V
vierailija
Vieras
Näin Sipilän hallituksen uudet päätökset muuttavat arkeasi – asumistuki, päivähoitomaksut, työttömyys...
Hallitus esitteli puoliväliriihensä tuloksia tiistaina. (KUVA: Laura Kotila/Valtioneuvoston kanslia)
Julkaistu: 26.4. 1:00
Perheille luvataan porkkanoita, työttömille keppiäkin.
Perheet
Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan pieni- ja keskituloisilta. Perheen tuloista vähennettävää tulorajaa korotetaan ja toisen lapsen maksua alennetaan.
Ei muutosta kotihoidon tukeen.
Ensi- ja turvakodeille kahden miljoonan euron lisärahoitus.
Perheellisten opiskelijoiden toimeentulon turvaamiseen tehdään 75 euron huoltajakorotus.
Toisen asteen koulutuspaikka turvataan jokaiselle peruskoulun päättäneelle.
Turvataan jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus vähintään yhtään mieluisaan harrastukseen.
Peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen kohdistetaan 15 miljoonaa euroa lisärahoitusta.
Haasteellisempien alueiden kouluille suunnataan tasa-arvoavustus.
Tehdään lukiouudistus, jonka tarkoituksena on lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa.
Asuminen
Asumustuelle asennetaan neliövuokrahintainen katto kuntaryhmittäin.
Asumustuen indeksi muutetaan vuokraindeksistä elinkustannusindeksiksi. Näin toivotaan estettävän vuokrien nousua.
Liikkuvuus
Komennusmiesten verovapaiden päivärahojen maksamisessa sovellettavaa tilapäisyyden aikarahaa pidennetään kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen.
Työttömille tehdään työtarjouksia entistä laajemmalla alueella.
Liikkuvuusavustusta tarjotaan myös osa-aikatyöhön ja rekrytointikoulutukseen.
Työttömät
Aloitetaan valmistelu työttömien mahdollisuudesta harjoittaa yritystoimintaa neljän kuukauden ajan ja saada samanaikaisesti työttömyysetuutta.
Työttömyysturvan omavastuupäiviä vähennettäisiin työttömyyden alussa seitsemästä päivästä viiteen päivään. Työttömyyden jatkuessa yli kolme kuukautta työttömyysturvaan tulisi yksi kuukausittainen omavastuupäivä, jonka voisi välttää olemalla aktiivinen. Aktiivimalli koskisi myös perusturvaa.
Yhdistetään nuorten työllistämiseen käytetyn Sanssi-kortin sekä yli 30-vuotiaiden palkkaamiseen suunnatun Duuni-kortin yhdeksi palkkatukikortiksi.
Puhelinhaastatteluista painopistettä työttömien kasvokkain haastattelemiseen.
Tehostettua palvelua tarvitsevat työttömät ohjataan mahdollisuuden mukaan kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen TE-toimistojen haastattelujen yhteydessä työvoimaa tarvitseviin henkilöstöpalveluyrityksiin.
Tehdään selvitys, missä ammateissa ja tehtävissä ammattipätevyyden edellytyksiä voitaisiin lieventää.
Nollatuntisopimuksiin valmistellaan pelisääntöjä.
Ulosotto ja henkilökohtainen konkurssi
Ulosottomiehen tulee lähtökohtaisesti myöntää pitkän työttömyyden jälkeen työllistyvälle velalliselle lykkäystä ulosottamisen alkamiseen, jos velallinen pyytää sitä. Lykkäyskuukausien määrää pidennetään neljästä kuuteen.
Säädetään laki yksityishenkilön konkurssista. Tällä tarjotaan ja turvataan uusi alku konkurssin tehneelle yrittäjälle.
Yrittäjien sairaspäiväraha
YEL-yrittäjien sairaspäivärahan omavastuuaikaa lyhennetään 1+3 arkipäivästä yhteen päivään.
