Toggle sidebar

bulimiasta..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tiinu123
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
T

tiinu123

Jäsen
15.10.2007
429
0
16
mull on ollut bulimia 7vuotta.. ennen enemmän nyt lasten myötä vähemmän.. asia kuitenkin haittaa mua. puhuín lääkärille, ja anto masennuslääkkeet.. en kuitenkaan tunne tarvitsevani niitä.. tai siis söin niitä mut ruokahalu vaan kasvo.. ja olen muuten ilonen, en mitenkään masentunut.. ja tästä syömisestä ja oksentamisesta on tullut vuosien varrella tapa..¨
alkoi kun silloinen miesystäväni haukkui mua jatkuvasti lihavaksi.. olin 171/59(60) eli en tod lihava.. en vaan sitä sillon tajunnut.. raskauksien myötä paino on nyt 87kg.. enkä vieläkään ole mikään kauhean iso.. vaatekoko n.42. kuitenkin haluaisin kiloista eroon.. mutta miten? onnistuuko ilman ammáttiihmisen ohjeita, etten vedä tääs overiksi ja ala jatkuvasti oksentaa.
onko muita jolla samoja ongelmia.. olis kiva kuullu myös miten on päässyt irti
 
Alkuperäinen kirjoittaja tiinu123:
mull on ollut bulimia 7vuotta.. ennen enemmän nyt lasten myötä vähemmän.. asia kuitenkin haittaa mua. puhuín lääkärille, ja anto masennuslääkkeet.. en kuitenkaan tunne tarvitsevani niitä.. tai siis söin niitä mut ruokahalu vaan kasvo.. ja olen muuten ilonen, en mitenkään masentunut.. ja tästä syömisestä ja oksentamisesta on tullut vuosien varrella tapa..¨
alkoi kun silloinen miesystäväni haukkui mua jatkuvasti lihavaksi.. olin 171/59(60) eli en tod lihava.. en vaan sitä sillon tajunnut.. raskauksien myötä paino on nyt 87kg.. enkä vieläkään ole mikään kauhean iso.. vaatekoko n.42. kuitenkin haluaisin kiloista eroon.. mutta miten? onnistuuko ilman ammáttiihmisen ohjeita, etten vedä tääs overiksi ja ala jatkuvasti oksentaa.
onko muita jolla samoja ongelmia.. olis kiva kuullu myös miten on päässyt irti
Click to expand...

mie olen sairastanut bulimiaa 15 vuotiaasta. enkä vieläkään pysty laihduttamaan niin ettei se menis överiksi. suosittelevat ihan ammattiauttajaa tässä tapauksessa.
 
ammattilaisten ohje on syödä noin2000 kcal verran kohtuullisen terveellistä ruokaa normaaliannoksina 5 kertaa päivässä. sen pitäisi hillitä ahmimishimoa... ja pitää se ruokavalio ainakin vuoden verran eikä yrittää edes laihduttaa silloin.
Jos siis parantua haluaa.
 
Mul ei bulimia varsinaisesti vaan syömishäiriö, välil oksennan ja viikko voi olla välis etten....eron myötä ilmaantui....ja välillä menee ihan ok ja väli sit ei....vaan kaikki on suunnilleen oksennettava pois ja silloin kun en oksenna en voi syödä oikein mitään etten lihois.....kai se joskus helpottaa, tosi olen tullut siihen tulokseen että se on tapa jonka kanssa on elettävä. Masennuslääkettä avuksi tarjosi lääkäri, mut en koe tarvitsevani niitä...
 
Alkuperäinen kirjoittaja tiinu123:
aina jos alan laihduttaa lopetan syömästä.. sitten kun en enää jaksa olla niin syön paljon ja oksennan.. huoh.. tahtoo eroon tästä.
Click to expand...

miulla on vähän sama juttu, kun rupean laihduttamaan, tulee semmoinen olo, ettei voi syödä mitään ei edes salaattia, koska se lihottaa, ja sit loppupeleissä se menee siihen että syön nälkääni ja sit oksennan tai sitten siihen että syön ruokaa, oksennan, tulee melk. heti nälkä, syön ja sit oksennan... nyt en ole ajatellut asiaa niin nyt menee taas hyvin.
 
mulla on ollut syömishäiriöitä ennen, nyt olen onneksi päässyt siitä fyysisti eroon vaikka henkisesti parantuminen kestää varmaan vielä monta vuotta. pidän itseäni edelleen lihavana ja itsetuntoni on todella heikko vaikka olenkin todellisuudessa ihan normaalipainoinen ja nätti likka.

