V
vierailija
Vieras
Tänä vuonnakin Suomeen on muuttanut ennätysmäärä ulkomaalaisia.
Mamujen määrästä
Mamujen määrästä
V
vierailija
Vieras
Perussuomalaiset-puolue hajosi koska siirtolaiskriisiä ei hoidettu oikein. Siellä oli niitä hillotolppalaisia aitoja populisteja, jotka ratsastivat maahanmuuttokriittisyydellä ilman aikomustakaan oikeasti tehdä asialle mitään. Poliittisia broilereita, joista osa oli ihan märkäkorvia opportunisteja. Mutta nyt on puolueen linja onneksi (toivottavasti) kirkastettu.
Vaikka tuollainen 20 vuoden ajanjakso tuntuu pitkältä, puolueen historiassa se on aika lyhyt ja sen aidon poliittisen identiteetin hioutuminen ottaa aikansa. Kokoomuksessakin oli vielä 1930-luvulla kuningasvallan perään haikailleita, mutta heitä ei kai enää muutamaan vuosikymmeneen ole näkynyt.
V
vierailija
Vieras
Katujengi on eri asia kuin nuorisojengi. Nuo vanhan ajan nuorisojengit ovat sama asia kuin ne nyt ryöstelevät (mamu)jengit, jotka nimenomaan erotetaan näistä mamujen katujengeistä. Katujengi on järjestäytynyttä rikollisuutta kuten vaikka moottoripyöräjengit. Eikä moottoripyöräjengi ole sama asia kuin porukalla moottoripyörällä ajavat kaverukset."Kaupunginosat ja kieli loivat identiteetin 1900-luvun jengeille
Helsingissä nuorisojengit ilmestyivät katukuvaan 1900-luvun alussa, jolloin sakilaiset tappelivat toisiaan vastaan joko kaupunginosittain tai kieliryhmittäin.
1950-luvulla otsikoihin pääsivät pääkaupunkiseutua terrorisoineet lättähatut, joita rauhoittaakseen kaupunki avasi Siltasaarenkadulle ja Lauttasaareen Otavantielle ensimmäiset nuorisokahvilat. Se ei estänyt Rööperin ja Sörkan lättähattujengejä jatkamasta vihanpitoaan.
1960-luvulla huomiota herättivät keskenään nahistelevat lähiöjengit. Myllypurolaiset kävivät mukiloimassa puotinharjulaisia. Maunulan metsissä nuoret imppasivat tinneriä.
KAUPUNGINOSIENSA nimiin vannovat nuorisojengit nousivat näkyvästi otsikoihin 1970-luvun loppupuolella. Elokuvat, rockin kertaustyylit ja jopa nuortenkirjat romantisoivat katujengejä. Yhtäkkiä jokaisessa kantakaupunginosassa oli oma jenginsä kuin 1950-luvun kulta-aikana konsanaan.
Poliisin mukaan vuoden 1978 syksyllä alkaneet jengitappelut olivat uusi ilmiö, kertoi Ilta-Sanomat tuoreeltaan. Helsingin Sanomien mielipideosasto täyttyi huolestuneiden vanhempien ja nuorten kirjeistä. Kuuma jengisyksy päättyi lopulta Johanneksen puistossa 3. marraskuuta, kun Eiran ja Kallion jengit ottivat yhteen. Eiralaisten vahvistuksena tuomat vanhemmat miehet hakkasivat ja potkivat 15-vuotiaan kalliolaispojan hengiltä. Se oli leikin loppu.
1980-LUVULLA jengit tappelivat lähiöissä, mutta myös keskustan hulinoiva nuoriso herätti keskustelua. Helsingin ylipormestari Raimo Ilaskivi maalaili uhkakuvia villistä lännestä syksyllä 1983.
Villiä länttä Helsingistä ei tullut, vaikka keskustan kortteleista tuli nuorten pysyviä ajanviettopaikkoja.
MORAALIN PERÄÄN on huudeltu myöhemminkin, mutta 1990-luvulla ja viime vuosina jengeistä kirjoittelu on ollut vaisumpaa. Eniten huomiota saivat Kontulassa 1997 jalkapalloa pelanneiden somalien kimppuun hyökänneet skinit."
tausta | Kaupunginosat ja kieli loivat identiteetin 1900-luvun jengeille
Helsingissä nuorisojengit ilmestyivät katukuvaan 1900-luvun alussa, jolloin sakilaiset tappelivat toisiaan vastaan joko kaupunginosittain tai kieliryhmittäin.www.hs.fi
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
"Halla-aho kommentoi Facebookissa hallituksen kaatumiseen päättyneitä keskusteluja.
– Kävin aamulla hyvän ja asiallisen keskustelun pääministeri Sipilän ja ministeri Orpon kanssa hallitusyhteistyöstä. Tein selväksi, että nykyinen hallitusohjelma ja turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma riittävät perussuomalaisille, mutta edellytämme, että yhdessä sovitusta pidetään tarkasti kiinni, hän kirjoittaa."
