ei jaksa

Taas tuli toivoton olo ton uhmaisen tytön (vajaa 5) kanssa. Monta päivää menikin taas hyvin, raivareita oli vähän ja mä olen jaksanut ne ja ollut rauhallinen enkä ole menettänyt hermoja.
Tänään taas meni pinna ja tuli taas karjuttua tytölle ja käyttäydyin tosi lapsellisesti. Nyt itkettää, harmittaa, väsyttää.. on epätoivoinen olo. Tyttö murjottaa tuolla sängyssä ja pitäisi mennä lohduttamaan, ottamaan syliin ja pyytämään anteeksi mutta kun ei jaksaisi millään. Mä en jaksaisi enää yhtää kuunnella sitä volinaa.

Eniten rassaa se, että tämä on ollut lähes kolme vuotta samanlaista. Meillä tuon tytön uhma alkoi parivuotiaana ja se ei ole missään vaiheessa helpottanut. Ei missään vaiheessa. Se vaan jatkuu ja jatkuu ja jatkuu ja mä en edes uskalla ajatella että mitä jos se ei menekään ohi. :'(

 

Meille neuvottiin tohon uhmaan aikoinaan että ,lapsen huutoon ja raivoamiseen Ei saa lähteä mukaan,sillä kuulemma se vain lisää lapsen raivoamista ja huutamista.Vaikeaa se on tiedän sen mutta ainakin meillä auttoi kun laittoi ilman huutamista(siis sillai ettei puhu lapselle mitään vaan vie kädestä taluttamalla) huoneeseensa raivoamaan ja sanoo ovelta että takasin saa tulla vasta kun osaa käyttäytyä ja toistaa tämä huoneeseen vienti tarvittaessa.Meillä on neiti nyt 9V ja hän on tosi voimakas tahtoinen.

 

Mulla muksut vasta 2 ja 4 ja meillä on elämä joka päiväistä huutoa ja riitelyä. Mä oon ihan poikki. Varasin just ajan neuvolaan että pääsen juttelemaan ja ottamaan vastaan ohjeita. Olen itse tyhmä että alistun itsekin huutamaan ja raivoamaan ja usemmiten se loppuu siihen että minä itken. Olen tällä hetkellä raskaana ja pitäis oikeesti ottaa rauhallisesti, mutta lapset todella koettelee. Jostain kuulin ohjeen että hermostuessa pitäis vaan mennä pois tilanteesta, mutta sitäkään en voi harrastaa kun nuo mukust keksii tosi tuhmia juttuja. Tänäänki 2 vee poika hakkasi kissoja henkarilla

 

:hug: meillä taas tämä viikko seesteisempää. Mutta kyllä meillä kanssa tolla 4-v uhmaa löytyy vaikka muille jakaa.

Meillä tehoaa (ei aina) kun vie vähäksi aikaa miettimään ja ihan sitten viimeisenä keinona laitetaan ulko-oven taakse vähäksi aikaa jäähylle. Kunnon uhmapäivän jälkeen on kyllä ihan loppu.

Ja palkkio taulu on ollut kanssa aika hyvä juttu. Eli meillä kerätään tarroja kun on ollu hyvin (tähän kuuluu että mennyt nukkumaan kauniisti eikä ole muutenkaan kiukutellut turhista asioista). Kun tietty määrä kerätty ollaan kehitetty jotain mukavaa tekemistä.

Me tehdään kanssa tyttö määrää päivä (ollaan koklattu sitä kaksi kertaa) ja silloin tyttö onkin ihan ihmeissään kun syödään sitten vaikka koko päivä jäätelöä (tai siis tyttö syö), kummasti sitä ei osaa kiukutellakaan tuolloin kun äiti ja isä sanoo että tänään ok. Mutta tähän tietty tytyy olla sen veran "kehittynyt", että ymmärtää ettei se päivä seuraavana pävänäkin jatku, ettei siitä päivästä tule sitten hulinaa.

No nää on auttanut edes hioukan meitä, mutta samat tavathan ei kaikille sovi. Voihan näisät jotain kokeuilla tai soveltaa itselleen sopivaksi.

Jaksamisia Teille!!!