ei diagnoosia

Entäs te!
Muiden vastaavienlaisten vanhemmat.Mulla tyttö 5 vee. Viivästynyt puheenkehitys+kokonaiskehityksen viivästyminen+kusee+paskoo housuihin(välillä ihan uhalla)+raivarit kestää minuuteista puoleentoistatuntiin+joskus 15 kertaa viikossa, joskus harvemmin. Mitä te teette lapsellenne? Mie meen tupakille, jos oikiasti meinaa hermo mennä iteltä. Lastentarhanopettaja sano, että pitäisi löytyä pinnaa, että olisi johdonmukainen säännöissä/rangaistuksissa. Mutta kun joskus ei yksinkertaisesti jaksa, niin mitä sitte? Mieluummin menen tupakille ja otan ittelleni aikalisän, ku kuristan kersan. Lto:n mielestä väärin. Kerroin kyllä, että olen "hullu" kun suutun ja siksi pakenen parvekkeelle....Ota näistä sitte selevää! Kommentteja, KIITOS!
 
Ihmeellisen kylmäkiskoiselta kuulostaa tuo "tudan" kirjoitus. Ei lapsesi itse vammalleen mitään voi. Kaikenlaiset käytöshäiriöt ovat tyypillisiä erityislapsille. Lohduksi voin sanoa, että meitä on monia muitakin samassa tilanteessa olevia. On vain kestettävä lapsen raivoaminen ja mietittävä keinoja raivon vähentämiseen.

Etkö ymmärrä, että lapsesi varmasti itsekin kärsii raivotessaan. Raivo usein kumpuaa lasten kykenemättömyydestä kunnolliseen itsensä ilmaisuun, eli heitä harmittaa vietävästi kun eivät osaa kommunikoida tms. niin kuin muut.

Kokeilepa seuraavan kerran lapsesi raivotessa lähestyä häntä esim. halaamalla sopivan tiukasti. Kehollasi annat viestin "Äiti on tässä, sinulla ei ole mitään hätää"

Aina ei ole helppoa tiedän! Minun autistini potkii minua ja raivoaa kahta kauheammin jos yritän häntä lohduttaa, silti minä aina yritän. Monet itkut ovat minultakin päässeet...

Sinun tulisi todellakin nyt takoa päähäsi se, että vammainen lapsi (tai moni tervekään) ei ole "tuhma" tahallaan, vaikka se vahemmasta saattaisi näyttääkin siltä.
 
Elzu
\
Alkuperäinen kirjoittaja 16.12.2005 klo 09:53 vierailija kirjoitti:
Ihmeellisen kylmäkiskoiselta kuulostaa tuo "tudan" kirjoitus. Ei lapsesi itse vammalleen mitään voi. Kaikenlaiset käytöshäiriöt ovat tyypillisiä erityislapsille. Lohduksi voin sanoa, että meitä on monia muitakin samassa tilanteessa olevia. On vain kestettävä lapsen raivoaminen ja mietittävä keinoja raivon vähentämiseen.
Ihan samaa mieltä :wave:
Meillä ei kyllä tuo kohta 7v tee enää housuihinsa vaan käy itte veskissä.
Mutta kyllä raivokohtauksia ja uhmaa löytyy.
Viimex eilen "höykkyytti" taas vajaat 3v siskoaan makaamalla päällä, ettei toinen saanu happea :/

Jos on noin "tiukkaa" kasvattaa vammaista lasta, kyllä sitä apua on EHDOTTOMASTI haettava ja vaadittava.
Itte oon ainakiin ollu soittelemassa millonmihinkin jos menee liian rankaksi.
Onneksi mies on täysillä mukanan lastenhoidossa, muuten en kyllä jaksais minäkään välillä :headwall: =)
 
tammi
voikun tulisitte tänne vaikka ja näkisitte millasta se voi olla älykkään ja isokokoisen mutta yliaktiivisen ja käytöshäiriöisen pojan kanssa elämä kun aika menee sotkujen siivoamiseen ja raivokohtausten hillintään ja käytös opetukseen. Sosiaali toimistosta ei voi pyytää apua kun ne viimmeksi alkoivat puhua huostaanotosta kun halusin uusia aseita tähän jokapäiväiseen ja väsyttävään taisteluun. Ei siinä paljon naurata asiat kun 8 vuotta on jo jatkunut tämä elämä. Eikä aina rakasta, no toisinaan sentään. Vieraiden on niin helppo sanoa että mitä pitäisi tehdä vaikka eivät ole poikaani edes tavanneet. Yrittäisitte edes ymmärtää tuota äitiä joka kirjoitti ei se sentään lyö lastaan.
 
Lapsi sai diagnoosin moniongelmaiset käytöshäiriöt, mutta en vieläkään tiedä mistä ne johtuvat. Terapiaa tarvittais, mutta kun en voi itse olla jatkuvasti pois töistä kuljettamassa lasta pari kertaa viikossa terapeuteille. Olen pyytänyt apua lastensuojelulta, mutta sain taas tänään vastaukseksi, että olemme keskustelleet asiasta, mutta emme ole päättäneet mitään. Tämä on niin turhauttavaa. Lapsi on ihana, käytöksestään huolimatta, mutta mutta...! Miksi apua ei saa, kun sitä eniten tarvis, ymmärrän kyllä byrokratian, mutta tuntuu aina vaan että on väärät ihmiset väärillä titteleillä väärissä paikoissa töissä!

