S
"silti onnellinen"
Vieras
Mutta joskus mä mietin että miksi ihmeessä me ollaan tehty 3 lasta!!! Siis mitä meijän päässä oikein on liikkunu. Elämä ois niin paljon helpompaa yhden lapsen kanssa ja piste.
S
"Suski"
Vieras
Hassua 
Mä tulin nyt palstalle kysäkseni, että miten paljon se kolmannen lapsen tulo on vaikuttanut elämään... me ollaan miehen kanssa jotenkin kahden vaiheilla - kolmatta halutaan mutta mua varsinkin mietityttää urakehitys, jaksaminen, parisuhde (joskin tähän tuskin vaikuttaa), oma aika jne....
Mä tulin nyt palstalle kysäkseni, että miten paljon se kolmannen lapsen tulo on vaikuttanut elämään... me ollaan miehen kanssa jotenkin kahden vaiheilla - kolmatta halutaan mutta mua varsinkin mietityttää urakehitys, jaksaminen, parisuhde (joskin tähän tuskin vaikuttaa), oma aika jne....
K
kmkm
Vieras
Ai. Musta on ihanaa kun meillä on 3 lasta. Toki elämä on tässä vaiheessa rankkaa kun kaikki on alle kouluikäisiä, nuorin vielä vauva, mutta silti oon onnellinen.Meille ei tätä kolmatta pitäny tullakkaa mutta se sai alkunsa ehkäisystä huolimatta ja ihanaa että hän on olemassa
No miten sen nyt ottaa. Mä koen, että kolmen kanssa on helpompaa kuin yhden. Silloin kun mulla oli yksi lapsi (yli kuuden vuoden ajan) niin mun piti olla lapsen kanssa paljon enemmän, koska hällä ei ollut sisaruksia jotka olisivat leikkineet hänen kanssaan.
Kyllä mä lasteni seurassa viihdyn, ei siinä mitään, mutta kyllä se silti vaan niin menee, että koen tämän paremmaksi näin. Nyt mulle jää päivisin pieniä hetkiä jolloin saan olla ihan rauhassa, kun lapset leikkivät keskenään.
Toki on asioita jotka olisivat helpompia yhden kanssa, mutta ennemmin näen tämän kyllä rikkautena, että lapsia on monta.
Ehkäpä sinäkin näet sen rikkautena, kun lapset vähän kasvaa?
Kyllä mä lasteni seurassa viihdyn, ei siinä mitään, mutta kyllä se silti vaan niin menee, että koen tämän paremmaksi näin. Nyt mulle jää päivisin pieniä hetkiä jolloin saan olla ihan rauhassa, kun lapset leikkivät keskenään.
Toki on asioita jotka olisivat helpompia yhden kanssa, mutta ennemmin näen tämän kyllä rikkautena, että lapsia on monta.
Ehkäpä sinäkin näet sen rikkautena, kun lapset vähän kasvaa?
N
Non compos mentis
Vieras
Kyllä mä itsekin mietin toisinaan, miksi tuli hankittua. En avaa edes sateenvarjoa. Ihminen on tyhjää höttöä, jos ei koskaan pohdi tekemiään valintoja. Ei kolmatta ei missään tapauksessa. Näiden koululaisten kanssa jo pärjää jotenkuten.
K
kmkm
Vieras
[QUOTE="Suski";22832425]Hassua Mä tulin nyt palstalle kysäkseni, että miten paljon se kolmannen lapsen tulo on vaikuttanut elämään... me ollaan miehen kanssa jotenkin kahden vaiheilla - kolmatta halutaan mutta mua varsinkin mietityttää urakehitys, jaksaminen, parisuhde (joskin tähän tuskin vaikuttaa), oma aika jne....[/QUOTE]
Lapset on niin hetken pieniä, kyllä sen jaksaa. Kunhan ei tee liian lyhyillä väleillä niitä lapsia.
Mä tulin nyt palstalle kysäkseni, että miten paljon se kolmannen lapsen tulo on vaikuttanut elämään... me ollaan miehen kanssa jotenkin kahden vaiheilla - kolmatta halutaan mutta mua varsinkin mietityttää urakehitys, jaksaminen, parisuhde (joskin tähän tuskin vaikuttaa), oma aika jne....[/QUOTE]Lapset on niin hetken pieniä, kyllä sen jaksaa. Kunhan ei tee liian lyhyillä väleillä niitä lapsia.
K
Karon_82
Vieras
siksi me ei tehdäkään sitä kolmatta. mä tunnen omat voimavarat ja vaikka kuinka on vauvakuume päällä nyt kun kuopuskin tulee tässä kuussa vuoden, niin ei me lähetä enää uudestaan alusta alottamaan ja kolmatta tekemään. yksi lapsi/aikuinen systeemi toimii hyvin meillä 