Avioliiton yksi ongelma

[ihmetys1]

Tuntuu tosi kummalliselta edes kysyä tätä, mutta tilanne tämä:

Ollaan oltu naimisissa jotain 2 vuotta, kihloissa jotain 6. Meillä on 1 lapsi ja toinen tulossa. Nyt olemma muuttamassa minun työn perässä toiselle paikkakunnalle ja ongelmaksi muodostuikin yllättäen omistussuhteet tulevaan taloon.
Tällä hetkellä asumme miehen omakotitalossa, johon minä tietysti olen omalta osaltani maksanut kaikkea muuta paitsi asuntolainaa. Mies on nyt sitä mieltä, että uudessa talossa pitää minun ottaa lainaa 50% ja hän maksaa 50%. Kuulostaa aluksi ihan järkevältä. Mutta....
Aloin pähkäilemään, että kannattaako minun 30-v, ottaa enää lainaa 60 000-80 000e. Miksi suostuisin siihen, että mieheni ostaa puolet ja minä lainaan puolet, koska minulla ei ole varaa maksa tuommoisia lainoja pois? Mieheni kuitenkin voisi ostaa samoilla lainoilla/omaisuudella sen uuden talon omiin nimiinsä. Olen kuitenkin jäämässä äippälomallekin kesällä..

Onko siis mahdollista, että ostan omiin nimiin rivariasunnon avioliiton aikana? Ja siis kummallisinta siinä tulisi olemaan se, että asuisimme miehen kanssa eri osoitteissa avioliiton aikana, eri kunnissakin.
Miten laki määrittää, onko kyseessä avioero, kun osoitteet ovat eri kunnissa vai voiko avioliiton aikana asua mikennat omissa asunnoissaan?


Tuli tällaisen keskustelun jälkeen mieleen, että voisin ihan hyvin lähteä kyllä lasten kanssa mäkeen.. Totta jos puhutaan!!

 

[Terveisiä maalta]

Myytte (tai siis mies myy) nykyisen asunnon ennen muuttoa?
Jos mies saa kaiken myyntivoiton (oletan, että lainaakin vielä on nykyisestä asunnosta) itselleen, niin eihän tuo reilulta tunnu...
Mutta avioero ei tule, vaikka asuisitte eri maissa, ellette avioeroa hae.

Miten niin ei ole varaa maksaa lainaa pois? Töissähän sä vissiin olet? (Ja äitiysloman aikana saat ansiosidonnaista päivärahaa) Jos mä olisin teidän tilanteessa, niin reilulta tuntuis se, että myytyänne nykysen asunnon, käytätte siitä saadut rahat uuteen ja mitä sen lisäks tarviitte lainaa, otatte yhdessä ja maksatte yhdessä pois.

*muoks* Enkä missään nimessä suosittele kahdessa osoitteessa asumista. Sehän se kaliikksi tulee kaksine asumiskuluineen. Tosin, teillä tuntuu olevan tarkkaa se, kuka mitäkin maksaa ja sehän on selvää, jos molemmilla on oma osoite.

 

[vaimo]

Meillä ainakin on talolaina 50% ja 50%... Vaikka itse tienaan alle puolet siitä mitä mies. Palkat menee samalla tilille ja sieltä maksellaan lyhennykset ja menot.Rahat on yhteisiä,riippumatta siitä kuka tienaa ja mitä. Alusta asti oli ihan selvä jako täs hommas ja nyt oon jäämässä mammalomalle joten tulot tippuu taas pariks vuodeks. Mut mies arvostaa sitä et hoidan lapset kotona, joten ikinä ei oo napissut siitä että rahat menee kaikki yhteiselle tilille,vaikka tienaakin enemmän. Samaa perhettä tässä ollaan, kyllä aviopuolisoilla on ihan laissa määritelty velvollisuus huolehtia toisistaan myös taloudellisesti.

 

[poipoipoi]

Miksette ota yhteistä asuntolainaa? Omistussuhde siis 50/50, mutta lainaa lyhennätte yhdessä, missä suhteissa sitten eri elämäntilanteissa pystyttekin lyhentämään.

 

[Pesky Pixie]

Mä en oikein ymmärrä nyt ap:n logiikaa, mutta ehkä mä en ole saanut tarpeeksi kahvia.. Mä en ymmärrä mitä nyt ratkaisisi se, että asuisitte eri osoitteissa? Ei sitä avioeroksi katsota, mutta huijaamiselta se kyllä kuulostaa koska silloin sinä alat saamaan kaikki yh-tuet, jotka ei kuitenkaan sellaiselle ihmiselle kuulu, joka jakaa kulut puolisonsa kanssa.

Mun mielestä olisi jotenkin epäreilua jos pelkästään miehen pitäisi nyt uhrautua maksamalla talo omilla omaisuuksillaan ja lainoillaan, ja sinä tulet vain asumaan sinne. Miksi ihmeessä sinä et voi ottaa lainaa? 60 000-80 000 kuulostaa kuitenkin nykyaikana aika pieneltä lainalta, joka varmasti on varaa maksaa.

 

[nipo]

Minä en ymmärrä, miten tuollaisesta saa ongelman. Jos olette naimisissa ilman avioehtoa, niin kaikki omaisuus menee joka tapauksessa tasan, jos ero tulee. Ja avioliiton aikana puolisoilla on elatusvelvollisuus toista kohtaan, joten sikälikin se ja sama, mitä kukin maksaa ja miten paljon.

 

[sutinasussu]

Meillä on semmonen jako, että se maksaa joka kerkiää ja jolla on rahaa.