Bordercollie ja lapset

[säikky]

Onko kokemuksia tämän rodun sopeutumisesta lapsiin?

Vanhempani ottivat kyseisen koiran joka on jo 3-vuotias. Koira luovutettiin omistajan kuoltua ja tämä oli tottunut pääasiassa vain omistajaansa. Ensimmäisen kerran tavatessamme koiran tämä syöksyi 2,5 vuotiaan lapseni päälle. Käteen tuli naarmuja ilmeisesti hampaista. Koira ei mielestäni varsinaisesti purrut koska jälki on vain naarmu, ei siis syvä purujälki, vaan oli vahinko koska lapseni säikähti ja huiski kädellään. Koira käyttäytyi myöhemminkin lapseni nähdessään vastaavalla tavalla (varsinkin kun lapsi alkoi kiljua kimeällä äänellä) mutta ei enää päässyt irti aikuisen otteesta. Koira on aika innokas ja "hosuvainen" mutta onko syytä pelätä tätä koiraa lapsen lähellä? Lapsi itse on ok, säikähti kyllä aika paljon. Meillä itsellä ei ole eläimiä eikä isovanhemmillakaan hänen elinaikanaan ole ollut kun laiska kissa. Minulle ja muille aikuisille koira on ihan normaali, tuo palloa heiteltäväksi ja tykkää rapsuttelusta. Onko tuossa lasten "vainoamisessa" kyse rodulle ominaisesta paimentamisesta?

 

[ap]

Ketään koiraihmistä paikalla?

 

[koirista]

Koskaan ei voi luottaa minkään rotuiseen vieraaseen koiraan. Edes omaa koiraa ei saa jättää valvomatta lapsen kanssa.
Tuo bordercollie ei siis ole tottunut lapsiin, sitä ei selvästikään ole kunnolla kasvatettu/koulutettu jos on vielä kolmevuotiaana mahdoton höslä sisällä... älä missään tapauksessa anna mahdollisuutta sattua jotain. Koira ei mitään ilkeyttään tee, mutta voi tulkita lasta väärin. Aivan kuin ei tuon ikäinen lapsikaan vielä koirista tajua mitään.
Paimentaminen on ihan eri tyyppistä. Paimennuksessa koira liikkuu tietyllä tapaa ja esim. näykkimällä pyrkii ohjaamaan johonkin suuntaan. On vaikea tietää, onko kyseisellä bordercollieilla kuinka vahva paimennusvietti ja miten siihen on suhtauduttu. Koira ei koskaan saisi paimentaa omapäisesti vaan sen pitäisi olla aina "käskyn alla".

 

[vieras]

Hmm... koira ei ole tottunut lapsiin ja höseltää, kunlapsi kiljuu jne... se on koiralle leikkiin kutsua, noi kimeet äänet meinaan! Joten opeta myös lapsellesi, kun koira on lähellä ei kiljuta, juosta tai hosuta. Ja tiedän 2.5v, on aika pieni, mutta oppii pikku hiljaa... Koiraa ja lasta ei saa jättää vavomatta, koska kumpikaan ei ole tottunut toistensa seuraan. Tehkää tutustumisista mahdollisimman rauhallisia, mielellään niin että koira on käynyt vaikka pitkällä lenkillä ja on ehkä kenties rauhallisempi. Aikaa ja rauhallisuutta, paljon kehuja mutta kumminkin napakka kuri, niin kyllä koira tottuu lapseen ja lapsi koiraan.

 

[vieras]

Juu, olen samaa mieltä. Nyt ei ole kyseessä joku rotu, onko se hyvä lapsiperheeseen vaan tuo koira on jo 3 vuotias, eikä ole tottunut lapsiin. Sitten vielä sen ehkä eka kerta lapsen kanssa on ollut myös sille traumaattinen ja se muistaa tuon teidän lapsenne vaikka kuinka kauan. Siksi sanoisin, ettei tuo koira, juuri tuo bordercollie ole ehkä teille se sopivin lasten kanssa, mutta pennusta otettua, lapsiin totutettavaa ja koulutettavaa bordelcollieta voisin kyllä suositella. Kokemusta kilteistö ja lempeistä on
Kun koira täysikasvuisena sijoitetaan uuteen kotiin, tulisi uuden paikan olla mahdollisimman vastaava kuin mistä koira on kotoisin. Siis jos tämä on ollut jonkun yksinäisen, lapsettoman koira, täytyisi se mielellään sijoittaa samanlaiseen ympäristöön.