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005185596.html
Muutokset voimaan ensi vuoden alussa – hallitus listasi 6 keinoa työllisyyden lisäämiseksi
Juha Sipilä hallituksen kehysriihi-infossa. (KUVA: Antti Aimo-Koivisto)
Julkaistu: 26.4. 6:38
Näin hallitus pyrkii purkamaan kannustinloukkuja.
Hallitus pyrkii lisäämään työllisten määrää noin 5 000:lla purkamalla kannustinloukkuja. Siihen hallitus listaa kuusi keinoa. Muutokset tulevat voimaan ensi vuoden alussa.
1. Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen
Pieni- ja keskituloisten varhaiskasvatusmaksuja alennetaan siten, että aiempaa suuremmilla tuloilla pääsee alempaan maksuluokkaan. Lisäksi toisen lapsen maksua alennetaan.
Tällä on tarkoitus lisätä työllisiä 4 200:lla. Se lisää kuntien menoja noin 67–75 miljoonalla vuodessa, mutta tätä kompensoidaan muun muassa korottamalla kuntien valtionosuuksia ja kiinteistöveroa.
2. Asumistuen leikkaus
Asumistuki sidotaan jatkossa elinkustannusindeksiin. Tähän asti se on sidottu vuokraindeksiin. Hallituksen mukaan vuokrien ja asumistuen tason sitominen toisiinsa on pitänyt yllä kierrettä, jossa yleinen vuokrataso on noussut ja siten heikentänyt työnteon kannustimia. Koska elinkustannukset kohoavat vuokria hitaammin, muutos tuo ajan mittaan säästöjä.
Lisäksi korvattaville asumiskuluille tulee katto. Tällä on tarkoitus säästää vuosittain 30 miljoonaa euroa, joista kuitenkin 17 miljoonaa menee hallituksen laskujen mukaan toimeentulotukien lisäyksiin. Tällä on tarkoitus lisätä työllisten määrää 500–800:lla.
Saaduista säästöistä valtaosa kohdennetaan ylivelkaantuneiden aseman parantamiseen. Hallitus päättää budjettiriiheen mennessä, miten tämä tehdään.
3. Huojennuksia ulosottoon
Työttömyyden jälkeen työllistyneen velallisen on mahdollista lykätä palkan ulosmittaamisen aloittamista. Tätä koskevaa säännöstä muutetaan niin, että ulosottomiehen pitää lähtökohtaisesti myöntää lykkäys, jos velallinen sitä pyytää. Lisäksi lykkäyskuukausien määrää lisätään neljästä kuuteen.
Velallisen oikeus lykkäykseen koskee matalapalkkaisimpiin töihin työllistyneitä, koska heillä sosiaalituet vaikuttavat eniten haluun ottaa töitä vastaan. Muille lykkäys säilyy harkinnanvaraisena.
Tällä uudistuksella hallitus arvioi lisäävänsä työllisiä alle tuhannella. Hintaa sille tulee 1–6 miljoonaa euroa vuodessa, mutta pidemmällä aikavälillä sen on tarkoitus pienentää kustannuksia.
4. Työntekijän liikkuvuuden parantaminen
Komennusmiesten verovapaiden päivärahojen maksamisessa käytettävän kahden vuoden tilapäisyyden aikarajaa pidennetään kolmeen vuoteen.
Kaukana kotoa tehtävästä työstä maksettava liikkuvuusavustus laajennetaan koskemaan myös rekrytointikoulutusta ja osa-aikaista työtä ilman viikoittaista vähimmäisaikarajaa.
5. Tiedotus ennakkomaksumahdollisuudesta
Työttömällä on mahdollisuus pyytää työttömyyskassalta tai Kelalta ennakkomaksua tuesta. Tiedotusta tästä mahdollisuudesta lisätään, minkä toivotaan madaltavan kynnystä ottaa vastaan lyhytaikaisiakin työsuhteita.
6. Sosiaaliturvauudistuksen valmistelun aloittaminen
Hallitus käynnistää valmistelut sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta. Siinä otetaan huomioon muun muassa perustulokokeilun ja osallistumistulokeilun tulokset. Valmistelun on tarkoitus valmistua vajaan kahden vuoden päästä.
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005185656.html
Hallitus esitteli puoliväliriihensä tuloksia tiistaina. (KUVA: Laura Kotila/Valtioneuvoston kanslia)
Julkaistu: 26.4. 1:00
Perheille luvataan porkkanoita, työttömille keppiäkin.
Perheet
Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan pieni- ja keskituloisilta. Perheen tuloista vähennettävää tulorajaa korotetaan ja toisen lapsen maksua alennetaan.
Ei muutosta kotihoidon tukeen.
Ensi- ja turvakodeille kahden miljoonan euron lisärahoitus.
Perheellisten opiskelijoiden toimeentulon turvaamiseen tehdään 75 euron huoltajakorotus.
Toisen asteen koulutuspaikka turvataan jokaiselle peruskoulun päättäneelle.
Turvataan jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus vähintään yhtään mieluisaan harrastukseen.
Peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen kohdistetaan 15 miljoonaa euroa lisärahoitusta.
Haasteellisempien alueiden kouluille suunnataan tasa-arvoavustus.
Tehdään lukiouudistus, jonka tarkoituksena on lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa.
Asuminen
Asumustuelle asennetaan neliövuokrahintainen katto kuntaryhmittäin.
Asumustuen indeksi muutetaan vuokraindeksistä elinkustannusindeksiksi. Näin toivotaan estettävän vuokrien nousua.
Liikkuvuus
Komennusmiesten verovapaiden päivärahojen maksamisessa sovellettavaa tilapäisyyden aikarahaa pidennetään kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen.
Työttömille tehdään työtarjouksia entistä laajemmalla alueella.
Liikkuvuusavustusta tarjotaan myös osa-aikatyöhön ja rekrytointikoulutukseen.
Työttömät
Aloitetaan valmistelu työttömien mahdollisuudesta harjoittaa yritystoimintaa neljän kuukauden ajan ja saada samanaikaisesti työttömyysetuutta.
Työttömyysturvan omavastuupäiviä vähennettäisiin työttömyyden alussa seitsemästä päivästä viiteen päivään. Työttömyyden jatkuessa yli kolme kuukautta työttömyysturvaan tulisi yksi kuukausittainen omavastuupäivä, jonka voisi välttää olemalla aktiivinen. Aktiivimalli koskisi myös perusturvaa.
Yhdistetään nuorten työllistämiseen käytetyn Sanssi-kortin sekä yli 30-vuotiaiden palkkaamiseen suunnatun Duuni-kortin yhdeksi palkkatukikortiksi.
Puhelinhaastatteluista painopistettä työttömien kasvokkain haastattelemiseen.
Tehostettua palvelua tarvitsevat työttömät ohjataan mahdollisuuden mukaan kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen TE-toimistojen haastattelujen yhteydessä työvoimaa tarvitseviin henkilöstöpalveluyrityksiin.
Tehdään selvitys, missä ammateissa ja tehtävissä ammattipätevyyden edellytyksiä voitaisiin lieventää.
Nollatuntisopimuksiin valmistellaan pelisääntöjä.
Ulosotto ja henkilökohtainen konkurssi
Ulosottomiehen tulee lähtökohtaisesti myöntää pitkän työttömyyden jälkeen työllistyvälle velalliselle lykkäystä ulosottamisen alkamiseen, jos velallinen pyytää sitä. Lykkäyskuukausien määrää pidennetään neljästä kuuteen.
Säädetään laki yksityishenkilön konkurssista. Tällä tarjotaan ja turvataan uusi alku konkurssin tehneelle yrittäjälle.
Yrittäjien sairaspäiväraha
YEL-yrittäjien sairaspäivärahan omavastuuaikaa lyhennetään 1+3 arkipäivästä yhteen päivään.
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005185596.html
Muutokset voimaan ensi vuoden alussa – hallitus listasi 6 keinoa työllisyyden lisäämiseksi
Juha Sipilä hallituksen kehysriihi-infossa. (KUVA: Antti Aimo-Koivisto)
Julkaistu: 26.4. 6:38
Näin hallitus pyrkii purkamaan kannustinloukkuja.
