Collie ja lapsi.

[Koiraton]

Heissan. onko kenellään kokemusta Colliesta ja "pienestä"lapsesta?kuinka tulevat toimeen?
Me olemme innolla,rakkaudella ottamassa Collie,(miehelle) lassie koiraa.
Lapsemme on kohta 2½vuotta. On ollu vauvasta asti koirien ja muiden eläimien parissa.Taluttanut jne.
Muutenkin rauhallinen ja "aikuis"mainen lapsi. =)

 

[nenna77]

jos pennun otatte niin se käy,mutta ei kannata ottaa enää yli puolivuotiasta.

 

[-ä77-]

mä oon tavannu aika harvoin semmosia sosiaalisia collieita joten mun kuva colliesta on aika epäilevä, varsinkin lapsiperheeseen. yks esimerkki on semmonen, et toisella vuodella oleva collie murisee, väistelee ja välttää ihmisiä ja mun käsityksen mukaan tommonen koira ei oo kauheen sopivainen lapsperheessä. se ko. koira joudutaan eläinlääkärillä rauhottaan et sen kynnet saa leikattua ja sillä on ikää siis n. kaksvuotta.
ja tiedän toisenkin tommosen samansorttisen koiruuden joka ei anna ihmisten koskea vain yksainoo ihminen saa sitä koskee sen perheen emäntä.....
en yleistä tota ollenkaan, mutta mun kohdalle sattuneet colliet on vaan ollu tommosia, vois sanoo hieman agressiivisikskin (kauhee sanahirviö) komeita ovat kylläkin, näyttäviä koiria, mut ei olis kyllä mun valinta jos joutus nyt uudelleen miettiin koiranhankintaa. kannattaa varautua erittäin perusteelliseen koulutukseen ja sosiaalistamiseen niin ehkäpä sitä sitte hyvän koiran saa, mulla ei tosiaan ole omakohtasia kokemuksia ko. koirasta, mut nää tuttujen koirat, niin eivät ole kyllä ihan käytökseltään ja luonteeltaan mun mieleen, mut tosiaan kaikkihan ei varmaan-toivottavasti ole samanlaisia.
onnea pennunhankinnalle!!!!

 

[santra]

\

mä oon tavannu aika harvoin semmosia sosiaalisia collieita joten mun kuva colliesta on aika epäilevä, varsinkin lapsiperheeseen. yks esimerkki on semmonen, et toisella vuodella oleva collie murisee, väistelee ja välttää ihmisiä ja mun käsityksen mukaan tommonen koira ei oo kauheen sopivainen lapsperheessä. se ko. koira joudutaan eläinlääkärillä rauhottaan et sen kynnet saa leikattua ja sillä on ikää siis n. kaksvuotta.
ja tiedän toisenkin tommosen samansorttisen koiruuden joka ei anna ihmisten koskea vain yksainoo ihminen saa sitä koskee sen perheen emäntä.....
en yleistä tota ollenkaan, mutta mun kohdalle sattuneet colliet on vaan ollu tommosia, vois sanoo hieman agressiivisikskin (kauhee sanahirviö) komeita ovat kylläkin, näyttäviä koiria, mut ei olis kyllä mun valinta jos joutus nyt uudelleen miettiin koiranhankintaa. kannattaa varautua erittäin perusteelliseen koulutukseen ja sosiaalistamiseen niin ehkäpä sitä sitte hyvän koiran saa, mulla ei tosiaan ole omakohtasia kokemuksia ko. koirasta, mut nää tuttujen koirat, niin eivät ole kyllä ihan käytökseltään ja luonteeltaan mun mieleen, mut tosiaan kaikkihan ei varmaan-toivottavasti ole samanlaisia.
onnea pennunhankinnalle!!!!

Kaikkihan on kiinni koiran kohtelusta ja sosiaalistamisesta.

Tilanne jossa koira ei anna ihmisen koskea (kynsien leikkaaminen jne.) johtuu siitä että koira kokee olevansa ylempänä arvojärjestyksessä-eli esim.perheen äiti on tuossa perheen pää- koira seuraava.

Totta että collie vaatii määrätietoisen, mutta samalla "hellän" koulutuksen- se on herkkä koira.

Itselläni oli pikkutyttönä collie, joka oli paras ystäväni- kaikessa mukana. Veljelläni kaksi collieta, jotka tykkäävät kovasti meidän lapsosista- harmi vaan että naapurin lapset ovat tehneet niille kiusaa, niin että hieman varuillaan vieraita lapsia kohdatessaan ovat.

Tiedän monta perhettä joissa on ihanteellinen esimerkki colliesta perhekoirana

Aikuisen koiran opittuja tapoja on vaikeampi muokata, mutta pentuna otettu oikein kohdeltu koira- oli sitten collie tai muu rotu- sopeutuu varmasti hyvin myös lapsiperheen koiraksi. Pelisäännöt täytyy sitten opettaa myös lapsille.