 

[ap]

Tämä koira siis ei ole meidän vaan minun vanhempieni. Koiraa pidettiin kyllä kiinni mutta se pääsi luistamaan käsistä. Meidän pieni ei ole tottunut eläimiin ja siksi säikähti ja alkoi kiljua. Valvomatta eivät siis olleet keskenään, koira vaan pääsi livahtamaan hetkessä irti, kaikki kävi hetkessä. Mutta naarmua ihmeellisempää ei siis tullut, pelko kyllä varmaan jäi. Tilanne oli uusi kaikille. Koira on ollut aikuisen miehen koira ja nyt siis perheessä jossa minun vanhemmat ja teini-ikäinen veljeni. Näihin koira on jo kiintynyt ja aikuisille muillekkin hyvin kiltti ja tottelevainen. Vaikka en itse ole koiraihminen niin kyllä tämä vaikutti viisaalta ja koulutetulta, ainoastaan kokemus lasten kanssa olemisesta puuttuu. Voiko tämän ikäinen koira vielä sopeutua ja tottua jos sitä harjoitteleen pienin askelin?

 

[Vieras]

Tämä koira siis ei ole meidän vaan minun vanhempieni. Koiraa pidettiin kyllä kiinni mutta se pääsi luistamaan käsistä. Meidän pieni ei ole tottunut eläimiin ja siksi säikähti ja alkoi kiljua. Valvomatta eivät siis olleet keskenään, koira vaan pääsi livahtamaan hetkessä irti, kaikki kävi hetkessä. Mutta naarmua ihmeellisempää ei siis tullut, pelko kyllä varmaan jäi. Tilanne oli uusi kaikille. Koira on ollut aikuisen miehen koira ja nyt siis perheessä jossa minun vanhemmat ja teini-ikäinen veljeni. Näihin koira on jo kiintynyt ja aikuisille muillekkin hyvin kiltti ja tottelevainen. Vaikka en itse ole koiraihminen niin kyllä tämä vaikutti viisaalta ja koulutetulta, ainoastaan kokemus lasten kanssa olemisesta puuttuu. Voiko tämän ikäinen koira vielä sopeutua ja tottua jos sitä harjoitteleen pienin askelin?

minä olen sitä mieltä, että jos perus koulutus on kunnossa niin kyllä voi tottua lapsiin. Tärkeää on muistaa, että lapsesta ei tehdä "kummitusta" koiralle, eli että joutuu aina esim.eristyksiin kun menette kylään tai aina joutuu kiinni ja sitten mukula juoksee ohi kiljuen ja heilutellen käsiä. Ihan varmasti noin saa lapsivihaaja koiran. Vaan juuri tuo, että on lenkitetty ja teetetty aivotyötä ennen kuin menette ja sitten pikkuhiljaa totutatte. Selkeät käskyt ja niitä kehuja paljon!!!!

 

[LEP]

Minusta koira voi varmasti tottua lapsiin varsin hyvinkin ja olla jossain vaiheessa erittäin hyvää ystävää niiden kanssa. Mutta täytyy muistaa, että koirallekkin tapahtunut lyhyessä ajassa nyt paljon kun omistaja kuollut, joutuu uuteen kotiin, uudet ihmiset, uusi ympäristä ja lisänä vielä lapsia, jotka käyttäytyy monen koiran mielestä oudosti juuri niiden äkkinäisten liikeiden ja kiljumisen kanssa. Koiralle pitää antaa aikaa ja tutustua rauhassa elämään uudessa perheessä. Opettaa sille peruskoulutusta ja tapoja uudessa kodissaan. Ja muistaa antaa tutustua rauhassa lapsiin, omaan tahtiinsa. Lapsille myös opettaa kuinka koiran seurassa käyttäydytään. Koirat kokee herkästi uhkaavaksi lasten kovat äänet, käsien heilaukset, sekä yleensä vielä joku lelu voi olla kädessä millä huidotaan.