Mulla kaikki alkoi myöskin silloisen poikaystäväni kommenteista. ei hän ikinä mua läskiksi haukkunu, mutta varoitteli etten vain lihoisi kiloakaan. kärsin sekä anoreksiasta, että bulimiasta. kävin muutaman kerran ammattiauttajalla ja se oli ihan ok, se sai mut ymmärtämään, että suhteeni oli syy sairauden alkamiseen. lopetin suhteen, mutta sairaus jatkui silti. en tiedä mikä olisi paras apu, ehkä se ammattiauttaja olisi hyvä sullekkin. mutta toisaalta mulla itellä kaikista tärkein asia oli se, kun hyvä ystäväni sanoi, että olen sairaan laiha ja tarvitsen apua. silloin tajusin, että olen oikeasti sairas.

masennuslääkkeisiin en sinuna koskisi. ne vain sysäävät ongelmaa tulevaisuuteen ja auttavat sinua unohtamaan hetkeksi, mutta et pysty niiden avulla käymään läpi niitä todellisia syitä sairauteesi. lääkäreille on paljon helpompaa ja taloudellisempaa lyödä resepti kouraan ja jättää potilaat oman onnensa nojaan.
 
Ap: suosittelen psykoterapiaan hakeutumista sekä ravitsemusterapeutilla käymistä. Itsellä on taustalla 10 vuoden syömishäiriö (tosin enemmän anoreksiatyyppinen) ja ainakin mua terapiassa käynti on auttanut tosi paljon.
 
Miulla oli bulimia lukioaikoina. Sitä ei tosin koskaan diagnosoitu, vaan pidin asian aivan omana tietonani. Se oli helppoa koska asuin yksin ja muutenkin olin valtavan yksinäinen. Jonkinlaista vihaa se oli itseäni kohtaan. Aktiivivaihe kesti ehkä vuoden, mutta sitten aloin vain tietoisesti ottamaan itteäni niskasta kiinni. Ahmimiskohtaukset jäi vielä joksikin aikaa, mutta oksentelun sain aika hyvin vähenemään. Kielsin itseltäni ensin oksentelun ja sitten aloin kiinnittää huomiota syömisiin.

Se on kuitenkin vähän niin kuin alkoholismi, ettei siitä ihan kokonaan pääse eroon. Ajatustasolla se vaivaa minua edelleenkin eli kiinnitän huomioita suhteettoman paljon syömiseeni. Tietysti voisi ehkä päästä pitkällä terapialla. Mie en ole saanu apua tähän ongelmaan mutta muihin olen hakenut ja sitä kautta päässy eroon myös syömishäiriöstä.
 
mutta en miekään usko että niillä masennuslääkkeillä yksin mitään saadaan aikaseksi. oman itsen ja kehon arvostus pitäs saaha kohilleen.

miulla ei ole koskaan toiminut laihutuskuurit, mutta sen sijaan mitä vähemmän kiinnitän huomiota syömiseen oikeastaan sen paremmin voin ja elän terveellisesti (ja sitä myöten myös syön terveellisemmin)
 
ollu n. 8v kanssa. välillä on hyviä kausia ja nyt sitte taas jostain syystä tuntuu että homma revennyt käsistä. tämä niin kuin anoreksiakin on maailman turhamaisin ja typerin sairaus. ei ole mitään hölmömpää kuin ostaa kalliilla hinnalla kasat syötävää ja hetken kuluttua oksentaa se ulos..olen saanut terveyteni ja hampaani tällä pilattua. ja mikä mahtavinta..ennen kuin aloin oksennella oli paljon laihempi kuin tänä päivänä...eli minua bulimia ei todellakaan ole laihduttanu.

paremmin menee silloin kun yrittää syödä terveellisesti ja ehdottomasti säännöllisesti. jos yritän alkaa pitämään jotain diettiä niin mopo karkaa heti käsistä...

voimia sinulle. valitettavasti en osaa sinulle kertoa parannuskeinoa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ...:
ollu n. 8v kanssa. välillä on hyviä kausia ja nyt sitte taas jostain syystä tuntuu että homma revennyt käsistä. tämä niin kuin anoreksiakin on maailman turhamaisin ja typerin sairaus. ei ole mitään hölmömpää kuin ostaa kalliilla hinnalla kasat syötävää ja hetken kuluttua oksentaa se ulos..olen saanut terveyteni ja hampaani tällä pilattua. ja mikä mahtavinta..ennen kuin aloin oksennella oli paljon laihempi kuin tänä päivänä...eli minua bulimia ei todellakaan ole laihduttanu.

paremmin menee silloin kun yrittää syödä terveellisesti ja ehdottomasti säännöllisesti. jos yritän alkaa pitämään jotain diettiä niin mopo karkaa heti käsistä...

voimia sinulle. valitettavasti en osaa sinulle kertoa parannuskeinoa.
Click to expand...

sammaa mieltä tuosta säännöllisyydestä ja siitä että ittekii olin laihempi ennen bulimiaa...
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa