pääsin huomattavasti helpommalla.

 

ekassa synnytyksessä tuli 12 tikkiä, toisessa 2-3 tikkiä, kolmannessa ei ollenkaan.

 

No tää ei nyt oo varsinainen vastaus sun kysymykseen, mutta ihmettelen vaan kun kaikilla tuntuu toinen synnytys olleen helpompi... :/ Mulla eka oli helppo, pieni repeämä tuli mutta ei tarvinnut edes ommella, kipeä en ollu ollenkaan ja vointi mitä mainioin heti synnytyksen jälkeen. Toinen taas oli kauhukokemus, ja kipeä olin pitkäääääääään....

 

ekassa kauheat repeämät, emätin sisältä auki, hyvä etten verenvuotoon kuollut. Myöskään en istunut 4kk. Tokassa taisi tulla 2 tikkiä, istuin heti kun pääsin synnytyssalista pois. Että toka meni aivan loistavasti.

 

Ekassa II/III asteen repeämä, tikkeja kymmenittäin. Tokasta pieni nirhauma ja kaksi tikkiä

 

ekassa tehtiin episiotomia mutta silti tuli pahat repeämät sekä ulos että sisälle..
tokassa tarvittiin vain pari tikkiä

 

Ekassa imukuppi, iso eppari ja repeämä. Tuntui etten toivu ikinä. Tokasta ei mitään. Istuin ihan normaalisti, aivan uskomatonta.

 

Hyi hitto ja joku vielä haluaa synnyttää noiden jälkeen? Ei mitään rajaa.

 

Ekassa II/III asteen repeämä, tikkeja kymmenittäin. Tokasta pieni nirhauma ja kaksi tikkiä

Mulla kans näin, ja tasan samankokoiset vauvat!

 

Hyi hitto ja joku vielä haluaa synnyttää noiden jälkeen? Ei mitään rajaa.

Ja mulla 4. asteen repeämä, mutta sektio pelottaa silti enemmän kuin uusi synnytys...

Pääsääntöisesti vaikuttaa onneksi siltä, että toinen on sujunut ekaa paremmin Kiitos vastaajille!

 

mullakin oli 4 asteen repeämä, sektio tulossa. pyytäkää päästä synnytystapa-arvioon, mulla ainakin on jo suoraan sanottu edellisessä kerrassa ettei alakautta voi enää tulla ettei arvet repeä uudelleen... nyt on alkuraskaus vasta..mut tehdään silti se arvio rv 36

 

täälläkin ekasta pahat repeämät ja parantuminen vei kauan.
Kakkonen syntyikin sit ihan luomusti, ilman kipulääkityksiä, ja vain pari tikkiä tuli siihen mistä vanha arpi ei ollut antanut periksi. Yhdyn edellisiin, et oli paljon helpompi tapaus toinen kerta ja vei ekasta tulleet "pelot" pois.

 

III ASteen repeämät, leikkaussalissa kursittiin paikat uudelleen . Enää en lapsia tee. En uskalla, todellakaan

 

Eka imukupilla - tikkejä niin paljon, ettei niitä kuulemma jaksanut laseka, nukutettiin ja lääkäri tikkasi. en istunut moneen viikkoon. tokan kohdalla tsemppasin itseni ajatuksella että se EI voi olla enää pahempaa. Kaikki meni hyvin ja luomuna! Kyllä se tokakin sattui mutta sitä ei voinut edes verrata tohon imukuppisynnytykseen. kolmas kanssa luomuna ja taas sattui mutta ihan ok.