Auttakaa: miten rohkaista lasta; tyttö 6v ei osaa pitää puoliaan

[katja]

Eli tilanne lyhyesti: tyttö 6v (syksyllä menossa eskariin) mukavalla pph:lla jossa hoidossa samanikäinen tyttö. Tähän saakka on mennyt hyvin ja tytöt olleet kavereita keskenään. Viime aikoina meidän vähän arka tyttömme on ollut kovin pahoilla mielin hoitopäivän jälkeen: hoitokaveri kuulemma kiusaa. Kun kysyn millaista kiusaaminen on, hän kertoo että toinen mm. haukkuu hänen piirustuksiaan, varaa kaikki lelut itselleen (jättää ehkä rumimman hänelle jos sitäkään ) jne. Sinänsä ihan normaalia lasten välillä, tiedä. Ongelma on se, että minun tyttöni ei uskalla pitää puoliaan, sanoa vastaan ja vaatia leluja itselleen, esim. Ei kuulemma halua että toiselle tulee paha mieli ja toisaalta, pelkää ettei toinen enää halua leikkiä hänen kanssaan jos puolustautuu.

Pelkään tulevaa syksyä ja eskaria; jos ei nyt opi pitämään puoliaan niin miten käy isossa ryhmässä?

Olen jutellut tytön kanssa ja yrittänyt rohkaista. Samoin hoitajan, ja pyytänyt tätä tukemaan tyttöäni pitämään puoliaan. Onko muita neuvoja?

 

[vieras]

Kulostaa siltä, että tytöt tarvitsevat aikuisen ohjausta leikeissä eli pph on avainasemassa. Jos tyttö ei pidä puoliaan tätä kaveria vastaan, hän saattaa silti toimia niin toisessa tilanteessa. Joku harrastus voisi myös hyödyttää.

 

[Hankey]

Minä olen palkinnut suklaalla, kun lapset ovat olleet erityisen rohkeita.

 

[ap]

No tätä en kyllä tullut vielä ajattelleeksi...

Minä olen palkinnut suklaalla, kun lapset ovat olleet erityisen rohkeita.

 

[ap]

No niin kuulostaa. Sanoin pph:lle, ja toinen tyttö kuulemma haluaa vaihtaa leikkipaikkaa heti kun pph menee kuulolle (tämän vahvisti myös oma tyttöni). Kuulemma haluaa vaihtaa huonetta siksi, jotta pph ei kuulisi kun toinen kiusaa... Leikkihuoneita siis useampi, joista saa valita missä kukin leikkii. Harrastuksia on, mutta niissäkin vähän aranpuoelinen, tosin osallistuu kaikkeen muiden mukana kuitenkin. Millä itseluottamusta saisi lisää?

Kulostaa siltä, että tytöt tarvitsevat aikuisen ohjausta leikeissä eli pph on avainasemassa. Jos tyttö ei pidä puoliaan tätä kaveria vastaan, hän saattaa silti toimia niin toisessa tilanteessa. Joku harrastus voisi myös hyödyttää.

 

[venni]

Harjoitelkaa tilanne kotona etukäteen. Sinä olet "ikävä" kaveri, tyttösi oma itsensä. Miettikää yhdessä, mitä sanoa toiselle. Miten toimia, jos toinen ei usko? Voisi kai vaihtaa myös osia, että tyttö näkee "itsensä" toisen silmin. Anna tytölle malli ja "vuorosanat" valmiiksi. Puhu myös reoppauspalkinnosta, jonka saa kotona. Meillä toiminut joissakin ongelmissa, esim. siinä, miten mennä mukaan toisten leikkeihin.

 

[piita-75]

Sellainen kirja kuin "Peikon häntä" vois sopia luettavaksi... "Pikkuinen peikko on leikkimässä piilosta ystäviensä kanssa kun se törmää sievään prinsessaan. Prinsessa tekee tuttavuutta tavalla, joka hämmentää pienen peikon mieltä. Peikko ei pidä siitä, että sen hännällä hypätään narua! Mutta miten se saisi prinsessan uskomaan itseään? Ystävien tuella sekin lopulta onnistuu."

