Auttakaa mua unohtamaan ihastukseni kohde!

[Masentunut Maisa]

Olen aivan kamalan ihastunut erääseen tuttuun mieheen, mutta hän ei taida pitää mua kaveria kummempana.

Eräs päivä aloin miettiä tätä asiaa kun mies ei huomaa mua naisena. Mulle tuli niin järjettömän surullinen olo ja itketti, kun en voi saada haluamaani ihmistä. Tuntui niin pahalta. En osaa edes tehdä tuota itkevää hymiötä!

Miten mä voisin unohtaa tuon miehen? Kun tapaan hänet aika ajoin ja juttelemme aina välillä facebookissa. Aina kun näet hänet siellä kirjautuneena, niin sydämeni hyppää ilosta ja tulee sellainen jännittynyt tunne, että uskallanko aloittaa keskustelun. Sellaista ihastuneen ajatusmaailmaa ja tunnemyllerrystä. Tiedättekö mitä tarkoitan?

On tässä ainoa vaihtoehto aika? Annan vain ajan kulua ja toivon ihastuksen haalistuvan? Tunteet vain tuntuvat niin vahvoilta. :/

 

[m]

mikset voisi yrittää ja ottaa selvää?

 

[Rohkaise itsesti!]

Sano se suoraan hänelle ja katsot mitenkä hän reagoi. Sen jälkeen tiedät, pitääkö sinun oikeasti unohtaa kyseinen henkilö vai ei. Turhaan itseäsi tuollaisella kiusaat. Toivottavasti asia selviää.

 

[ap]

mikset voisi yrittää ja ottaa selvää?

Mulla ei riitä rohkeus. Eräänkin kerran näin miehen kaupassa ja tuntui kuin olisin nielaissut kieleni enkä saanut kuin sanottua joo, joo kun mies mulle jutteli.

 

[ap]

Sano se suoraan hänelle ja katsot mitenkä hän reagoi. Sen jälkeen tiedät, pitääkö sinun oikeasti unohtaa kyseinen henkilö vai ei. Turhaan itseäsi tuollaisella kiusaat. Toivottavasti asia selviää.

Mä en uskalla ja pelkään, että mokaan itseni aivan täysin miehen edessä jos menen jotakin sanomaan. Olisi vielä mun tyyppillistä tuuria, että mies sitten kertoo asiasta kaikille ja saan hävetä silmät päästäni.

 

[ahma]

Ei ihmisen tartte hävetä tykkäämisiään, se hävetköön joka niillä ilkkuu.
Kirjota, niin ei tartte sanoa...

 

[ap]

Ei ihmisen tartte hävetä tykkäämisiään, se hävetköön joka niillä ilkkuu.
Kirjota, niin ei tartte sanoa...

En mä uskalla. Enkö olekin säälittävä reppana.

 

[vieras]

Jos ootte kumpikin kerran vapaita niin koita jotenkin syventää ystävyyttä ensin, vähän enemmän tekemisissä jne. Luulen että lopulta se harmittaa enemmän jos pitää miettiä mitä siitä olisi voinut tulla, kuin että jos saa selville ettei se olekaan kiinostunut.

 

[ap]

Jos ootte kumpikin kerran vapaita niin koita jotenkin syventää ystävyyttä ensin, vähän enemmän tekemisissä jne. Luulen että lopulta se harmittaa enemmän jos pitää miettiä mitä siitä olisi voinut tulla, kuin että jos saa selville ettei se olekaan kiinostunut.

Olen mä vähän tällaista yrittänyt, mutta ilmeisesti liian vaihvihkaa. Miesten kanssa täytyy selvästi olla suorempi ja siihen musta taas ei taida olla.

 

[ap]

Vinkkejä siihen unohtamiseen?