Ei vauvakuumetta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sarri
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

Sarri

Vieras
Olen 24-vuotias tyttö ja koko ikäni miettinyt perheen perustamista ja lasten kasvatusta. En ole kuitenkaan koskaan kokenut minkäänlaista vauvakuumetta. Tiedän kyllä, että lapsia haluan ja mieluummin nyt lähivuosina, mikäli se on minulle mahdollista, mutta en kuitenkaan tunne minkäänlaista pakottavaa tarvetta lasten hankkimiseen. Vauvat ovat toki ihania ja koskettavia, mutta sellaisia tavattuani en jää niitä suuremmin miettimään. Isommistakin lapsista tykkään tosi paljon, tykkään touhuta niiden kanssa, mutta eivät lapset silti herätä minussa mitään sisäistä paloa.

Olenko siis aivan outo? Onko kellään samanlaisia kokemuksia?
 
älä ole huolissasi... Mä olen suorastaan inhonnut pikkulapsia, enkä edelleenkään hirveesti välitä ""muiden kakaroista"". Vauvakuume kuitenki iski yllättäen 1,5 vuottasitten (oon nyt 28) ja pientä nyyttiä on yritetty siitä lähtien. Oma on sitten aivan oma... Oon tosin hieman ""pehmennyt"" niille muidenkin lapsukaisille :). Ja ihan pikku vauvat on ollu kyllä mun mielestä aivan ihania aina...
 
tuttua! en ole koskaan halunnut lapsia, vauvat eivät ole mitenkään hellyyttäviä, lähinnä pelottavia. eli minä jos joku tunnen olevani outo! ja olen jo 26v. (= lapsistakaan en pidä juurikaan, mutta kummilapset ovat saaneet mieleni hieman muuttumaan.
itse asiassa en edes ymmärrä vauvakuumetta, eihän sitä aikaa kestä kauaa, eikö ennemmin voisi puhua vaikka lapsikuumeesta, ja tuleehan siitä sitten joskus aikuinenkin...
no biologinen kello on kummallinen juttu, se on alkanut tikittää minullakin. haluan tulla raskaaksi piakkoin, haluan nähdä minkälaisen lapsen minä saan ja minkälainen ihminen siitä kasvaa, mutta vauvakuumetta ei biologinenkaan kello ole saanut aikaan, vain ""lisääntymisen tarpeen"" ja sen että pitää surffailla täällä melkeen joka päivä vaikkei raskautuminen ole edes ajankohtaista vielä.
Kiva kuulla etten ole ainoa ""outo"" tämän ikäinen!
 
Heippa!

Olen 32 ja lapsia 2. Sain lapset alle 20 v. ja silloin molempien kohdalla podin kovaa ""vauvakuumeilua"".
Vaikka toisten vauvat olivat aika pelottavia ja vauvan hoidosta ei ollut kokemusta... niin se tunne sisällä että haluan oman vauvan oli todella vahva.. alkoi jo 16 v. aloin hypistellä vauvan vaatteita kaupassa ja kirppiksillä... jopa ostin muutamat pienet sukat.... lueskelin vauvoihin liittyviä lehtiä ja kirjoja... kaikki alkoi kun aloin seurustella ensimmäisen kerran vakavasti... tuli vahva tunne perustaa oma perhe. -->
-Luulen että oireet olivat ""vauva kuumetta"".
Olet hyvässä iässä vielä... joten ei kiirettä... odottele muutama kuukausi ja kuuntele sisimpääsi...
Ja tämä nettihän on yksi hyvä konsti kommunikoida ja selvitellä asioita esim.. vauva/parisuhde linkistä:-) miten elämä saattaa muuttua ja onko valmis muutokseen.
 
Mä olen jo 36v. eikä mullakaan koskaan ole ollut vauvakuumetta. Olen toki luullut että se tulee sitten aikanaan kun on oikea hetki. Enhän mä vieläkään tiedä koska se oikea hetki olis tai tulis, kohtahan se on myöhäistä, ellei jo ala oleen...
Nyt on ilmeisesti kuitenkin alkanut kai se ""kello käydä"" kun olen hakenut tietoa raskauteen liittyvistä asioista. Alkuun en edes tiedostanut sitä, mutta kun mietin niin keväällähän se jo alkoi.
Mies on 40v. ja sillä on edellisestä suhteesta kaksostytöt jotka täyttää nyt 16v. Kerran puhuttiin (ennen tätä mun alkanutta haaveilua omasta lapsesta), se sanoi ettei enää halua lapsia. Enkä mä ole alkanu sitä vielä kovisteleen ja kyseleen vaan olen miettiny että taitaa tulla valittavaksi mies tai lapsi. Tai jos epäonnee, niin ei saa kumpaakaan.
Ei mulla mitään varsinaista vauvakuumetta ole vieläkään mutta oletan että varmasti jossain elämän vaiheessa kadun jos en edes yritä saada omaa lasta.

Eli kukahan tässä outo on??
 
Minulla on ollut aikoinaan monta palavaa vauvakuumetta. Lapsen hankinta ei ole vain ollut silloin ajankohtaista. Nyt kun todella yritämme saada oman pienokaisen, en voi enää puhua vauvakuumeesta. Tämä on järkevämpää ja realistisempaa rehesuunnittelua, vaikkakin ihanaa!

Uskon ettei kaikille naisille välttämättä tule sellaista polttavaa vauvakuumetta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei haluaisi omaa lasta tai ettei olisi rakastava ja ihana äiti sitten kun sen aika tulee. Oma äitini on sanonut ettei ole koskaan ollut vauvakuumeessa, vaan olivat vain järkevästi isän kanssa päättäneet, että nyt on perhe perustetteva jos sen meinaa tehdä. Kuitenkin minun on vaikea kuvitella rakastavampaa ja hellempää äitiä kuin oma äitini on.

Hän ei edelleenkään ole mitenkään ihastunut muiden lapsiin tai vauvoihin, eikä jaa lainkaan ihastelujani ""katso kuinka söpö vauva!"".

Eli älä ole huolissasi. Vauvakuume tulee jos on tullakseen ja jos ei tule, niin voit pohtia asiaa jäkevästi ja miettiä haluatko äidiksi. Niinhän sen tulisi mennä kuumeilevienkin kanssa.
 

Yhteistyössä