Riemukasta Vuotta 2006!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 15.12.2005 klo 23:23 tuda kirjoitti:
Entäs te!
Muiden vastaavienlaisten vanhemmat.Mulla tyttö 5 vee. Viivästynyt puheenkehitys+kokonaiskehityksen viivästyminen+kusee+paskoo housuihin(välillä ihan uhalla)+raivarit kestää minuuteista puoleentoistatuntiin+joskus 15 kertaa viikossa, joskus harvemmin. Mitä te teette lapsellenne? Mie meen tupakille, jos oikiasti meinaa hermo mennä iteltä. Lastentarhanopettaja sano, että pitäisi löytyä pinnaa, että olisi johdonmukainen säännöissä/rangaistuksissa. Mutta kun joskus ei yksinkertaisesti jaksa, niin mitä sitte? Mieluummin menen tupakille ja otan ittelleni aikalisän, ku kuristan kersan. Lto:n mielestä väärin. Kerroin kyllä, että olen "hullu" kun suutun ja siksi pakenen parvekkeelle....Ota näistä sitte selevää! Kommentteja, KIITOS!
miten kommunikoitte? jos puheen kehitys viivästynyt,onko muita kommunikointi välineitä esim. viittomia tai kuvia? saattaa nuo raivarit osittain johtua siitä ettei tyttö tule ymmärretyksi.
terapiat pitäis onnistua tarhassa,meikkä ainakin käy puheterapeutti päiväkodissa ja tiedän ett taksilla voi myös lapsen terapiaan laittaa.siitä maksetaan ensin omavastuu ja sit kela korvaa (kun haet) loppu vuoden..
ja sit jos ett oikeesti jaksa soita omalle lastensuojelun sossulle,käy siellä juttelemassa ja toivottavasti löytyy jotain apua ja tukea.
me asutaan kans helsingissä ja kyllä minä sieltä sain ihan kunnolla apua kun oli vaikeuksia,nimenomaan lasten takia :hug:
 
taikku harmaana
Heips!
Meillä oli kans kauheita raivareita tossa vuosi kaksi sitten,ja se johtu siitä osaksi kun pojalla ei ollut keinoa kommunikoida.
Mutta nytten meillä viittomat ja kuvat käytössä,asia helpottunut.
Tossa pissa ja kakkajutuista,meillä kans joutuu muistamaan poikaa että menes pissalle.Ei oo pissanut nytten vähään aikaan housuihin.(koputtaa puuta)
Ja kakka tulee pottaan illalla kun kattelee iltapiirrettyjä,muuten tulis housuihin.Ei tiedä ite koska on kakkahätä.Ainakin luulen niin.
Ja noista raivareista,ne on välillä kauheita,kyllä välillä otti itseä päähän,mutta jotenkin asian hyväksynyt.Ei hän niitä tahallaan.
Kyllä mä silloin välillä vein pojan omaan huoneeseen jäähylle.
Voimia. :hug:
 
jenksa
mä ymmärän tudaa ihan täysillä ja kyllä teille monelle tulee noita fiiliksiä pitkin päivää ja sitä on turha kieltää on vaan hyvä että osaa purkaa noita fiiliksiään ja tuoda ne kaikkien kuultavax!!! mullakin tyttö 3-vuotias ja kuulostaa tudan tytöltä ja saa raivareita PALJON ja mä lähin röökille ottamaan aika lisän koska lapsen raivo pahenee kun siihen menee puhelemaan ja lasta koskemaan!! vai onko se sitten parempi että siihen jää kuuntelemaan ja alkaa hulluna huutamaan lapselle ja kun hermot napsahtaa ni jopa lyö? ennemin painun tupakalle rauhottumaan ja kappas vain jo on lapsikin rauhottunu sillä välin ja sit ollaan sylikkäin puhellaan ja suukotellaan jokainen taaplaa tyylillään
 
Olen tullut siihen tulokseen noiden raivareiden suhteen että on vaan itse pysyttävä rauhallisena ja mielummin lohduttaa lasta ja ottaa syliin kuin että itse hermostuu ja huutaa tai katoaa paikalta. Eihän lapsi mitenkään parane siitä että häntä ei kuunnella tai huomata, kun saa raivarin. Meidän tytön raivokohtaukset ovat vähentyneet kommunikoinnin oppimisen myötä. Meillä on käytössä kommunikointikuvia (pecsejä).

En voi sanoa että mielestäni on hyvä että menee tupakille rauhoittumaan. Kyllä jotain muuta pitäisi keksiä (enkä tarkoita todellakaan että löisi lasta, huutaisi tms). Hae apua. Kyllä neuvolasta pitäisi saada sen verran neuvoja että tietää kenen puoleen kääntyä.
 

Yhteistyössä