Ei sitten pätkääkään kiinnostaisi järjestää lapsille synttärijuhlia tänä(kään)vuonna...

Pitäisi alkaa miettiä juhlapäivää pojun synttäreille mutta todella kiinnostus on ihan nolla ja mietin jo voisinko mitenkään jättää noita kemuja väliin. :/

Siis lapset täyttävät tänä vuonna 3v ja 4v ja ovat sen verran normaalilapsista jäljessä etteivät edes ymmärrä synttärisankarin roolia. Lahjat ei kiinnosta, siskon perhe kävi juuri ja toivat samalla niin joulu- kun synttärilahjatkin. Tyttö katsoi hetken omia paketeitaan ja antoi ne sitten serkkupojalle. Poju taas alkoi pureskella oman paketin kulmaa niin kuin tekee muillekin käteensä osuneille esineille, ei mitään mielenkiintoa paketin sisältöä kohtaan.

Kyllähän nuo tykkäävät synttäreiden tunnelmasta, kavereista, hälinästä ja tyttö herkuistakin. Mutta kun meillä on todella monta lapsiperhetuttua joiden lapsilla on synttärit tässä kevään myötä joten noita juhlia tulee ihan kiitettävästi muutenkin. Kummit ja mummot asuvat kauakana eivätkä siis olisi tulossa juhlimaan, kutsuttavina olisi lähinnä 6 tutttua lapsiperhettä tästä ympäriltä. Ja mikä hauskinta, viiden näistä perheistä lapset pelkäävät kuollakseen koiria eli tuolle meidän 10kk ikäiselle villikolle pitäisi luonnollisesti löytää hoitaja siksi aikaa. Potentiaalisin (ja nyt ainoa mieleentuleva) hoitaja asuu ihan toisella puolen kaupunkia ja huonojen yhteyksien päässä eli varsinainen päiväreissu kun joutuisi jo aamusta lähtemään koiraa sinne viemään...

*huoh* ja siis noiden syntymäpäivät on jonkun murphyn lain mukaan osuneet juuri niihin ajankohtiin milloin oma mielialani on kaikista mustin, eli todella saa pitää itseään niskasta kiinni koko päivän että jaksaa hymyillä ja viihdyttää vieraita. Ok, joskushan tulee eteen se aika että lapset itse haluavat noita juhlia ja sitten ne on tietty lasten takia järjestettävä. Mutta tänä vuonna koen järjestäväni nuo synttärikemut- en suinkaan lasteni enkä edes näiden tuttavaperheiden lasten vaan muiden vanhempien takia. Kun niin vaan kuuluu tehdä.

No juu, tulihan purkauduttua... :snotty:

 

Jätä suosista järjestämättä. Otat riskin ja oot erilainen äitee :hug:

 

Johtuuko se musta vai tuleeko muille jotenkin inha olo tästä.. ihan kuin jotenkin väheksyisit omia lapsiasi tai jotain.. tietysti jos on masentunut niin voihan se olla sitäkin.

 

Hei! Älä ota itsellesi mitään ylimääräistä stressiä niistä synttäreistä. Jos lapset ei kerta ymmärrä niistä, miksi sitten väkisillä yrittää järjestää. Meillä nyt 6 v tyttö jolla hieman sama tilanne, ollaan järjestetty niin et ne jotka haluaa voivat käydä silloin kun heille sopii, kummit, mummolan väet. Ei muuta. Kunhan lapsi kasvaa ja jos hän sitten alkaa ymmärtää jotain juhlista, kerkiämme sittenkin järjestää niitä

 

Jos pidät van ihan pienet juhlat, kutsut vaan jonkun sellaisen, josta tosiaan et ota mitään paiseita, vaan voit jutella rennosti?

 

Mulle ei lapsena järjestetty koskaan synttäreitä paitsi kerran. Sain ikioman pienen mukissa paistetun täytekakun ja työnsin käteni siihen ihanaan kermavaahtokasaan ja nuoleskelin sormiani. Täytin 3v. Ne oli ainoat minun syntymäpäiväni lapsuudessa. En ikinä aio jättää yksiäkään omien lasteni synttäreitä huomioimatta.

 

Johtuuko se musta vai tuleeko muille jotenkin inha olo tästä.. ihan kuin jotenkin väheksyisit omia lapsiasi tai jotain.. tietysti jos on masentunut niin voihan se olla sitäkin.

Mulle ei tullut tuollaista mielikuvaa. Ellei lapset 'perusta' kemuista niin ei mielestäni ole mikään pakko järjestää.

 

Kyllä mä sua ymmärrän. Siinä vaiheessa, kun lapsesi alkavat kysellä onhan juhlat, milloin on juhlat, miksei mulla oo juhlia jne. alkaisin järjestää.

 

Johtuuko se musta vai tuleeko muille jotenkin inha olo tästä.. ihan kuin jotenkin väheksyisit omia lapsiasi tai jotain.. tietysti jos on masentunut niin voihan se olla sitäkin.

