V
"vieras"
Vieras
Avioerolapsen tapaamisoikeus jämähti eduskuntaan
Avioerolapsen oikeutta tavata molempia vanhempiaan halutaan parantaa, viranomaiset vastustavat
6.5.20132
Olli Pohjanpalo
Helsingin Sanomat
.
Kimmo Mäntylä / Lehtikuva
Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola
Fakta
Lakialoitteella pitkä tie laiksi
Eduskunnan tilastojen mukaan vuodesta 1989 lähtien on tehty 139 lakialoitetta, joissa on yli sata allekirjoittajaa. Näistä ylivoimainen enemmistö ei ole johtanut mihinkään.
Valtaosa, 73 aloitetta, on rauennut.
Kaikkiaan 59 lakialoitetta on hylätty. Hylätyistä 54 on yhdistetty hallituksen esityksiin, viisi on hylätty sellaisenaan.
Aloitteita on hyväksytty vain seitsemän. Niistä viisi on yhdistetty hallituksen esityksiin ja vain kaksi on hyväksytty hallituksen esityksistä riippumattomina.
Eduskunta haluaisi parantaa avioerolapsen oikeutta tavata molempia vanhempiaan eron jälkeen. Lainmuutosta ei kuitenkaan ole tulossa, vaikka eduskunnan lakivaliokunnalla olisi siihen avaimet käsissään.
Mistä on kysymys?
Peräti 141 kansanedustajaa allekirjoitti viime vuonna edustaja Pauli Kiurun (kok) lakialoitteen, jonka mukaan vanhempi, joka toistuvasti ja tahallisesti estää lapsen tapaamisen toisen vanhemman kanssa, voitaisiin tuomita sakkoon tai vankeuteen.
Nykyisin tapaamisen estävälle vanhemmalle voidaan määrätä uhkasakko, ja ääritapauksessa lapsi voidaan hakea tapaamisiin.
Valiokunnassa on yhtä aikaa käsittelyssä edustaja Juho Eerolan (ps) aloite, jonka mukaan lakiin lapsen tapaamisoikeudesta pitää lisätä vieraannuttamiskielto. Lapsen vanhempi ei saisi antaa toisesta vanhemmasta sellaista valheellista tietoa, jonka tarkoitus olisi vieraannuttaa lapsi etävanhemmastaan.
"Toivoisin, että edes tunnustettaisiin ilmiön olevan olemassa ja lakiin tulisi maininta että se on kiellettyä, vaikka ei tulisikaan sanktiota", Eerola sanoo.
Eerolan aloite vieraannuttamisen kieltämisestä lähtee henkilökohtaisesta kokemuksesta. Hän sanoo tyttärensä äidin järjestelmällisesti estäneen häntä tapaamasta lastaan, vaikka heillä on yhteishuoltajuus.
"Hän keksi insestisyytöksen, mikä ei johtanut mihinkään, kaappasi lapsen ulkomaille kolme kertaa ja sai tuomion lapsikaappauksesta. Tuomari katsoi, että lapsi on vieraantunut ja yksinhuoltajuus annettiin äidille. Järjestelmä palkitsee sen, että toinen osapuoli syyllistyy tällaiseen toimintaan", Eerola kertoo.
"Nyt ei ole enää mitään toivoa. En pysty tapaamaan häntä enää."
Aloitteiden matka lakivaliokunnassa on alkanut lupaavasti, sillä niistä on järjestetty laaja kuulemiskierros.
Näyttää kuitenkin siltä, että kuultaviksi kutsutut viranomaiset tyrmäävät aloitteet ja kääntävät kansanedustajien päät.
Esimerkiksi lakivaliokunnan puheenjohtaja Anne Holmlund (kok) ei usko lainmuutokseen, vaikka hän itse allekirjoitti Kiurun aloitteen. "Kynnys puoltavaksi mietinnöksi on korkea. Oma näkemykseni on, että lakia ei saliin tuoda."
Lakivaliokunta on kuullut muun muassa ministeriöitä, virastoja, poliisia ja oikeuslaitosta.
Viranomaiset tunnustavat vieraannuttamista esiintyvän, mutta pitävät turhana sen kirjaamista lakiin. Rikoslain muutos johtaisi turhiin prosesseihin, jotka kärjistävät ja pitkittävät riitoja.
"On riskinä, että lapsi ajautuu entistä enemmän eroavien vanhempien valtataistelun välikappaleeksi", lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula arvioi.
Viranomaisten mielestä aloitteissa on liikaa tulkinnanvaraisuutta: miten tulkitaan vieraannuttaminen, miten mitataan tapaamisen estäminen "toistuvasti ja tahallisesti"? He suosittavat pehmeämpiä keinoja erovanhemmille: ajattelutavan muutosta, sovittelua ja neuvontaa.
Pauli Kiurun mukaan pehmeät keinot ovat hyviä, mutta niillä pelataan vain aikaa. "Kiusaamiseen ei auta sovittelu."
Aloitteita puoltavat kansanedustajien lisäksi Isät lasten asialla ry ja oikeusoppineet.
"Jos lainmuutosta ei tule, silloin ei toteudu kansan tahto eikä kansaa edustavien kansanedustajien tahto. Virkamiesvalta jyllää", Juho Eerola sanoo.
