Clearblue ja Kaksplus.fi kysyy: Yritättekö ensimmäistä lastanne?

Yritättekö ensimmäistä lastanne?

  • kyllä

    Ääniä: 25 78,1%
  • ei

    Ääniä: 8 25,0%

  • Äänestäjiä yhteensä
    32
Kova toive on saada ensimmäinen lapsi. Olen ollut tosi työ orientoitunut valmistumisesta asti, joten vuodet on vierineet vähän varkain ja mittarissa jo 33 vuotta... Aviomieheni kanssa ollaan oltu yhdessä nyt reilu kaksi vuotta ja olisi ihanaa saada ihan oma pieni nyytti. :)
 
Toista lasta toivottiin ja nyt on rv 6+3 menossa. Esikoista odottaessa minulla oli pahoinvointia yli ekan kolmanneksen ja sitten alkoivatkin alaselkäkivut. Raskaus löystytti selän niveliä niin, että särki miltei koko ajan; etenkin jos nosteli jotain. En siis ollut "elämäni kunnossa" missään vaiheessa. Mutta oli kaikki sen arvoista <3
 
Toista lasta kovasti yritetään. Ensimmäisessä raskaudessa ensimmäinen raskausoire oli se, että maha kasvoi ja toinen vauvan potkiminen. Niin odotus kuin synnytys sujuivat ongelmitta, voi kuinka kaipaankaan sitä! Vaan melkein yhtä kivuliasta tämä toisen toivominen on kuin ensimmäisenkin, tuntuu ettei lapsettomuuden tunne katoa koskaan kun sen on kerran kokenut...
 
Ensimmäistä yhteistä lasta yritämme. Avomiehelläni on aiemmasta suhteesta ihana poika, joka asuu osan ajasta luonamme. Olemme siis jo päässeet hieman "harjoittelemaan" lapsen hoitamista yhdessä :) On ollut mahtavaa jo etukäteen nähdä, miten ihana isä mieheni on, voi turvallisin mielin yrittää omaa lasta. Mieheni pojasta tulee varmasti ihana isoveli meidän lapselle <3
 
Meillä yrityksessä lapsi nro. 2. Ensimmäisen odottaminen oli haastavaa, koska aikaisempi raskaus päättyi hieman dramaattisesti niin ei oikein osannut nauttia tilanteesta ja olin hermona melkein koko odotuksen ajan. Kaikki meni kuitenkin hienosti ja hermoiluun ei olisi oikeasti ollut edes syytä.
 
Meillä yrityksessä toinen lapsi. Esikoisen odotus sujui päällisin puolin hyvin alun pahoinvointia lukuunottamatta. Ja mulla se pahoinvointi olikin aika rajua: yli 10 kertaa oksentelua päivittäin viikolle 16 asti! Onneks meni kuitenkin ohi sen jälkeen, ja pystyin nauttimaan raskaudesta.
 
Täällä haaveena toinen lapsi. Vuosi yritystä täynnä, ja vauvakuume senkun vain kasvaa!!
Esikoinen sai alkunsa vuoden yrittämisen jälkeen, ja en olisi ikinä uskonut että tätä toista lastakin saa odottaa yhtä kauan, ja oikeastaan kauemminkin :(
Muuten odotusaika meni hyvin, etovaa oloa oli viikolle 15asti, mut en joutunut oksentamaan. Ylipainoa oli itsellä, mutta silti raskaus meni hyvin vaikka aina pelotellaan sillä että kaikki menee huonosti jos olet ylipainoinen. Ei tarvinnut olla sairaslomalla, vaan töissä loppuun asti ennen äitiysloman alkua.
Terve poika syntyi viikon lasketun ajan jälkeen :)
 
miss_piggy
Ensimmäistä yritän, ja ikää tulee kesällä 31v. Hormonaalista ehkäisyä takana 10v., ilman pillereitä epäsäännöllinen kierto ja kärsin myös jonkun asteisesta hirsutismista.
Ekat luomumenkat vasta takana, pillereiden lopetus myöhästytti kuukautisia parilla kuukaudella.
Miehellä edellisestä lyhyestä suhteesta 3-vuotias tyttö joka välillä meillä, minä kaipaan elämääni enemmän vauvaa kuin mies, yrittämistä siis takana vasta kuukauden verran, uskon kylläkin että en raskaaksi tule ihan luonnollisin keinoin kun aina on ollut ongelmia kuukautisten kanssa, enkä edes koskaan tiedä milloin on ovis :'(
 
Mommytobe
Ensimmäistä lasta mekin yritämme :) Alkuvuodesta kävi niin, että huomasimme olevamme raskaana, mutta kyseessä oli valitettavasti kohdun ulkoinen. Raskaus tuli täytenä yllätyksenä, mutta se kirkasti meidän molempien ajatuksia siitä, että nyt on tosiaan aika alkaa yrittämään ensimmäistä pienokaista.

Vauvakuume on kyllä tällä hetkellä huipussaan ja ihana kuulla, että niin monella on jo tärpännyt! Perästä tullaan! :)
 
Ensimmäistä lasta haaveillaan. 2 kertaa on raskaana oltu, joista toinen oli kaksoisraskaus. Molemmat kerrat paljastuivat kohdun ulkopuoliseksi raskaudeksi, eikä kaksoisraskaudesta kumpikaan selvinnyt vaikka toinen kohdussa olikin. Toinen munajohdin on poistettu.
 
Ensimmäistä yritetään ja vaikka yritys on vasta aivan aluillaan, niin hiukan jännittää.

Päässä pyörii ajatuksia, kuten "vuoden päästä meillä ehkä on jo käärö" tai "kuvittelen vain nämä raskausoireet, eihän tässä mitään raskaana olla, en saletisti tule ikinä raskaaksi"

Toisin sanoen tunteet myllertää. Olen ulkoisesti ihan rauhallinen, mutta öisin päässä pyörii jutut aika lailla.

Oireitakin on tullut jo, mutta kun takana on vasta ensimmäinen yritys ekasta kierrosta pillereiden lopettamisen jälkeen, en uskalla olla toiveikas....
 

Yhteistyössä