Sekin on hyvä muistaa, että collie on paimenkoira- eli se vaatii liikuntaa ja toimintaa- pelkäksi sohvan koristeeksi siitä ei ole- vaikka kaunis koira onkin


Summasummarum: koirasta kuin koirasta saa yhteiskuntakelpoisen oikealla käsittelyllä ja huolenpidolla, mutta yhtä vuorenvarmasti ne saa helposti myös pilattua väärällä kohtelulla....

 

[galateija]

Mun tutulla oli TODELLA KILTTI collie joka kuitenkin rupesi pienille lapsille urisemaan vaikka eivät sen kummemmin tainneet kiusata sitä.. Halusi olla van rauhassa. On se vieläkin kiltti, vaihtoivat sen sukulaisen kotiin mutta enpä itselleni haluaisi vaikka voihan vahinko sattua minkä koiran kanssa vain..

 

[santra]

Tässä tapauksessa olivatkin ottamassa pentua, ei aikuista koiraa

Meille tuli ensimmäinen oma koira kun olin n.3 1/2-vuotias, sen jälkeen kun rakas koira ystäväni (rotweiler narttu) hoitopaikassani kuoli tarttuvaan maksatulehdukseen. Tuo eka oma koiramme oli pk. Collie (uros) josta tuli uskollinen ystäväni aina sen elämän loppuun asti.

Se kulki mukanani joka paikassa, nukkui vieressäni, siitä on pelkkiä kauniita muistoja :heart

Collie on herkkä koira, sen kanssa pitää olla jämpti mutta hellä. Väärällä kohtelulla sen saa takuuvarmasti pilattua, oikein pidettynä ihana kumppani (unohtamatta sen upeaa ulkomuotoa)

Suosittelenkin ottamaan selvää ihan rotuyhdistyksestä ja kasvattajilta. Tutustukaa rauhassa rotuun ja sen ominaisuuksiin. =)

 

[heluna]

Minä olen wannabe-collien omistaja (entinen sheltin omistaja) ja ihailen kovasti rotua myös. Collieissa kuten shelteissäkin on arkoja liian varauksellisia yksilöitä, jotka stressaantuu helposti. Oma shelttini oli ihana luonne, avoin ja luottavainen ja uskon vakaasti, että etsimällä löytää myös hyväluonteisen collien. Hyvä on jos voi tutustua pentujen emään sekä isään ja kenties aiempiin pentuihin samata yhdistelmästä/isältä/emältä ja vetää johtopäätöksiä niiden luonteesta. ja kuten joku muukin tähän jo sanoi, kaiken A jaO on collien oikea kohtelu. Ei voi suoraan soveltaa ohjeita mitä muiden palveluskoirien koulutuksesta annetaan.

 

[grey]

ME OTIMME 2 VUOTIAAN VINTTIKOIRAN KU LAPSENI OLI 4KK. KOIRA OLI ERITTÄIN HUONOSTI KOHDELTU EDELLISESSÄ KODISSA, MUTTA MEILLÄ EI MITÄÄN ONGELMIA OLE KOSKAAN OLLUT . MUTTA MIELUMMIN SUOSITTELEN EHDOTTOMASI PENTUA KUN ON PIENI LAPSI KOTONA. MEILLÄ EI OSTTAIS ILMAN KOIRIA OLLA (EDES LPSI) LAPSI OPPII KOIRAN KANSSA HELLYYTTÄ, RAJOJA, TOISEN HUOMIOON OTTAMISEN JA LUOPUMISEN, MITKÄ ON KAIKKI PIENELLE IHMISELLE TODELLA TÄRKEITÄ.

 

[Vinja]

Meillä on collie sekä pieni lapsi. Tosin niin päin että ensin oli koira ja sitten tuli vauva. Kaikki on mennyt tosi hyvin! Meillä on niin päin että koira olisi kiinnostunut lapsesta mutta lapsi ei koirasta ollenkaan! Siinä vaiheessa kun neiti alkoi liikkumaan niin koira ei ole välittänyt vaikka neiti ryömi yli- tyyliin, joskus kiipesi koiran päälle ratsastamaan(ei saa niin kyllä enään tehdä kun on jo isompi!!) niin koira vaan katso että "jaahas, ei tää kyllää kivaa ole mutta kyllä tämän kestää". Koskaan ei ole lapselle murissut, kun neiti menee nukkumaan niin varsinkin kun asuttiin kahdessa tasossa ja neiti oli alakerrassa nukkumassa ja me yläkerrassa niin koira nukkui tytön oven edessä. Aina vahtii missä tyttö on! Mutta täysinhän se on koirasta kiinni, ja tietty vähän lapsesta kuinka kova on "retuuttamaan" ja härnäämään koiraa