Lisäksi vielä kun on kyseessä rotu joilla on yleensä varsin voimakas paimennusvietti, niin sitä pitää osata hallita. Eli ei anneta koiran alkaa kyttäilemään mitään ei sallittua ja paimentamaan. Ei lapsia, ei autoja, ei pyöriä yms. Mutta tähänkin auttaa koulutus. Käykö vanhempasi koiran kanssa missään koirakoulussa? Suosittelen käymään, koska bordercollie on rotu joka tarvitsee paljon toimintaa pitkien lenkkeilyjen lisäksi ja siellä koirakoulussa saa sitä uuden omistajan sekä koiran yhteistyötä toimimaan.

 

[ap]

Minusta koira voi varmasti tottua lapsiin varsin hyvinkin ja olla jossain vaiheessa erittäin hyvää ystävää niiden kanssa. Mutta täytyy muistaa, että koirallekkin tapahtunut lyhyessä ajassa nyt paljon kun omistaja kuollut, joutuu uuteen kotiin, uudet ihmiset, uusi ympäristä ja lisänä vielä lapsia, jotka käyttäytyy monen koiran mielestä oudosti juuri niiden äkkinäisten liikeiden ja kiljumisen kanssa. Koiralle pitää antaa aikaa ja tutustua rauhassa elämään uudessa perheessä. Opettaa sille peruskoulutusta ja tapoja uudessa kodissaan. Ja muistaa antaa tutustua rauhassa lapsiin, omaan tahtiinsa. Lapsille myös opettaa kuinka koiran seurassa käyttäydytään. Koirat kokee herkästi uhkaavaksi lasten kovat äänet, käsien heilaukset, sekä yleensä vielä joku lelu voi olla kädessä millä huidotaan.

Lisäksi vielä kun on kyseessä rotu joilla on yleensä varsin voimakas paimennusvietti, niin sitä pitää osata hallita. Eli ei anneta koiran alkaa kyttäilemään mitään ei sallittua ja paimentamaan. Ei lapsia, ei autoja, ei pyöriä yms. Mutta tähänkin auttaa koulutus. Käykö vanhempasi koiran kanssa missään koirakoulussa? Suosittelen käymään, koska bordercollie on rotu joka tarvitsee paljon toimintaa pitkien lenkkeilyjen lisäksi ja siellä koirakoulussa saa sitä uuden omistajan sekä koiran yhteistyötä toimimaan.

koira on ollut heillä vasta viikon eli kaikin puolin uutta on vielä kaikille osapuolille. Minäkin yritin korostaa lapsille että ei kiljuta eikä riehuta mutta tuo tilanne sai aikaan aikamoisen kaaoksen. Missään nimessä koiraa ei ole tarkoitus aina lukita toisaalle vaan nimenomaan joka kerta antaa heidän tutkailla toisiaan, joskin aluksi varmaan aika pitkäänkin useamman metrin päästä.

 

[koirista]

Mun mielestä kannattaisi nyt kovasti miettiä tilannetta koiran silmien kautta. Jos koiraa pidetään aina kiinni ja jengi on hermostunutta kun lapsi on paikalla, se ei varmasti edistä koira-lapsi suhdetta. Yleensäkin koira tuntee olonsa aina erilaiseksi kun on kiinni ja se muuttaa tilannetta.
Mä suunnittelisin tilanteet etukäteen tarkkaan ja laatisin tarkat säännöt. Kaikki tapaamiset koiran ja lapsen välillä alusta alkaen mahdollisimman "normaaleiksi" ja sellaisiksi mitä ne on jatkossakin. Aikuista vierasta koiraa ja pientä lasta ei ole realistista yrittää totuttaa läheiseksi, tavoite lähinnä on että voidaan olla normaalisti. Eli tiukka kielto kun koira menee liian lähelle lasta, tai tekee muuta epätoivottua. Ja lapselle ihan samat säännöt.
Koira menee entistä enemmän hämilleen jos sitä aletaan pitää kiinni tms. muuta epänormaalia ja kiihdyttävää.