Ei mulla ainaskaan tule yhtään sellainen olo et hän väheksyisi omia lapsiaan. Ilmeisesti sinulla on ihan tavalliset lapset jos olosi tunnet tukalaksi tästä ap:n kirjoituksesta. Itselläni on erityislapsi ja ymmärrän täysin aloittajan purkausta!

Niin, en tiedä mikä hänen lapsillaan on, mut ymmärrys on hänen puolellaan.

 

Täytyyhän sitä itseäänkin välillä ajatella ja jollet jaksa järjestää ja varsinkaan jolleivat lapset sitä odota, jätä väliin.
Voittehan juhlia oman perheen keskenkin pienimuotoisemmin.

 

Tuo on niin nykyajan juttu tuollainen massiivinen synttäritouhotus. Ei silloin mitään synttäreitä järjestetty kun mä olin pieni, oman perheen kesken vaan juhlittiin.

 

B) meillä onkin bileet tältävuodelta ohi, eilen oli keskimmäisen. Ei käy täteeksi aloittajaa

 

Johtuuko se musta vai tuleeko muille jotenkin inha olo tästä.. ihan kuin jotenkin väheksyisit omia lapsiasi tai jotain.. tietysti jos on masentunut niin voihan se olla sitäkin.

Ei suinkaan ole tarkoitus vähemkyä lapsia. Ihan vaan yritän realistisesti miettiä tätä synttärijuttua heidän kannaltaan, mitä se heille merkitsee. Kyllähän nuo synttäreillä viihtyvät, mutteivat osaa vielä niitä kaivata. Eli eivät itse kokisi jääneensä mistään paitsi vaikka omat synttärit jäisivät väliin.

En ole masentunut siinä mielessä mitä masennus oikeasti on. Omista syistäni mieliala tätä juttua ja ajankohtaa kohtaan on kieltämättä aika... negatiivinen minkä varmaan vaistoaa. Mutta siis se kohdistuu ahdistukseeni tuosta synttäreiden järjestämisestä, ei suinkaan lapsista.

Lähinnä halusin vain vähän purkaa omaa mieltä. Harmittaa siksikin kun aiemmin olen rakastanut noita juhlien järjestelemisiä ja on ollut ihana saada tupa täyteen muksuja. Mutta nyt vain tuota fiilistä on vaikea löytää.

 

B) meillä onkin bileet tältävuodelta ohi, eilen oli keskimmäisen. Ei käy täteeksi aloittajaa

Onnittelut! :flower:

:ashamed:

 

Onko siellä joku kerhotila tms. jossa voisit synttärit pitää?

 

Viettäkää perheen kesken kiva synttäripäivä, turha mitään kaverikekkereitä on järjestää jos lapset eivät niitä vaadi/niistä ymmärrä. Menkää kylpylään, Hoplopiin, syömään...

 

Jos pidät van ihan pienet juhlat, kutsut vaan jonkun sellaisen, josta tosiaan et ota mitään paiseita, vaan voit jutella rennosti?

Meillä on vähän ongelma tässä kun meillä on tällainen mukava porukka jonka kanssa ollaan tunnettu siitä asti kun esikoiset oli vauvoja ja aina kutsuttu kaikki kaikkien synttäreille. Ja kun perheitä alkaa olla tuon verran ja jokaisella 2-3 lasta niin siitä tulee jo melkoinen väki ja luonnollisesti aika isot juhlat. Ja kun ollaan sen verran tiivis porukka niin ei voida kutsua vain yhtä tai kahta perhettä näistä ja jättää muita ulkopuolelle.

Tietty jos jättäisi koko tuon porukan isot juhlta väliin ja sen sijaan kutsuisi pienimuotoisemmin kahveille joku päivä erään ihan ulkopuolisen perheen joilla on pienet kaksoset. Ollaan harmillisen vähän nähty viimeaikoina ja olisi ihan kivakin veittää sellainen mukava päivä yhdessä.

 

Hei =) Minunkin mielestäni älä stressaa ja väsytä itseäsi sen vuoksi että 'kaikki muutkin' järjestää. Viettäkää päivät lämmöllä ja läheisyydellä keskenänne - etenkin jos vielä vieraiden vuoksi pitäisi koiraakin lähteä kuljettamaan hoitajalle. Voit ihan rehellisesti myöntää itsellesi ja muille että en viitsi/halua/välitä järjestää tässä vaiheessa. Läheiset varmasti ymmärtävät tilanteen.
Ja jos tyttäresi kuitenkin nauttii vieraista ja hälinästä, niin voihan joskus järjestää vaikka nimipäiväkutsut jos se osuu parempaan ajankohtaan/vuodenaikaan =) ?
Lämmöllä voimia toivottaen!

