concerta

[äiti]

onko kokemuksia,voisitteko kertoa concertan käytösta lapsellanne.kaikki mahdollinen tieto ja kokemus tervetullutta.lääkäri painostaa,että pitäs kokeilla.terapeutit ym.eivät näe syytä,miksi pitäs alottaa lääke kokeilu.

 

[Apua]

Ystäväni lapsella todettiin vasta vähän aikaa sitten adhd ja lapselle annetaan keskittymistä parantamaan concerta lääkettä. Perheessä on oltu tyytyväisiä ja tämä on vaikuttanut lapsen käyttäytymiseen niin paljon , että minäkin ulkopuolisena huomasin heti että nyt on jotain erityistä, kun ei ollutkaan meno enään samanlaista.
Tämä lääke ei ole rauhoittava vaan parantaa lapsen keskittymistä ja siten helpottaa myös lapsen elämää niin koulussa kuin kotonakin, sosiaalisten suhteittenkin hoito on nyt ollut paljon helpompaa lapselle.

Itse kasvatusalalla työskentelevänä voisin viisaimmilta kuulleena todeta, että jos lapsi on esim. heikkonäköinen ja hänelle siksi suodaan silmälasit hänen elämäänsä helpottamaan, niin miksi ei adhd tm. oireista kärsiville, sitten suotaisi tätä apuvälinettä joka helpottaa hänen elämäänsä.

 

[matruusi]

Itselläni on poika kohta 7 v ja hänellä diagnosoitiin viime syksybä adhd. Sitä alettiin tutkia ja selvitellä 5 v neuvolan jälkeen, kun itse pyysin, koska olin lukenut aiheestä pitkän lehtijutun ja suurinpiirtein kaikki täsmäsi poikaani. Tarhassa kävi toimintaterapeutti joka teetti tehtäviä pojalla. Suurin osa testeistä meni ikätasoisesti, se osa joka pojan mielestä ennakkoon tuntui vaikeammalta meni huonommin. Eli kaikki mikä on uuttaa tavallaan ei tahdo millään onnistua. Oli sitten uuteen kyläpaikkaan meno tms. Sitten kävimme psykologilla, joka teetti myös tehtäviä ja ne meni myös ikätasoisesti. Osa tehtävistä mitä poika on tehnyt, tehtävät jotka vaativat älliä, menevät paremmin kuin tehtävät joissa pitää esim. leikata saksilla tai piirtää/kirjoittaa. Se on tyypillistä adhd-lapselle. Nyt, kun poika on eskarissa niin hänellä on avustaja siellä, koska ryhmässä toimiminen ei onnistu muutoin, kuin että joka vähän ohjaa koko ajan, muuten poika hairahtuu muihin hommiin eikä esim. mene pukemaan ulkovaatteita niinkuin muuta lapset kun sanotaan vaan pitää sanoa erikseen "pane takki, pane housut, pane kengät jne. Adhd lapsi tarvitsee siis ohjausta paljon, koska ei itse pysty kunnolla säätelemään itseään aivojen välittäjäaineiden toimiessa huonosti. Conserta on auttanut meillä ainakin todella hyvin, kun nyt aloitimme sen käytön pari kuukautta sitten. Se auttaa aivojen välittäjäaineita toimimaan oikein, jos lääkettä ei ole lapsi tekee sen itse hosumalla ja liikuttelemalla itseään koko ajan johonkin suuntaan silloin kun pitäisi keskittyä johonkin ja pysyä paikoillaan. Meillä se ilmeni esim. iltasatua lukiessani, että poika koko ajan vaihtoi asentoa, pyöri paikoillaan, heilutteli jalkkojaan, jos muuten istui tai näpräsi käsissään jotakin. Tämän vuoden ensimmäisessä Meidän perhe-lehdessä oli hyvä juttu adhd-lapsen käytöksestä ja arjen tilanteista, jos pystyt lukemaan sen niin kannattaa kyllä lukea!
Poikani kävi sairaalakoulussa talvella olemassa yhden päivän ja siellä katsottiin poika toimii annetuissa tehtävissä ja saimme suosituksen että poika aloittaa koulun pienryhmässä, koska isossa ryhmässä hänen on vaikea keskittyä ja menlu ym. häiritsee kovasti. Pojalla on todettu myös aistiyliherkkyyttä, juuri kuulossa ja tunnossa. Liian kova melu saa pojan laittamaan kädet korville, siis sellainen melu, joka meistä muista ei ole liian kovaa ja esimerkiksi jonossa seisominen aiheuttaa kiemurtelua, kun poika ei tiedä millä hetkellä joka saattaa koskea häneen, eli sellaiset nopeat ennalta arvaamattomat kosketukset ahdistavat ja saavat hänet levottomaksi, mutta sellainen kosketus, jonka hän tietää ennalta tapahtuvan ei häntä häiritse, esim. iltahalit ennen nukkumaan menoa.
Ennen meillä oli kotona ja tarhassa/eskarissa kamalaa suoraansanoen. Kokoajan ja joka asiasta piti pojalle sanoa ja huomautella, välillä huudettiin ja itkettiin ja mistään ei tahtonut tulla mitään, mutta nyt, kun on lääke niin arki sujuu paljon paremmin. Poika jopa tekee välillä oma-aloitteisesti asioita, joita ennen ei voinut kuvitellakaan hänen tekevän. Kaupassa käynnit oli ennen hirveitä, kun hän juoksenteli ympäriinsä, mutta nyt hän jaksaa kävellä rauhassa suunnilleen kärryjen vieressä ja hakee pyydettyjä asioita jne. eikä myöskään vaadi koko ajan jotain ostettavaksi, kuten leluja ym. Ennen hän sanoi että ei lähde kauppaan mukaan, jos hänelle ei osteta mitään, nyt ei kertaakaan ole sanonut noin ja jos jotain pyytääkin niin kiellosta ja yleensä "ei":n sanomisesta ei enää tule itkua, kun aiemmin tuli aina kiellosta itku.