Halla-aho: Tein selväksi, että nykyinen hallitusohjelma riittää
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoi Facebookissa pääministeri Juha Sipilän ja kokoomuksen Petteri Orpon kanssa hetki sitten päättyneitä neuvotteluita.
www.is.fi
V
vierailija
Vieras
Ei persut puolueena hajonnut, vaan eduskuntaryhmä hajosi.
Siniset hävisivät puoluekartalta ja perussuomalainen puolue voi hyvin.
Siniset hävisivät puoluekartalta ja perussuomalainen puolue voi hyvin.
V
vierailija
Vieras
Muu hallitus ei halunnut pitää hallitusohjelmasta kiinni, vaan puukottivat persuja selkään."Halla-aho kommentoi Facebookissa hallituksen kaatumiseen päättyneitä keskusteluja.
– Kävin aamulla hyvän ja asiallisen keskustelun pääministeri Sipilän ja ministeri Orpon kanssa hallitusyhteistyöstä. Tein selväksi, että nykyinen hallitusohjelma ja turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma riittävät perussuomalaisille, mutta edellytämme, että yhdessä sovitusta pidetään tarkasti kiinni, hän kirjoittaa."
Halla-aho: Tein selväksi, että nykyinen hallitusohjelma riittää
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoi Facebookissa pääministeri Juha Sipilän ja kokoomuksen Petteri Orpon kanssa hetki sitten päättyneitä neuvotteluita.
V
vierailija
Vieras
Venäläisten määrä suurin.
Tilastokeskus
Maahanmuutto - ulkomaalaistaustaiset. Tältä sivulta löydät tietoa väestöstä syntyperän mukaan. Sivulla tarkastellaan erityisesti ulkomaalaistaustaista väestöä, sen kokoa, ikärakennetta ja sukupuolijakaumaa.
www.stat.fi
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
"Tanskalainen kriminologi David Sausdal on selvittänyt Tanskan jengilakipakettien vaikutuksia Tanskan rikollisuuteen. Sausdal toimii apulaisprofessorina Lundin yliopiston sosiologian laitoksella Ruotsissa.
Joulukuussa ruotsalainen Tidskrift för Kriminalvård -lehti julkaisi Sausdalin artikkelin, jonka otsikko oli: Rakas Ruotsi, älä rakastu liikaa tanskalaiseen kriminaalipolitiikkaan!
Saman ohjeen Sausdal antaa Suomelle.
Sausdalin peruste on seuraava: vaikka poliitikot sekä Ruotsissa että Tanskassa ja nyt myös Suomessa puhuvat kovempien rangaistusten puolesta, niiden hyödyistä ei ole tutkimusnäyttöä.
”Jos väitetään, että Tanskalla on parempi tilanne jengiväkivallan suhteen kuin Ruotsilla, koska Tanskalla on kovempi kriminaalipolitiikka, silloin käytetään argumenttia, jota ei ole perusteltu tutkimuksella. Tanskan jengilakien vaikutuksia ei ole vielä arvioitu.”
Kun tanskalaiset poliitikot ja poliisi ylistävät kovempien rangaistusten hyötyjä, he perustavat väitteensä tunteille, eivät faktoille, sanoo Sausdal.
”Poliitikot ja poliisi voivat toki olla oikeassa, mutta sitä me emme vielä tiedä”, Sausdal sanoo.
Rangaistuksien koventamisen ongelmat nosti esiin myös ruotsalainen kriminologian emeritusprofessori Henrik Tham. Hänen mukaansa tutkimukset osoittavat, että rangaistusten koventaminen ei vähennä rikollisuutta.
”Sitä pidetään kriminologisena perusfaktana”, hän kirjoittaa debattiartikkelissaan.
www.hs.fi
Joulukuussa ruotsalainen Tidskrift för Kriminalvård -lehti julkaisi Sausdalin artikkelin, jonka otsikko oli: Rakas Ruotsi, älä rakastu liikaa tanskalaiseen kriminaalipolitiikkaan!
Saman ohjeen Sausdal antaa Suomelle.
Sausdalin peruste on seuraava: vaikka poliitikot sekä Ruotsissa että Tanskassa ja nyt myös Suomessa puhuvat kovempien rangaistusten puolesta, niiden hyödyistä ei ole tutkimusnäyttöä.
”Jos väitetään, että Tanskalla on parempi tilanne jengiväkivallan suhteen kuin Ruotsilla, koska Tanskalla on kovempi kriminaalipolitiikka, silloin käytetään argumenttia, jota ei ole perusteltu tutkimuksella. Tanskan jengilakien vaikutuksia ei ole vielä arvioitu.”