 

Usein nuo synttärikuviot muuttuvat jossain vaiheessa. Aluksi on juuri tuota, että äidin kavereita lapsineen tulee synttäreille, mutta jossain vaiheessa lapsi alkaa kutsua omia kavereita tarhasta tms. eli jossain vaiheessa tuo systeemi muuttuu kumminkin, mikä ettei tänä vuonna jos susta tuntuu siltä. Tuo on suht raskas systeemi, että tulee paljon lapsia ja aikuisia ja tosiaan kun se porukka tuppaa koko ajan kasvamaan.

 

Onko siellä joku kerhotila tms. jossa voisit synttärit pitää?

Taloyhtiöllä on sellainen juhlahuoneisto jossa pidettiin pojun synttärit viimevuonna. Mietin sitä -lähinnä tuon koiran takia- tällekin vuodelle.

Suurin ongelmani varmaan on että otan liikaa stressiä kaikista juhlista. Silloin kun olen niistä innoissani se on vain hauskaa, keksiä tarjoiltavia, koristeita, lapsille tekemistä jne. Mutta silloin kun ei innosta niin tuo tuntuu työläältä.

 

Heips! Ei sun edes kannata itsellesi huonoa omatuntoa ottaa ajatuksistasi tai suunnitelmista jättää synttärikemut väliin. Lapsesi ovat vielä niin nuoria, etteivät he varmasti edes pahoita mieltään vaikka pitäisitte synttärit ns. pienemmällä porukalla esim. vain oman perheen kesken tms. Mä olen aloittanut nämä kaverisynttärit vasta silloin kun lapsi on ollut eskarissa ja ihan hyvin ovat muksut ehtineet juhlia vähän vanhempanakin. Ennen eskari-ikää kakkukahveilla ovat käyneet vain ihan lähimmäiset eli mummut, vaarit, mun siskoni perhe ja kummit tietenkin. Joskus on ollut tilanteita, että synttäreitä on jouduttu siirtämään ja senkin ovat muksut hyväksyneet ihan mukisematta. Minusta tuntuu, että pienempinä ei se syntymäpäivien tarkoitus edes oikein "avaudu" lapsille. Useinmiten pieni lapsi on ollut suorastaan hämmentynyt tai vähän peloissaan joutuessaan keskipisteeksi lahjojensa kera.

Niin ja mä tiedän tämän lapsiluvun kanssa miten stressaavaa juhlien järjestäminen voi olla. Oikeastaan mä olen ollut ihan hölmö stressatessani lasten synttäreistä, mutta kyllä niistä vain iso työ on!

Teette ihan niinkuin haluatte ja jos nyt tuntuu etteivät juhlat ole vielä paikallaan - niitä kyllä ehtii järjestää myöhemminkin =)

 

Kiitokset kaikille vastauksista! Ovat helpottaneet oloa.

Koitan heittää stressiä pois ja siltä kannalta miettiä mitä tehdään. Ja toisaalta, kieltääköhän kukaan sitä että sysäisi synttäreiden järjestysvastuun miehelle...? Saisi sitten tehdä mitä tykkää ja varmaan osaisi järjestää ne juhlatkin pienemmällä stressillä (=ilman stressiä ). Eikä muksutkaan taida niin kotileivonnaisia vielä osata kaivata että mies voisi vaikka hakea kaupasta sen mitä haluaa tarjoilla.... *jää miettimään tätäkin vaihtoehtoa*

 

mä en ole järjestänyt vielä yhtiään juhlia pojalle. en tiedä sit seuraavista,3v syntsistä. eipä näytä kovia traumoja olevan..

 

No skippaa synttärit ja vietätte vaikka mukavan hupipäivän sen sijasta. Menette vaikka hoploppiin tai kylpylään, tai elokuviin ja syömään ja käytte lisäksi vaikka jossain lelukaupassa josta molemmat saa valita yhden mieleisen lelun. Tai haette kotiin jonkun elokuvan ja ostatte herkkuja tms.

Kysy lapsilta ja anna niiden päättää mitä sinä päivänä voisi tehdä =)

 

Niin noista tarjottavista. Yksi mun tuttava vei synttärisankarin ja pari kaveria hampurilaisaterialle ja kävivät sitten vielä kunnon jätskitötteröt torilla syömässä. Oli kuulemma ollut oikein hauska päivä. "Juhlia" oli sitten jatkettu ihan normaali leikkien parissa kotona ja tunnelma oli ollut lapsilla loistava =)

Mä olen pitänyt sellaista käytäntöä päällä, että 10v. synttärit ovat ne viimeiset isot kaverisynttärit. Sen jälkeen juhlitaan pienemmällä porukalla eli kakkukahvit tietenkin järjestetään, mutta vain läheisille (kummit, isovanhemmat jne). Synttärisankarin ja 1-2 kaveria vien shoppailemaan tms. ja tarjoan tälle seurueelle sitten myös ruuan esim. pizzeriassa. Meillä ainakin lapset ovat tykänneet tästä kovasti, eikä kaverisynttäreitä sitten isompana edes kovin kaivata.