Avoero käyntiin?

Samoja ongelmia tuntuu monella muullakin olevan parisuhteessaan. Minä olen nyt lopullisesti kyllästynyt henkiseen väkivaltaan ja kotona kutistamiseen. Haluan pois täältä lapseni kanssa! Se miten se käytännössä toteutuu voi olla yhtä helvettiä. Kerran aiheesta puhuttaessa mies jo uhkasi että "poikaa et sitten vie". Sopuero on turha haave tämän tyypin kanssa. Kahdesta edellisestä erosta "oppineena" mies osaa olla tosi v-mainen.

Onko syytä ottaa ensin yhteyttä lastenvalvojaan, jotta saisi huoltajuuden itselleen? Mihin instansseihin pitäisi ottaa yhteyttä apua saadakseen? Olen aikeissa samalla muuttaa toiselle paikkakunnalle.

 

Lisää listallesi yhteyttä otettaviin paikkoihin myös oikeusapu toimisto. Ja ota yhteyttä heti ja mieluummin ennen ku ilmoitat herralle ottavasi eron.

 

onnittelut teille molemmille!!!!!! olette vihdoin alottamassa tuskaisen tien, mutta se kannattaa muistakaa valoa on tunnelin päässä ja se on niin kirkasta ja siellä on paljon parempi olla. kulekekaa vaan vapauteen noista miehistä jotka ei teitä arvosta ja ymmärrä!!! olette sen ansainnu.!!!!
itsellä on takana kahden vuoden helvetti vaikka ei miehen kanssa yhdessä asuttukaan kun raskaaksi tulin ja ero tuli. takana on valheita ja riitoja jopa uhkailua , oikeus sali ei ole tuntematon ja oikeusavustajan jälkeen varattomana tajusin hakeutua varatuomarin puheille josta ei maksua siis tullut ja sain parempaa oikeusapua ja itselleni asian ajajan. tunteita on ollu monia jopa masennusta ja unilääkeitä. mutta nyt hyvät kanssa toverit , äidit. on niiiiiiin hyvä olla!!!!! ei kukaan kommentoi lihavaksi ja rumaksi . käyttäydy kun olisin tiskirätti joka ei osaa valmistaa kun väärää ruokaa ja tekee muutenkin kaiken väärin. ja parasta tässä kaikessa on ollut se tuska ja koettelemukset. nyt mä olen niin vahva etteimikään mua enää nujerra. mun voimavarat on kasvanu ja tunnen itseni niin paljon paremmin. olen joka päivä ja ilta kiitollinen jokaisesta hetkestä kun mulla ei ole paha olla, ja eihän mulla enää ole. se kaikki on sen arvosta ei ikinä uskois kuinka sieltä suosta nousin ja elän nyt tyytyväisenä ja kiitollisena jokaisesta päivästä. osaa arvostaa tätä ihan tavallista arkea kun on käynyt todella syvällä.
toki vielläkin ollaan heikolla jäällä eksän kanssa, ja aina varmaan ollaankin. mutta ne on sen luokan ongelmia mitä osaa sitten itse jo selvittää. ja voihan tilanne muutua, toivottavasti ei, mutta nekin vaan vahvistaa mua ja mun kiitollisuutta tuosta ihanasta tytöstä.
mutta jos haluatte kirjoitella ja tarvitte kuuntelijaa niin mun maili: laydeepug@hotmail.com
älkää luovuttako ja hakekaa tukea ja muistakaa se päämäärä missä on hyvä sitten olla. elämän kuuluu olla ihanaa ja ihmisten sun lähellä kuuluu rakastaa ja arvostaa sua!!!