koko lenkki menikin ihan perseelleen. Ei päästy kovin kauas kotoota ison tien vartta pitkin ku urosten piti päästä merkkailemaan, mitä en yleensä anna vetolenkillä tehdä, mut ku kolmesta koirasta kaks pysähtyy ruikkimaan, ni ei siinä paljoa ärräpäät auta.
Syykin selvis pian. Puskasta hyökkäs miltei valjakon sekaan jämtiuros sadeviitta päällään. Hitto, et kirosin ku koitin pidellä koiria aloillaan ja huiskia vierasta koiraa kauemmas. Kovasti vaan meidän koirat kiinnosti ja yritti änkeä lähemmäs. hetken jo mietin, et miten saisin puhelimen taskusta, et saisin soitettua miehen apuun yhden ylimääräisen hihnan kanssa, et ottais koiran kiinni.
Onneks se siitä sit hilpas omille teilleen ja mie pääsin jatkamaan matkaani. Mut siinä hötäkässä kärrini oli kaatunut kumoon koirien kiskoessa irtokoiran takia, et lamppu oli mennä paskaks, eikä siellä hämärässä nähny mittää, eikä uskaltanu autojen seassa ilman valoja ajellakaan, joten ei auttanu ku kääntyä kotio.
Sain vihdoin koirat tarhoihinsa ja hain sisältä toisen lampun ja hihnan ja läksin irtokoiran perään. Silläkään ku ei ollut mitään heijastimia ni helposti jäis auton alle. L'ähimmän naapurin pihasta se sit löyty ja kun läksin menemään kohti, ni jaloista kuului maukaisu. Hitto meitin toinen kissa oli lähteny minnuu seuraamaan ja mie jo hädissäni sitä huitelin kauemmas, ettei se vieras koira lähe kissani perään.
No kissa ku ampas koiran huomatessaan karkuun, ni koira ampas perään. Mie ryntäsin sihen väliin äkkiä kädet levällään ja koira seisahtu miun eteen hölmistyneenä. Pyöräytin hihnan koiran pantaan kiinni ja kirosin hetken itsekseni koko iltaa ja piloille mennyttä treeniä. Onneks koiralta löytyi pannasta numero ja sainkin karkurin isännän kiinni joka hetken päästä tuli koiraansa hakemaan. Siinä isäntää odotellessa rapsuttelin koiraa ja sainkin siltä innokkaita suukkoja ja niin vaan se paha mieli kaikkosi uuden koirakaverin myötä
Ja pian koiruus pääsikin isäntänsä kanssa kotio 
Syykin selvis pian. Puskasta hyökkäs miltei valjakon sekaan jämtiuros sadeviitta päällään. Hitto, et kirosin ku koitin pidellä koiria aloillaan ja huiskia vierasta koiraa kauemmas. Kovasti vaan meidän koirat kiinnosti ja yritti änkeä lähemmäs. hetken jo mietin, et miten saisin puhelimen taskusta, et saisin soitettua miehen apuun yhden ylimääräisen hihnan kanssa, et ottais koiran kiinni.
Onneks se siitä sit hilpas omille teilleen ja mie pääsin jatkamaan matkaani. Mut siinä hötäkässä kärrini oli kaatunut kumoon koirien kiskoessa irtokoiran takia, et lamppu oli mennä paskaks, eikä siellä hämärässä nähny mittää, eikä uskaltanu autojen seassa ilman valoja ajellakaan, joten ei auttanu ku kääntyä kotio.
Sain vihdoin koirat tarhoihinsa ja hain sisältä toisen lampun ja hihnan ja läksin irtokoiran perään. Silläkään ku ei ollut mitään heijastimia ni helposti jäis auton alle. L'ähimmän naapurin pihasta se sit löyty ja kun läksin menemään kohti, ni jaloista kuului maukaisu. Hitto meitin toinen kissa oli lähteny minnuu seuraamaan ja mie jo hädissäni sitä huitelin kauemmas, ettei se vieras koira lähe kissani perään.
No kissa ku ampas koiran huomatessaan karkuun, ni koira ampas perään. Mie ryntäsin sihen väliin äkkiä kädet levällään ja koira seisahtu miun eteen hölmistyneenä. Pyöräytin hihnan koiran pantaan kiinni ja kirosin hetken itsekseni koko iltaa ja piloille mennyttä treeniä. Onneks koiralta löytyi pannasta numero ja sainkin karkurin isännän kiinni joka hetken päästä tuli koiraansa hakemaan. Siinä isäntää odotellessa rapsuttelin koiraa ja sainkin siltä innokkaita suukkoja ja niin vaan se paha mieli kaikkosi uuden koirakaverin myötä
Ja pian koiruus pääsikin isäntänsä kanssa kotio