Kun tanskalaiset poliitikot ja poliisi ylistävät kovempien rangaistusten hyötyjä, he perustavat väitteensä tunteille, eivät faktoille, sanoo Sausdal.
”Poliitikot ja poliisi voivat toki olla oikeassa, mutta sitä me emme vielä tiedä”, Sausdal sanoo.
Rangaistuksien koventamisen ongelmat nosti esiin myös ruotsalainen kriminologian emeritusprofessori Henrik Tham. Hänen mukaansa tutkimukset osoittavat, että rangaistusten koventaminen ei vähennä rikollisuutta.
”Sitä pidetään kriminologisena perusfaktana”, hän kirjoittaa debattiartikkelissaan.
Jengirikollisuus | Kriminologi: Älkää rakastuko Tanskan kriminaalipolitiikkaan – hyödyistä ei ole näyttöä
Tanska on onnistunut jengirikollisuuden torjunnassa Ruotsia paremmin, mutta menestyksen taustalla eivät ole kovemmat rangaistukset, sanoo tanskalainen apulaisprofessori David Sausdal.
www.hs.fi
V
vierailija
Vieras
HS:n propagandaa."Tanskalainen kriminologi David Sausdal on selvittänyt Tanskan jengilakipakettien vaikutuksia Tanskan rikollisuuteen. Sausdal toimii apulaisprofessorina Lundin yliopiston sosiologian laitoksella Ruotsissa.
Joulukuussa ruotsalainen Tidskrift för Kriminalvård -lehti julkaisi Sausdalin artikkelin, jonka otsikko oli: Rakas Ruotsi, älä rakastu liikaa tanskalaiseen kriminaalipolitiikkaan!
Saman ohjeen Sausdal antaa Suomelle.
Sausdalin peruste on seuraava: vaikka poliitikot sekä Ruotsissa että Tanskassa ja nyt myös Suomessa puhuvat kovempien rangaistusten puolesta, niiden hyödyistä ei ole tutkimusnäyttöä.
”Jos väitetään, että Tanskalla on parempi tilanne jengiväkivallan suhteen kuin Ruotsilla, koska Tanskalla on kovempi kriminaalipolitiikka, silloin käytetään argumenttia, jota ei ole perusteltu tutkimuksella. Tanskan jengilakien vaikutuksia ei ole vielä arvioitu.”
Kun tanskalaiset poliitikot ja poliisi ylistävät kovempien rangaistusten hyötyjä, he perustavat väitteensä tunteille, eivät faktoille, sanoo Sausdal.
”Poliitikot ja poliisi voivat toki olla oikeassa, mutta sitä me emme vielä tiedä”, Sausdal sanoo.
Rangaistuksien koventamisen ongelmat nosti esiin myös ruotsalainen kriminologian emeritusprofessori Henrik Tham. Hänen mukaansa tutkimukset osoittavat, että rangaistusten koventaminen ei vähennä rikollisuutta.
”Sitä pidetään kriminologisena perusfaktana”, hän kirjoittaa debattiartikkelissaan.
Jengirikollisuus | Kriminologi: Älkää rakastuko Tanskan kriminaalipolitiikkaan – hyödyistä ei ole näyttöä
Tanska on onnistunut jengirikollisuuden torjunnassa Ruotsia paremmin, mutta menestyksen taustalla eivät ole kovemmat rangaistukset, sanoo tanskalainen apulaisprofessori David Sausdal.
"Kun tanskalaiset poliitikot ja poliisi ylistävät kovempien rangaistusten hyötyjä, he perustavat väitteensä tunteille, eivät faktoille"
Löytyykö Suomen nykyisen huonon maahanmuuttopolitiikan puolustajilta muuta kuin tunteita?
V
vierailija
Vieras
Ongelmahan oli juuri siinä, että Sipilän hallitus ei noudattanut yhdessä sovittua turvapaikkapoliittista toimenpideohjelmaa."Halla-aho kommentoi Facebookissa hallituksen kaatumiseen päättyneitä keskusteluja.
– Kävin aamulla hyvän ja asiallisen keskustelun pääministeri Sipilän ja ministeri Orpon kanssa hallitusyhteistyöstä. Tein selväksi, että nykyinen hallitusohjelma ja turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma riittävät perussuomalaisille, mutta edellytämme, että yhdessä sovitusta pidetään tarkasti kiinni, hän kirjoittaa."
Halla-aho: Tein selväksi, että nykyinen hallitusohjelma riittää
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoi Facebookissa pääministeri Juha Sipilän ja kokoomuksen Petteri Orpon kanssa hetki sitten päättyneitä neuvotteluita.
V
vierailija
Vieras
Kyllä puolue hajosi koska uusi puolue irtaantui Perussuomalaisista.
V
vierailija
Vieras
En muista että myllikäläiset olisivat käyneet ammuskelemassa ketään Puhoksen puolella.Niin juu ja siten olivat vissiin ihan harmittomia
V
