perhonen
mieheni on väkivaltainen minua kohtaa.olin yön turvakodissa paossa miestäni.
nyt hän on ok minua kohtaan ollut tän päivän.mutta pelkään joka päivä.olen kertonut miehelle et pelkään häntä.hän otti sen "hyvänä uutisena" sanoi että syytäkin pelätä jos et tottele.
mies penkoo postini, joudun salaa käyttää lääkärin määräämiä bentsoja, minulla on facebook tili mutta mies kielsi pitämästä, käytän salaa, en saa ottaa edes viinilasillista ilman lupaa, en saa mennä mihinkään menoilleni ilman lupaa, siivoan ja kokkaan ja passaan kokoajan miestäni.
3 vuotta tulee kesällä naimisissa olosta. Mies katselee muiden naisten kuvia puhelimella yms ja suutun siitä ja sit tulee turpaan.......sanon et mikä oikeus sulla on jos mä en saa kattoo miesten kuvia! edes lempinäyttelijän kuvaa tms.pitää puhelimes, pidän silti koska laitoin salasanan puhelimeen.
koen kotona henkistä, fyysistä, taloudellista, seksuualista...kaikkea väkivaltaa.ei mies sillai raiskaa raiskaa että.....mutta painostaen joskus ja joskun kun oon "sammunut" unilääkkeestä hän käy"puuhiin" kanssani.
hän myös haukkuu minua todella usein.olen tyhmä ruma lehmä yms.huora narkkari(käytin nuorempana huumeita) :/ sitten välillä oon niiiiin kaunis ja seksikäs hän sanoo, ja välillä on niin ihana ettei ihanampaa miestä voi olla.tuolloin unohdan kaiken pahan mitä tapahtuu.tätä väkivaltaa ei ole kokoajan.sanoisin kuukaudessa tulee kausi joka kestää 2-6 päivää jolloin mies pahoinpitelee ja haukkuu päivittäin
olen kuin nurkkaan ajettu pelokas eläin + mies eristää minut kaikesta.hän vaati muuttoa keskisuomeen savosta jonne rakas perheeni jäi täällä kaupungissa olen aivan yksin.ei ole ystäviä...ei yhtään kappaletta....
Onko ketään väkivallasta selvinneitä ilman eroa? onko ero ainut vaihtoehto? miten vaikea tilanne se erotilanne on? jos siihe joutuu......turvakotiin pääsen jos tarve, se on sovittu juttu jo.ja jos mies kohtelee kaltoin minua olen päättänyt että menen sinne MIETTIMÄÄN 2-4 viikoksi asioita ja annan miehen miettii kotona itse mitä haluaa, olla kanssani vai ei, rakastaako oikeesti vai ei.........
toki toivon ettei tartte eroon saakka mennä mutta mitä mieltä olette tuollaisesta miettimis tauosta? mies sanoi ettei rakasta minua, eilen....kun tulin turvakodista.....mutta toisaalta sitten välillä sanoo että rakastaa.miten voin tietää rakastaako vai ei.tunnen et oon siivoojaa, passaaja, kokki ja seksiorja siis mä passaan miestä mielellään, oon vähän vanhanaikainen vaimo...mutta jos teen pienen virheen : turpaan.mä haluisin jatkaa, passaan mielellään yms.teen kotityöt kun mies mut elättääkin.mutta jos en saa rakkautta, läheisyyttä, hellyyttä(ellei seksiä lasketa läheisyydeksi) niin miten voin olla tässä...
anoreksiasta olen toipumassa, mutta takapakkia ottaa taas.olen myös vahingoittanut itteeni ja harkinnut itsemurhaa välillä.
mies kommentoi jatkuvasti että"ei sulla oo ees tissei hävettää mennä rannalle tommosen kans" :'( yms....
auttakaa samassa veneessä olevat tai siitä selviytyneet!!!!
nyt hän on ok minua kohtaan ollut tän päivän.mutta pelkään joka päivä.olen kertonut miehelle et pelkään häntä.hän otti sen "hyvänä uutisena" sanoi että syytäkin pelätä jos et tottele.
mies penkoo postini, joudun salaa käyttää lääkärin määräämiä bentsoja, minulla on facebook tili mutta mies kielsi pitämästä, käytän salaa, en saa ottaa edes viinilasillista ilman lupaa, en saa mennä mihinkään menoilleni ilman lupaa, siivoan ja kokkaan ja passaan kokoajan miestäni.
3 vuotta tulee kesällä naimisissa olosta. Mies katselee muiden naisten kuvia puhelimella yms ja suutun siitä ja sit tulee turpaan.......sanon et mikä oikeus sulla on jos mä en saa kattoo miesten kuvia! edes lempinäyttelijän kuvaa tms.pitää puhelimes, pidän silti koska laitoin salasanan puhelimeen.
koen kotona henkistä, fyysistä, taloudellista, seksuualista...kaikkea väkivaltaa.ei mies sillai raiskaa raiskaa että.....mutta painostaen joskus ja joskun kun oon "sammunut" unilääkkeestä hän käy"puuhiin" kanssani.
hän myös haukkuu minua todella usein.olen tyhmä ruma lehmä yms.huora narkkari(käytin nuorempana huumeita) :/ sitten välillä oon niiiiin kaunis ja seksikäs hän sanoo, ja välillä on niin ihana ettei ihanampaa miestä voi olla.tuolloin unohdan kaiken pahan mitä tapahtuu.tätä väkivaltaa ei ole kokoajan.sanoisin kuukaudessa tulee kausi joka kestää 2-6 päivää jolloin mies pahoinpitelee ja haukkuu päivittäin
olen kuin nurkkaan ajettu pelokas eläin + mies eristää minut kaikesta.hän vaati muuttoa keskisuomeen savosta jonne rakas perheeni jäi täällä kaupungissa olen aivan yksin.ei ole ystäviä...ei yhtään kappaletta....
Onko ketään väkivallasta selvinneitä ilman eroa? onko ero ainut vaihtoehto? miten vaikea tilanne se erotilanne on? jos siihe joutuu......turvakotiin pääsen jos tarve, se on sovittu juttu jo.ja jos mies kohtelee kaltoin minua olen päättänyt että menen sinne MIETTIMÄÄN 2-4 viikoksi asioita ja annan miehen miettii kotona itse mitä haluaa, olla kanssani vai ei, rakastaako oikeesti vai ei.........
toki toivon ettei tartte eroon saakka mennä mutta mitä mieltä olette tuollaisesta miettimis tauosta? mies sanoi ettei rakasta minua, eilen....kun tulin turvakodista.....mutta toisaalta sitten välillä sanoo että rakastaa.miten voin tietää rakastaako vai ei.tunnen et oon siivoojaa, passaaja, kokki ja seksiorja siis mä passaan miestä mielellään, oon vähän vanhanaikainen vaimo...mutta jos teen pienen virheen : turpaan.mä haluisin jatkaa, passaan mielellään yms.teen kotityöt kun mies mut elättääkin.mutta jos en saa rakkautta, läheisyyttä, hellyyttä(ellei seksiä lasketa läheisyydeksi) niin miten voin olla tässä...
anoreksiasta olen toipumassa, mutta takapakkia ottaa taas.olen myös vahingoittanut itteeni ja harkinnut itsemurhaa välillä.
mies kommentoi jatkuvasti että"ei sulla oo ees tissei hävettää mennä rannalle tommosen kans" :'( yms....
auttakaa samassa veneessä olevat tai siitä selviytyneet!!!!