Eikö serkukset ole mielestänne läheistä sukua keskenään?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Viittaan tuohon yhteen ketjuun. Kyllä mä olen pitänyt serkuksia läheisinä sukulaisina niin henkisesti kuin geneettisestikin ajateltuna. Serkuksilla on kuitenkin 2 samaa isovanhempaa, eli ovat osittain lähtöisin samoista ihmisistä. Lisäksi serkukset ovat sisarusten lapsia. Kyllä mä ainakin pidän minun ja sisarusteni lapsia lähisukulaisina, oman sisarukseni lapsia! En ikinä hyväksyisi sitä, että lapseni seurustelisi sisarukseni lapsen kanssa. Vaikka serkukset eivät olekaan yhtä läheistä sukua kuin sisarukset tai sisarusten lapset, läheistä sukua kuitenkin. Sehän tiedetään, että serkusten lapsille voi tulla kaikenlaisia sairauksia, epämuodostumia yms...siitä jo voi päätellä, onko luonto tarkoittanut serkuksia lisääntymään keskenään. Olivatpa serkukset tekemisissä ja läheisiä toisilleen tai ei, ovat he sukua kumminkin, sitä ei voi kukaan kieltää.

Maailmassa kyllä miehiä/naisia riittää, omaan perheeseen tai sukuun ei kuulu sekaantua. Serkku ja serkkua lähemmät sukulaiset ovat lähisukua, geneettisesti ainakin. Minun suvussani myös henkisesti. :)
 
Joillekin serkut ovat tosi läheisiä, esim. mä en voisi kuvitellakaan mitään "sellaista" omien serkkujeni kanssa.
Mutta, laitontahan ei ole mennä serkun kanssa naimisiin. Esim. Oskari Katajistohan oli serkkunsa kanssa naimisissa, ja heillä on lapsikin, täysin terve tyttö.
Että näin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja VanhaJäärä:
Joillekin serkut ovat tosi läheisiä, esim. mä en voisi kuvitellakaan mitään "sellaista" omien serkkujeni kanssa.
Mutta, laitontahan ei ole mennä serkun kanssa naimisiin. Esim. Oskari Katajistohan oli serkkunsa kanssa naimisissa, ja heillä on lapsikin, täysin terve tyttö.
Että näin.

En tarkoittanutkaan henkistä, psyykkistä läheisyyttä vaan biologisesti katseltua, geneettiustä läheisyyttä?

 
Tuli mieleen yksi juttu. Joku oli sitä mieltä, että jos serkukset ovat keskenään läheisiä, ei seurustelu ole ok, mutta jos he eivä tunne toisiaan, se on hyväksyttyä. Miksi sitten on ok, että seurustelee lapsuuden ystävän kanssa, joka on läheisyydeltään kuin serkku tai sisarus? Eli kyllä sillä serkusten välisellä geneettisellä sukulaisuudella on merkitys.
 
Joo ymmärsin, ja varmasti ovatkin geneettisesti tosi lähellä toisiaan. Mutta yritin tarkoittaa sitä, että sukurutsan käsite koskee varmastikin aika monella myös serkkuja, jos siis heidän kanssaan ollaan paljon tekemisissä, ja näin vahvistetaan sukulaisuussuhdetta. Sukurutsahan on ihmisessä sisäänrakennettu tabu, jonka vuoksi useimmat ihmiset välttävät kaikin keinoin sukulaisiinsa sekaantumista. Ehkä serkkusuhde onnistuu silloin, jos serkku tuntuu kovin etäiseltä sukulaiselta, johon ei pidetä yhteyttä, kuten varmaan useimmista tuntuvat pikkuserkut.

Ennen vanhaan oli kuitenkin hyvin tavanomaista mennä serkun kanssa naimisiin, koska naimakumppania ei voitu lähteä hakemaan liian pitkien matkojen päästä, ja ylipäätään samalla alueella (esim. yksi kunta, kylästä puhumattakaan) kaikki olivat jonkinlaista sukua keskenään. Silloin siis olosuhteitten pakko ajoi sukurutsa-tabun ylitse, siis suvunjatkamisvietti oli voimakkaampi kuin sukurutsa-tabu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja VanhaJäärä:
Joillekin serkut ovat tosi läheisiä, esim. mä en voisi kuvitellakaan mitään "sellaista" omien serkkujeni kanssa.
Mutta, laitontahan ei ole mennä serkun kanssa naimisiin. Esim. Oskari Katajistohan oli serkkunsa kanssa naimisissa, ja heillä on lapsikin, täysin terve tyttö.
Että näin.
eikä
:x
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Kyllä ne sukua ovat, juu.

Niin, mutta kyse oli siitä, ovatko läheistä sukua?

aika läheistä.

Aika läheistä?! Ja silti sinusta tuntuu hyvältä ja luonnolliselta ajatus serkuista avioliitossa keskenään? :o

Kyllä sää jaksat sitte jauhaa. Minusta ei tuntuisi ajatus serkkuni kanssa avioliitosta inhottavalta, mutta en havaitse serkuissani sitä jotakin. Jos havaitsisin niin ehkä yrittäsin sitten, tiedä tosta. Ylipäätään jos rakastuisin, niin sit rakastuisin. Aika epätodennäköistä rakastua kaikista tuntemistaan ihmisistä juuri omaan serkkuunsa.

Se on laillista, joten en näe syytä, miksi sitä pitäisi paheksua. Heti jos se laittomaksi tulee, niin silloin minunkaan mielestä sitä ei pidä tehdä. Se nyt kuitenkaan ei muita vahingoita, jos joku serkkunsa kanssa löytää onnen.
 
Niin ja mä ajattelen näin, koska mä olen kuullut jo ihan pienenä lapsena, että se on laillista, mummon sisko sitä mainosti. Siitä huolimatta kukaan serkkuni ei ole serkun kanssa naimisissa.

Onkohan se yleisempää niissä suvuissa, missä se on joku tabu. Mummu kyllä oli ajatusta vastaan muistaakseni... :whistle:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Kyllä ne sukua ovat, juu.

Niin, mutta kyse oli siitä, ovatko läheistä sukua?

aika läheistä.

Aika läheistä?! Ja silti sinusta tuntuu hyvältä ja luonnolliselta ajatus serkuista avioliitossa keskenään? :o

Kyllä sää jaksat sitte jauhaa. Minusta ei tuntuisi ajatus serkkuni kanssa avioliitosta inhottavalta, mutta en havaitse serkuissani sitä jotakin. Jos havaitsisin niin ehkä yrittäsin sitten, tiedä tosta. Ylipäätään jos rakastuisin, niin sit rakastuisin. Aika epätodennäköistä rakastua kaikista tuntemistaan ihmisistä juuri omaan serkkuunsa.

Se on laillista, joten en näe syytä, miksi sitä pitäisi paheksua. Heti jos se laittomaksi tulee, niin silloin minunkaan mielestä sitä ei pidä tehdä. Se nyt kuitenkaan ei muita vahingoita, jos joku serkkunsa kanssa löytää onnen.

Kyllä se vahingoittaa, esim. serkusten lapset voivat saada kaikenlaisia perinnöllisiä sairauksia yms. Ja luuletko, ettei se loukkaisi niiden serkusten sukulaisia, esim. vanhempia ym. Hyväksyisitkö enon/tädin/sedänkin kanssa seurustelun, jos se olisi laillista? Tai veli/sisarpuolen?

 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Kyllä ne sukua ovat, juu.

Niin, mutta kyse oli siitä, ovatko läheistä sukua?

aika läheistä.

Aika läheistä?! Ja silti sinusta tuntuu hyvältä ja luonnolliselta ajatus serkuista avioliitossa keskenään? :o

Kyllä sää jaksat sitte jauhaa. Minusta ei tuntuisi ajatus serkkuni kanssa avioliitosta inhottavalta, mutta en havaitse serkuissani sitä jotakin. Jos havaitsisin niin ehkä yrittäsin sitten, tiedä tosta. Ylipäätään jos rakastuisin, niin sit rakastuisin. Aika epätodennäköistä rakastua kaikista tuntemistaan ihmisistä juuri omaan serkkuunsa.

Se on laillista, joten en näe syytä, miksi sitä pitäisi paheksua. Heti jos se laittomaksi tulee, niin silloin minunkaan mielestä sitä ei pidä tehdä. Se nyt kuitenkaan ei muita vahingoita, jos joku serkkunsa kanssa löytää onnen.

Kyllä se vahingoittaa, esim. serkusten lapset voivat saada kaikenlaisia perinnöllisiä sairauksia yms. Ja luuletko, ettei se loukkaisi niiden serkusten sukulaisia, esim. vanhempia ym. Hyväksyisitkö enon/tädin/sedänkin kanssa seurustelun, jos se olisi laillista? Tai veli/sisarpuolen?

Kyllä varmaan hyväksyisin, katso ihminen hyväksyy kaikenlaista omassa kulttuuriympäristössään, missä on kasvanut.

Voithan sä käydä taisteluun perinnöllisiä sairauksia vastaan, jos haluat. Paras keino siihen taitaa olla se, että pysyy lapsettomana, tai hankkii miehen, jolla on musta iho.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Kyllä ne sukua ovat, juu.

Niin, mutta kyse oli siitä, ovatko läheistä sukua?

aika läheistä.

Aika läheistä?! Ja silti sinusta tuntuu hyvältä ja luonnolliselta ajatus serkuista avioliitossa keskenään? :o


Kyllä sää jaksat sitte jauhaa. Minusta ei tuntuisi ajatus serkkuni kanssa avioliitosta inhottavalta, mutta en havaitse serkuissani sitä jotakin. Jos havaitsisin niin ehkä yrittäsin sitten, tiedä tosta. Ylipäätään jos rakastuisin, niin sit rakastuisin. Aika epätodennäköistä rakastua kaikista tuntemistaan ihmisistä juuri omaan serkkuunsa.

Se on laillista, joten en näe syytä, miksi sitä pitäisi paheksua. Heti jos se laittomaksi tulee, niin silloin minunkaan mielestä sitä ei pidä tehdä. Se nyt kuitenkaan ei muita vahingoita, jos joku serkkunsa kanssa löytää onnen.

Kyllä se vahingoittaa, esim. serkusten lapset voivat saada kaikenlaisia perinnöllisiä sairauksia yms. Ja luuletko, ettei se loukkaisi niiden serkusten sukulaisia, esim. vanhempia ym. Hyväksyisitkö enon/tädin/sedänkin kanssa seurustelun, jos se olisi laillista? Tai veli/sisarpuolen?

Kyllä varmaan hyväksyisin, katso ihminen hyväksyy kaikenlaista omassa kulttuuriympäristössään, missä on kasvanut.

Voithan sä käydä taisteluun perinnöllisiä sairauksia vastaan, jos haluat. Paras keino siihen taitaa olla se, että pysyy lapsettomana, tai hankkii miehen, jolla on musta iho.

Siis mitä?! Hyväksytkö oikeasti jopa sisarusten välisen seurustelun? :o Antaisitko lastesi seurustella keskenään?? Sisaruspuoli on nimittäin oikeastaan melkein sama kuin täyssisarus, hyvin läheistä sukua ne "puolikkaatkin".

 

Yhteistyössä