Tapasin harrastusten kautta miehen puoli vuotta sitten. Aluksi välillämme oli vain kaveruutta, näimme harrastusten parissa, mutta muuten emme pitäneet liiemmin edes yhteyttä. Näkemiset oli satunnaisia, välimatkaa meillä oli muutama sata kilometriä.
Kun olimme nähneet useamman kerran, alkoi mies ottamaan minuun yhteyttä. Yhteydenotot tiheni, näkemiset tiheni ja ilmassa oli puolin ja toisin flirttailua. Päädyimme suutelemaan, jonka jälkeen tilanne jatkui niinkuin ennenkin. Mies kävi päiväseltään luonani ja kaikki meni hyvin ja meillä oli mukavaa. Jatkoimme edelleen yhteydenpitoa kuin ennenkin.
Nyt menin itse miehen tykö. Olin viikonlopun miehen luonna ja mielestäni kaikki meni suht koht hyvin. Vietimme aikaa yhdessä, katsoimme elokuvia, juttelimme, nautimme toistemme läheisyydestä ja päädyimme sänkyyn. Seksi ei sujunut, minun puolelta ainakin oli älytöntä jännitystä ilmassa (entiset suhteet).
Kun palasin kotiin. Yhteydenpito jatkui, ei enää päivittäisenä, mutta jatkui kuitenkin. Olin aistivinani mieheltä etäisyyden ottoa, kysyin onko välimme kunnossa. Olivat kuulemma. Näimme illan vietossa, pussailimme, halailimme ja juttelimme. Pidimme viikon jälleen yhteyttä noin joka toinen päivä. Sitten kun näimme, mies oli todella etäinen ja minusta tuntui, että hän jopa pakoilee minua. Ilmoitin miehelle, että haluan tietää, mitä hänen päässään liikkuu, että tiedän, millä mielillä itsekkin olen jutussa mukana. Mies ei halunnut puhua, aiko soittaa seuraavana päivänä. Soittoa ei kuulunut, laitoin hieman tylyn viesin, jossa kerroin ymmärtäväni kyllä näinkin. Seuraavana päivänä mies otti yhteyttä ja kerto, että pidemmälle vievää kipinää jutussa ei ole, mutta muuten ei osannut sanoa, mikä puuttui, miksi yhtäkkiä tilanne muuttui....siis ei osannut sanoa yhtään mitään, eikä muka ymmärtänytkään mitään!Tilanne jäi siis minun mielestäni melko "ilmaan roikkumaan".
Nyt kun näimme. Tilanne oli ahdistava. En tiennyt, miten toiseen suhtautua. Havaitsin heti alkuillasta, että toinen välttelee minua ja tilannetta. Ehkä neljän tunnin päästä, tulimme suoraan kohdakkain, jolloin mies tarttui minua olkapäästä ja tervehti. Myöhemmin vaihdoimme muutaman sanan -ilmoista! Alkuillasta luulin jo, että toinen ei halua edes tuntea. Kaverini totesivat minulle vain, että mies katselee mua (sain itsekkin hänet siitä muutaman kerran kiinni, jolloin mies käänsi heti päänsä muualle). Tilanteesta tuli kaikin puolin outo!
Miksi mies lopetti tapailun kummasti (?) kun kyselin hänen ajatuksiaan?
Miksi mies kuitenkin väitti, että ennen viikonloppua oli vielä ollut hommassa tosissaan?
Miksi viikonlopun jälkeen mies piti yhteyttä jos halusi lopettaa?
Miksi piti yhteyttä, mutta vältteli sitten kun nähtiin?
Miksi nyt katseli jos ei kerran kipinää tunne?
Kun olimme nähneet useamman kerran, alkoi mies ottamaan minuun yhteyttä. Yhteydenotot tiheni, näkemiset tiheni ja ilmassa oli puolin ja toisin flirttailua. Päädyimme suutelemaan, jonka jälkeen tilanne jatkui niinkuin ennenkin. Mies kävi päiväseltään luonani ja kaikki meni hyvin ja meillä oli mukavaa. Jatkoimme edelleen yhteydenpitoa kuin ennenkin.
Nyt menin itse miehen tykö. Olin viikonlopun miehen luonna ja mielestäni kaikki meni suht koht hyvin. Vietimme aikaa yhdessä, katsoimme elokuvia, juttelimme, nautimme toistemme läheisyydestä ja päädyimme sänkyyn. Seksi ei sujunut, minun puolelta ainakin oli älytöntä jännitystä ilmassa (entiset suhteet).
Kun palasin kotiin. Yhteydenpito jatkui, ei enää päivittäisenä, mutta jatkui kuitenkin. Olin aistivinani mieheltä etäisyyden ottoa, kysyin onko välimme kunnossa. Olivat kuulemma. Näimme illan vietossa, pussailimme, halailimme ja juttelimme. Pidimme viikon jälleen yhteyttä noin joka toinen päivä. Sitten kun näimme, mies oli todella etäinen ja minusta tuntui, että hän jopa pakoilee minua. Ilmoitin miehelle, että haluan tietää, mitä hänen päässään liikkuu, että tiedän, millä mielillä itsekkin olen jutussa mukana. Mies ei halunnut puhua, aiko soittaa seuraavana päivänä. Soittoa ei kuulunut, laitoin hieman tylyn viesin, jossa kerroin ymmärtäväni kyllä näinkin. Seuraavana päivänä mies otti yhteyttä ja kerto, että pidemmälle vievää kipinää jutussa ei ole, mutta muuten ei osannut sanoa, mikä puuttui, miksi yhtäkkiä tilanne muuttui....siis ei osannut sanoa yhtään mitään, eikä muka ymmärtänytkään mitään!Tilanne jäi siis minun mielestäni melko "ilmaan roikkumaan".
Nyt kun näimme. Tilanne oli ahdistava. En tiennyt, miten toiseen suhtautua. Havaitsin heti alkuillasta, että toinen välttelee minua ja tilannetta. Ehkä neljän tunnin päästä, tulimme suoraan kohdakkain, jolloin mies tarttui minua olkapäästä ja tervehti. Myöhemmin vaihdoimme muutaman sanan -ilmoista! Alkuillasta luulin jo, että toinen ei halua edes tuntea. Kaverini totesivat minulle vain, että mies katselee mua (sain itsekkin hänet siitä muutaman kerran kiinni, jolloin mies käänsi heti päänsä muualle). Tilanteesta tuli kaikin puolin outo!
Miksi mies lopetti tapailun kummasti (?) kun kyselin hänen ajatuksiaan?
Miksi mies kuitenkin väitti, että ennen viikonloppua oli vielä ollut hommassa tosissaan?
Miksi viikonlopun jälkeen mies piti yhteyttä jos halusi lopettaa?
Miksi piti yhteyttä, mutta vältteli sitten kun nähtiin?
Miksi nyt katseli jos ei kerran kipinää tunne?