Siinä rohkaistaan sanomaan EI, tiukasti tilanteissa jotka eivät tunnu itsestä hyvältä. Esim. tyttösi voisi sanoa "Ei, minun piirustuksiani ei haukuta! Ne ovat ihan hyviä." tai "Ei, sinä et vie kaikkia leluja pois, muillekin pitää riittää!"

Meillä luettiin tätä kirjaa kun jätkä alkoi koulun alettua liikkua enemmän kavereiden kanssa ja yritin opettaa että osaisi sanoa tuon EI sanan jos itsestä tuntuu pahalta, asiassa kuin asiassa...

 

[ap]

Kiitos! Ihana idea! Tätäkään en olisi kyllä itse keksinyt....

Harjoitelkaa tilanne kotona etukäteen. Sinä olet "ikävä" kaveri, tyttösi oma itsensä. Miettikää yhdessä, mitä sanoa toiselle. Miten toimia, jos toinen ei usko? Voisi kai vaihtaa myös osia, että tyttö näkee "itsensä" toisen silmin. Anna tytölle malli ja "vuorosanat" valmiiksi. Puhu myös reoppauspalkinnosta, jonka saa kotona. Meillä toiminut joissakin ongelmissa, esim. siinä, miten mennä mukaan toisten leikkeihin.

 

[ap]

Kiitos tästäkin, täytyykin käydä kirjastossa!

Sellainen kirja kuin "Peikon häntä" vois sopia luettavaksi... "Pikkuinen peikko on leikkimässä piilosta ystäviensä kanssa kun se törmää sievään prinsessaan. Prinsessa tekee tuttavuutta tavalla, joka hämmentää pienen peikon mieltä. Peikko ei pidä siitä, että sen hännällä hypätään narua! Mutta miten se saisi prinsessan uskomaan itseään? Ystävien tuella sekin lopulta onnistuu."

Siinä rohkaistaan sanomaan EI, tiukasti tilanteissa jotka eivät tunnu itsestä hyvältä. Esim. tyttösi voisi sanoa "Ei, minun piirustuksiani ei haukuta! Ne ovat ihan hyviä." tai "Ei, sinä et vie kaikkia leluja pois, muillekin pitää riittää!"

Meillä luettiin tätä kirjaa kun jätkä alkoi koulun alettua liikkua enemmän kavereiden kanssa ja yritin opettaa että osaisi sanoa tuon EI sanan jos itsestä tuntuu pahalta, asiassa kuin asiassa...

 

[vieras]

Sitten vaan sellainen juttu, että et voi loputtomiin suojella lastasi. Hänen on vaan alettava kohdata näitä tilanteita ja opeteltava pärjäämään. Juttele eskariopeille odotuksistasi ja tytön luonteesta. Kerro, että haluaist, että häntä rohkaistaisiin itse pitämään puoliaan, mutta kumminkin aikuisen kiinnittäessä tilanteisiin huomiota. Avoin keskustelu ja luottamuksen rakentaminen kasvatuskumppaneihin on hyvä keino.

 

[ap]

Tiedän, siksi yritänkin nyt löytää keinoja tytön tukemiseen näissä tilanteissa, en hoitokaverin käytöksen muuttamiseen niinkään. Kiusaajia riittää, eikä tämä ole edes pahimmasta päästä, tiedän.

Sitten vaan sellainen juttu, että et voi loputtomiin suojella lastasi. Hänen on vaan alettava kohdata näitä tilanteita ja opeteltava pärjäämään. Juttele eskariopeille odotuksistasi ja tytön luonteesta. Kerro, että haluaist, että häntä rohkaistaisiin itse pitämään puoliaan, mutta kumminkin aikuisen kiinnittäessä tilanteisiin huomiota. Avoin keskustelu ja luottamuksen rakentaminen kasvatuskumppaneihin on hyvä keino.