 

[LEP]

koira on ollut heillä vasta viikon eli kaikin puolin uutta on vielä kaikille osapuolille. Minäkin yritin korostaa lapsille että ei kiljuta eikä riehuta mutta tuo tilanne sai aikaan aikamoisen kaaoksen. Missään nimessä koiraa ei ole tarkoitus aina lukita toisaalle vaan nimenomaan joka kerta antaa heidän tutkailla toisiaan, joskin aluksi varmaan aika pitkäänkin useamman metrin päästä.

Eli todella uusi tapaus vielä uudessa kodissaan. Koiralle voi tehdä ihan hyvää vaikka ensin koittaa tutustua vaan vanhempiisi ja omaan uuteen ympäristöönsä, ettei kerralla tule liikaa kaikkea uutta ja ihmeellistä. Ja lisänä tosiaan sitten alkaa opettelee koiran kanssa sitä yhteiseloa ja kouluhommia. Vaikka onkin tottelevainen tapaus, niin aina uuden omistajankin kanssa pitää opetella uudestaan peruskoulutusta ja sitä yhteistä säveltä.

Kyllä mä uskon, että asiat muuttuu hyväksi, kun aikaa menee ja koira rauhoittuu uuteen kotiin.

 

[ap]

Mun mielestä kannattaisi nyt kovasti miettiä tilannetta koiran silmien kautta. Jos koiraa pidetään aina kiinni ja jengi on hermostunutta kun lapsi on paikalla, se ei varmasti edistä koira-lapsi suhdetta. Yleensäkin koira tuntee olonsa aina erilaiseksi kun on kiinni ja se muuttaa tilannetta.
Mä suunnittelisin tilanteet etukäteen tarkkaan ja laatisin tarkat säännöt. Kaikki tapaamiset koiran ja lapsen välillä alusta alkaen mahdollisimman "normaaleiksi" ja sellaisiksi mitä ne on jatkossakin. Aikuista vierasta koiraa ja pientä lasta ei ole realistista yrittää totuttaa läheiseksi, tavoite lähinnä on että voidaan olla normaalisti. Eli tiukka kielto kun koira menee liian lähelle lasta, tai tekee muuta epätoivottua. Ja lapselle ihan samat säännöt.
Koira menee entistä enemmän hämilleen jos sitä aletaan pitää kiinni tms. muuta epänormaalia ja kiihdyttävää.

Tilanne olikin rauhallinen! Me emme vaan päässeet eteistä pidemmälle kun koira jo rynni lapsen päälle. Siitä se hermostuneisuus vasta alkoi, sitä ennen kaikki oli ihan "normaalisti" ja edettiin rauhallisesti.

 

[,,,]

Heräsi kyllä ajatus että kyse voisi olla myös "paimentamisesta" jos koiralla vahva vietti, mutta ei hajuakaan miten homman pitäisi toimia. Millainen koiran asento oli kun se meni lapsen luo? ja millainen silloin kun raapaisi käteen? Käy katsomassa jostain kuvia bordercolliesta paimennustyössä. Etupää matalammalla ja "tuijottava katse" voisi viitata tälläiseen ja yrittikö "ajaa" lasta teitä kohti?
Tai sitten kiljuminen vain on sen mielestä leikkiin kutsu. Jos koira ei aiemmin ole tutustunut ollenkaan lapsiin voi se olla pihalla että mikä tuo ylipäätään on.

 

[ap]

Heräsi kyllä ajatus että kyse voisi olla myös "paimentamisesta" jos koiralla vahva vietti, mutta ei hajuakaan miten homman pitäisi toimia. Millainen koiran asento oli kun se meni lapsen luo? ja millainen silloin kun raapaisi käteen? Käy katsomassa jostain kuvia bordercolliesta paimennustyössä. Etupää matalammalla ja "tuijottava katse" voisi viitata tälläiseen ja yrittikö "ajaa" lasta teitä kohti?
Tai sitten kiljuminen vain on sen mielestä leikkiin kutsu. Jos koira ei aiemmin ole tutustunut ollenkaan lapsiin voi se olla pihalla että mikä tuo ylipäätään on.

Koira siis rynni mun ohi kun lapsi oli mun ja miehen välissä. Lapsi nousi pari porrasta yläkertaan ja koira oli vähän niinkun hänen päällä. Se oli niin nopeesti ohi se tilanne ettei siinä katsetta ja asentoja ehditty tulkita. On kyllä pihalla ollut mun veljelle sellanen että kun tämä yrittää juosta niin koira tulee eteen, ei siis anna juosta. Onko tämä sitä paimentamista?

