Hei!
Onks täällä muita, jotka ei kokenu ponnistamisen tarvetta synnytyksessä?
Tää raskaus alkaa olla puolessa ja pikku hiljaa alkaa taas synnytysasiatkin tuleen mieleen. Edellisessä synnytyksessä, synnytys pitkittyi, äiti väsyi, kivunlievitys ei tehonnut.... laps oli nii iso että kätilö puristelee päätään ettei mahdu (itse en onneks sitä siinä tilanteessa huomannu, mies kerto myöhemmin), lopulta otettiin imukupilla ja sitäkin aseteltiin useampaan kertaan (siinä kohtaa todella huusin!!!) Joten kovin auvoisia muistoja ei oo.
Mitä syitä tiedätte olevan, että ponnistuksen tarvetta ei tule ja kuinka todennäköistä on että sitä ei tuu seuraavassa synnytyksessä? En jaksa tästä asiasta vielä neuvolassa kauheesti ottaa esille, kun ei se täti siihen kuitenkaan kommentoi.
:\| :\| :\|
Onks täällä muita, jotka ei kokenu ponnistamisen tarvetta synnytyksessä?
Tää raskaus alkaa olla puolessa ja pikku hiljaa alkaa taas synnytysasiatkin tuleen mieleen. Edellisessä synnytyksessä, synnytys pitkittyi, äiti väsyi, kivunlievitys ei tehonnut.... laps oli nii iso että kätilö puristelee päätään ettei mahdu (itse en onneks sitä siinä tilanteessa huomannu, mies kerto myöhemmin), lopulta otettiin imukupilla ja sitäkin aseteltiin useampaan kertaan (siinä kohtaa todella huusin!!!) Joten kovin auvoisia muistoja ei oo.
Mitä syitä tiedätte olevan, että ponnistuksen tarvetta ei tule ja kuinka todennäköistä on että sitä ei tuu seuraavassa synnytyksessä? En jaksa tästä asiasta vielä neuvolassa kauheesti ottaa esille, kun ei se täti siihen kuitenkaan kommentoi.
:\| :\| :\|