 

[vieras]

Onko lapsesi ainokainen? Itse olen ja ilmeisesti juuri siitä syystä edelleen oman puolen pitäminen tietyissä tilanteissa on vaikeaa. Ei ole koskaan kotona tarvinnut tapella leluista tai muustakaan.
Vielä nytkin mieluummin luovun omista oikeuksistani tai itselleni tärkeistä jutuista esim. työelämässä kuin alan riitelemään muiden kanssa. Näin aikuisiällä olen alkanut vähän kerrassaan opettelmaan puoleni pitämistä. Tuossa edellä joku ehdotti roolileikkejä, ja se voisikin olla ihan toimiva juttu.

 

[vieras]

Tiedän, siksi yritänkin nyt löytää keinoja tytön tukemiseen näissä tilanteissa, en hoitokaverin käytöksen muuttamiseen niinkään. Kiusaajia riittää, eikä tämä ole edes pahimmasta päästä, tiedän.

Sitten vaan sellainen juttu, että et voi loputtomiin suojella lastasi. Hänen on vaan alettava kohdata näitä tilanteita ja opeteltava pärjäämään. Juttele eskariopeille odotuksistasi ja tytön luonteesta. Kerro, että haluaist, että häntä rohkaistaisiin itse pitämään puoliaan, mutta kumminkin aikuisen kiinnittäessä tilanteisiin huomiota. Avoin keskustelu ja luottamuksen rakentaminen kasvatuskumppaneihin on hyvä keino.

No mut tsemppiä, eskarivuosi on vielä ihan tällaista sosiaalisten taitojen opettelua varten. Jonkun toisen osalta tavoitteet ovat ehkä toisenlaiset, meillä ainakin tavoitteina oli rohkaistua isommassa kaveriporukassa esim. esittämään mielipiteitä ja käyttämään puheenvuoroja yms.

 

[ap]

No eipä ole, sisko löytyy, ja kotona omien puolien pitäminen onnistuu vähän liiankin hyvin... Joten sikäli toivoa ehkä on. Nyt tuntuu, että olen ehkä liikaakin toitottanut muistamaan sitä miltä toisesta tuntuu jne...

Onko lapsesi ainokainen? Itse olen ja ilmeisesti juuri siitä syystä edelleen oman puolen pitäminen tietyissä tilanteissa on vaikeaa. Ei ole koskaan kotona tarvinnut tapella leluista tai muustakaan.
Vielä nytkin mieluummin luovun omista oikeuksistani tai itselleni tärkeistä jutuista esim. työelämässä kuin alan riitelemään muiden kanssa. Näin aikuisiällä olen alkanut vähän kerrassaan opettelmaan puoleni pitämistä. Tuossa edellä joku ehdotti roolileikkejä, ja se voisikin olla ihan toimiva juttu.

 

[ap]

Joo, niinpä, ja eskariopet vaikuttivat sen hyvin tiedostavan (kun käytiin tutustumassa)! Sanoin jo silloin, että meillä eskarin tavoitteet tulevat varmaankin olemaan sen suuntaisia, että tyttö uskaltaa pitää puolensa ja avata suunsa ryhmässä jne.



[/quote]

No mut tsemppiä, eskarivuosi on vielä ihan tällaista sosiaalisten taitojen opettelua varten. Jonkun toisen osalta tavoitteet ovat ehkä toisenlaiset, meillä ainakin tavoitteina oli rohkaistua isommassa kaveriporukassa esim. esittämään mielipiteitä ja käyttämään puheenvuoroja yms. [/quote]

 

[Hankey]

No tätä en kyllä tullut vielä ajattelleeksi...

Minä olen palkinnut suklaalla, kun lapset ovat olleet erityisen rohkeita.

tarkoitan siis tuollaista "preppauspalkintoa", mistä toinenkin kirjoittaja mainitsi.

 

[ap]

Juu, ymmärsin (ja itseasiassa, tyttö on niin perso juuri suklaalle, että se saattaisi tepsiäkin...)

No tätä en kyllä tullut vielä ajattelleeksi...

Minä olen palkinnut suklaalla, kun lapset ovat olleet erityisen rohkeita.

tarkoitan siis tuollaista "preppauspalkintoa", mistä toinenkin kirjoittaja mainitsi.