 

[koirista]

Ymmärrän kyllä tilanteen joka jo oli... Tarkoitin tekstilläni tulevia tilanteita Eli pidä jatkossa huoli ettei vastaavaa, hallitsematonta tilannetta enää tule. Ja koiran näkökulmasta ajatellen myös.
oikeastaan on "ihan sama" onko se paimennusta vai mitä. Epätoivottua käytöstä kuitenkin ja se pitää kitkeä pois. Keinot on samat, oli syy mikä vain.

 

[vieras]

Heräsi kyllä ajatus että kyse voisi olla myös "paimentamisesta" jos koiralla vahva vietti, mutta ei hajuakaan miten homman pitäisi toimia. Millainen koiran asento oli kun se meni lapsen luo? ja millainen silloin kun raapaisi käteen? Käy katsomassa jostain kuvia bordercolliesta paimennustyössä. Etupää matalammalla ja "tuijottava katse" voisi viitata tälläiseen ja yrittikö "ajaa" lasta teitä kohti?
Tai sitten kiljuminen vain on sen mielestä leikkiin kutsu. Jos koira ei aiemmin ole tutustunut ollenkaan lapsiin voi se olla pihalla että mikä tuo ylipäätään on.

Koira siis rynni mun ohi kun lapsi oli mun ja miehen välissä. Lapsi nousi pari porrasta yläkertaan ja koira oli vähän niinkun hänen päällä. Se oli niin nopeesti ohi se tilanne ettei siinä katsetta ja asentoja ehditty tulkita. On kyllä pihalla ollut mun veljelle sellanen että kun tämä yrittää juosta niin koira tulee eteen, ei siis anna juosta. Onko tämä sitä paimentamista?

Juuri tuo eteen meno ja pysäytys on paimentamista. Johon pitää puuttua heti! eli napakka kielto ja tehdä niin kauan, että koira antaa juosta ilman että tulee pysäyttämään!
Tuossa oman koirimuksen kanssa olin lenkillä ja mietin tuota pieneen lapseen tutustumista. Ja ajattelin tämmöisiä.: Niin kuin joku tossa edellä mainitsi niin koira tuntee olonsa erilaiseksi kiinni ollessan kuin irrallaan. Joten kannattaisi kokeella sitä, että olette puhalla(toivottavasti vanhempasi asuvat omakotitalossa) ja koira on irti ja lapsi lleikkii. Koiralle myös tekemistä vaikka joku heittelee sille palloa tms... Meillä ainakin toi koirimus(1v4kk:tta) ei lähe häslää lasten leikkeihin läheskään niin paljon, kun sillä on jotain omaa tekemistä. Riittää ihan et sil on oma lelu ja leikkii itsestäänkin. Vielä tietty noi lapset kiinnostaa aikastalailla ja ihan eritaavalla joutuu vahtimaan kuin vanhempaa ja rauhallisempaa yksilöä.

 

[vierailija]

Border Collie (paimenlinjainen) repinyt tappamis tarkoituksessa lapsia Suomessa, viimeisin heinäkuussa 2015. "kiltti" yksilö päättää hyökätä yht'äkkiä alle kouluikäisen lapsen kimpuun ja puree tappaakseen, vain lähellä olevan aikuisen nopea reaktio (n.2 sek.) pelastaa lapsen hengen. Tilkkejä n. 50 kasvoihin, puolet syväkudoksiin. Puri hampat yhteen poskesta poskeen nenän alta ja läpi. Kaatoi lapsen ja hyökkäsi kasvoihin. Terve ja rokotettu. Rauhallinen piha, koiralla paljon paimennettavia lampaita ym. aktiviteetia. Tapahtuma hetkellä ei muita eläimiä lähellä. Aikaisemmin koira ollut täysin kiltti ja tavannut satoja aikuisia ja lapsia. Ei provokaatiota lapsen suunnalta, koira "päätti" hyökätä jo kaukaa.
Mysteeri niin omistajalle kuin koiria tunteville uhrin mukana oleville aikuisille. Johtopäätös: Tappava rotu lapsiperheille.