Hallitus pyrkii lisäämään työllisten määrää noin 5 000:lla purkamalla kannustinloukkuja. Siihen hallitus listaa kuusi keinoa. Muutokset tulevat voimaan ensi vuoden alussa.
1. Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen
Pieni- ja keskituloisten varhaiskasvatusmaksuja alennetaan siten, että aiempaa suuremmilla tuloilla pääsee alempaan maksuluokkaan. Lisäksi toisen lapsen maksua alennetaan.
Tällä on tarkoitus lisätä työllisiä 4 200:lla. Se lisää kuntien menoja noin 67–75 miljoonalla vuodessa, mutta tätä kompensoidaan muun muassa korottamalla kuntien valtionosuuksia ja kiinteistöveroa.
2. Asumistuen leikkaus
Asumistuki sidotaan jatkossa elinkustannusindeksiin. Tähän asti se on sidottu vuokraindeksiin. Hallituksen mukaan vuokrien ja asumistuen tason sitominen toisiinsa on pitänyt yllä kierrettä, jossa yleinen vuokrataso on noussut ja siten heikentänyt työnteon kannustimia. Koska elinkustannukset kohoavat vuokria hitaammin, muutos tuo ajan mittaan säästöjä.
Lisäksi korvattaville asumiskuluille tulee katto. Tällä on tarkoitus säästää vuosittain 30 miljoonaa euroa, joista kuitenkin 17 miljoonaa menee hallituksen laskujen mukaan toimeentulotukien lisäyksiin. Tällä on tarkoitus lisätä työllisten määrää 500–800:lla.
Saaduista säästöistä valtaosa kohdennetaan ylivelkaantuneiden aseman parantamiseen. Hallitus päättää budjettiriiheen mennessä, miten tämä tehdään.
3. Huojennuksia ulosottoon
Työttömyyden jälkeen työllistyneen velallisen on mahdollista lykätä palkan ulosmittaamisen aloittamista. Tätä koskevaa säännöstä muutetaan niin, että ulosottomiehen pitää lähtökohtaisesti myöntää lykkäys, jos velallinen sitä pyytää. Lisäksi lykkäyskuukausien määrää lisätään neljästä kuuteen.
Velallisen oikeus lykkäykseen koskee matalapalkkaisimpiin töihin työllistyneitä, koska heillä sosiaalituet vaikuttavat eniten haluun ottaa töitä vastaan. Muille lykkäys säilyy harkinnanvaraisena.
Tällä uudistuksella hallitus arvioi lisäävänsä työllisiä alle tuhannella. Hintaa sille tulee 1–6 miljoonaa euroa vuodessa, mutta pidemmällä aikavälillä sen on tarkoitus pienentää kustannuksia.
4. Työntekijän liikkuvuuden parantaminen
Komennusmiesten verovapaiden päivärahojen maksamisessa käytettävän kahden vuoden tilapäisyyden aikarajaa pidennetään kolmeen vuoteen.
Kaukana kotoa tehtävästä työstä maksettava liikkuvuusavustus laajennetaan koskemaan myös rekrytointikoulutusta ja osa-aikaista työtä ilman viikoittaista vähimmäisaikarajaa.
5. Tiedotus ennakkomaksumahdollisuudesta
Työttömällä on mahdollisuus pyytää työttömyyskassalta tai Kelalta ennakkomaksua tuesta. Tiedotusta tästä mahdollisuudesta lisätään, minkä toivotaan madaltavan kynnystä ottaa vastaan lyhytaikaisiakin työsuhteita.
6. Sosiaaliturvauudistuksen valmistelun aloittaminen
Hallitus käynnistää valmistelut sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta. Siinä otetaan huomioon muun muassa perustulokokeilun ja osallistumistulokeilun tulokset. Valmistelun on tarkoitus valmistua vajaan kahden vuoden päästä.
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005185656.html