Avioerolapsen oikeutta tavata molempia vanhempiaan halutaan parantaa, viranomaiset vastustavat
6.5.20132
Olli Pohjanpalo
Helsingin Sanomat
.
Kimmo Mäntylä / Lehtikuva
Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola
Fakta
Lakialoitteella pitkä tie laiksi
Eduskunnan tilastojen mukaan vuodesta 1989 lähtien on tehty 139 lakialoitetta, joissa on yli sata allekirjoittajaa. Näistä ylivoimainen enemmistö ei ole johtanut mihinkään.
Valtaosa, 73 aloitetta, on rauennut.
Kaikkiaan 59 lakialoitetta on hylätty. Hylätyistä 54 on yhdistetty hallituksen esityksiin, viisi on hylätty sellaisenaan.
Aloitteita on hyväksytty vain seitsemän. Niistä viisi on yhdistetty hallituksen esityksiin ja vain kaksi on hyväksytty hallituksen esityksistä riippumattomina.
Eduskunta haluaisi parantaa avioerolapsen oikeutta tavata molempia vanhempiaan eron jälkeen. Lainmuutosta ei kuitenkaan ole tulossa, vaikka eduskunnan lakivaliokunnalla olisi siihen avaimet käsissään.
Mistä on kysymys?
Peräti 141 kansanedustajaa allekirjoitti viime vuonna edustaja Pauli Kiurun (kok) lakialoitteen, jonka mukaan vanhempi, joka toistuvasti ja tahallisesti estää lapsen tapaamisen toisen vanhemman kanssa, voitaisiin tuomita sakkoon tai vankeuteen.
Nykyisin tapaamisen estävälle vanhemmalle voidaan määrätä uhkasakko, ja ääritapauksessa lapsi voidaan hakea tapaamisiin.
Valiokunnassa on yhtä aikaa käsittelyssä edustaja Juho Eerolan (ps) aloite, jonka mukaan lakiin lapsen tapaamisoikeudesta pitää lisätä vieraannuttamiskielto. Lapsen vanhempi ei saisi antaa toisesta vanhemmasta sellaista valheellista tietoa, jonka tarkoitus olisi vieraannuttaa lapsi etävanhemmastaan.
"Toivoisin, että edes tunnustettaisiin ilmiön olevan olemassa ja lakiin tulisi maininta että se on kiellettyä, vaikka ei tulisikaan sanktiota", Eerola sanoo.
Eerolan aloite vieraannuttamisen kieltämisestä lähtee henkilökohtaisesta kokemuksesta. Hän sanoo tyttärensä äidin järjestelmällisesti estäneen häntä tapaamasta lastaan, vaikka heillä on yhteishuoltajuus.
"Hän keksi insestisyytöksen, mikä ei johtanut mihinkään, kaappasi lapsen ulkomaille kolme kertaa ja sai tuomion lapsikaappauksesta. Tuomari katsoi, että lapsi on vieraantunut ja yksinhuoltajuus annettiin äidille. Järjestelmä palkitsee sen, että toinen osapuoli syyllistyy tällaiseen toimintaan", Eerola kertoo.
"Nyt ei ole enää mitään toivoa. En pysty tapaamaan häntä enää."
Aloitteiden matka lakivaliokunnassa on alkanut lupaavasti, sillä niistä on järjestetty laaja kuulemiskierros.
Näyttää kuitenkin siltä, että kuultaviksi kutsutut viranomaiset tyrmäävät aloitteet ja kääntävät kansanedustajien päät.
Esimerkiksi lakivaliokunnan puheenjohtaja Anne Holmlund (kok) ei usko lainmuutokseen, vaikka hän itse allekirjoitti Kiurun aloitteen. "Kynnys puoltavaksi mietinnöksi on korkea. Oma näkemykseni on, että lakia ei saliin tuoda."
Lakivaliokunta on kuullut muun muassa ministeriöitä, virastoja, poliisia ja oikeuslaitosta.
Viranomaiset tunnustavat vieraannuttamista esiintyvän, mutta pitävät turhana sen kirjaamista lakiin. Rikoslain muutos johtaisi turhiin prosesseihin, jotka kärjistävät ja pitkittävät riitoja.
"On riskinä, että lapsi ajautuu entistä enemmän eroavien vanhempien valtataistelun välikappaleeksi", lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula arvioi.
Viranomaisten mielestä aloitteissa on liikaa tulkinnanvaraisuutta: miten tulkitaan vieraannuttaminen, miten mitataan tapaamisen estäminen "toistuvasti ja tahallisesti"? He suosittavat pehmeämpiä keinoja erovanhemmille: ajattelutavan muutosta, sovittelua ja neuvontaa.
Pauli Kiurun mukaan pehmeät keinot ovat hyviä, mutta niillä pelataan vain aikaa. "Kiusaamiseen ei auta sovittelu."
Aloitteita puoltavat kansanedustajien lisäksi Isät lasten asialla ry ja oikeusoppineet.
"Jos lainmuutosta ei tule, silloin ei toteudu kansan tahto eikä kansaa edustavien kansanedustajien tahto. Virkamiesvalta jyllää", Juho Eerola sanoo.
