Aseksuaalisuudesta tietäviä???

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

?

Vieras
Voiko joku selventää minulle tuosa aseksuaalsuudesta sen verran, että jos sellainen on, niin onko se niin, että näin on aina vai voiko se "puhjeta" vaikka joskus olisi nauttinut seksistä normaalisti? Ja toisaalta, voiko aseksuaalisuudesta "parantua"? Anteeksi huonot sanavalintani, kun en oikeastaan tiedä asiasta mitään.

Olen itse kärsinyt totaalisesta haluttomuudesta muutaman vuoden (elän parisuhteessa), mikään visuaalinen tai kirjallinen ärsyke ei kiihota pätkääkään, eikä kosketus alapäässä tunnu miltään, ihan sama koitanko itse omaa kivaa käsin tai leluilla vai tekeekö mies minulle jotain. Itse yhdyntä tuntuu fyysisesti samalta kuin päätä silittäisi. Orgasmia en muista saaneeni aikoihin, aluksi sen saaminen vaikeutui ja pikkuhiljaa loppui kokonaan. Ei mitään mielikuvia, milloin minua olisi panettanut edes vähän.. :(

Ja aiemmin olen ollut seksuaalisesti ehkä keskivertoa jopa aktiivisempi.

Tämä asia oikeasti vaivaa minua ja parisuhdekkin tässä kärsii..

Eli haluaisn nyt tietää, olenko aseksuaali vai kärsinkö "vain" haluttomuudesta ja mitä asialle voisi tehdä?
 
Voiko joku selventää minulle tuosa aseksuaalsuudesta sen verran, että jos sellainen on, niin onko se niin, että näin on aina vai voiko se "puhjeta" vaikka joskus olisi nauttinut seksistä normaalisti? Ja toisaalta, voiko aseksuaalisuudesta "parantua"? Anteeksi huonot sanavalintani, kun en oikeastaan tiedä asiasta mitään.

Olen itse kärsinyt totaalisesta haluttomuudesta muutaman vuoden (elän parisuhteessa), mikään visuaalinen tai kirjallinen ärsyke ei kiihota pätkääkään, eikä kosketus alapäässä tunnu miltään, ihan sama koitanko itse omaa kivaa käsin tai leluilla vai tekeekö mies minulle jotain. Itse yhdyntä tuntuu fyysisesti samalta kuin päätä silittäisi. Orgasmia en muista saaneeni aikoihin, aluksi sen saaminen vaikeutui ja pikkuhiljaa loppui kokonaan. Ei mitään mielikuvia, milloin minua olisi panettanut edes vähän.. :(

Ja aiemmin olen ollut seksuaalisesti ehkä keskivertoa jopa aktiivisempi.

Tämä asia oikeasti vaivaa minua ja parisuhdekkin tässä kärsii..

Eli haluaisn nyt tietää, olenko aseksuaali vai kärsinkö "vain" haluttomuudesta ja mitä asialle voisi tehdä?

Syötkö pillereitä tai käytätkö muuta hormonaalista ehkäisyä?
 
Tällä hetkellä minulla on ehkäisykapseli ja hormonaalista ehkäisyä olen käyttänyt n. Puoli vuotta. Eli haluttomuus on alkanut paljon ennen ehkäisyn aloittamista.

Haluttomuus alkoi n. Muutama kuukausi ekasta raskautumisesta ja on siis pahentunut jatkuvasti. Kaksi lasta siis tässä haluttomuuden aikakautena on syntynyt. Lisäksi kärsin edelleen synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, vaikka nuorempi on jo 1,5v. Imettänyt en ole reiluun vuoteen. Eikö tässä olisi jo hormoonien pitänyt tasaantua jos kyse olisi niistä?
 
Nautitko seksistä ollenkaan (jos olet harrastanut)?

Käsittääkseni a-seksuaalit eivät ollenkaan nauti.
Tuosta puhkeamisesta en tiedä, tunnen yhden joka on aina ollut mitä on.
 
Eikö tässä olisi jo hormoonien pitänyt tasaantua jos kyse olisi niistä?

Halut eivät palaa itsekseen homonien normalisoitumisen myötä. Sinuna menisin lääkärin vastaanotolle hakemaan apua.

Aseksuaalisuus on seksuaalinen suuntaus siinä missä trans-, homo- ja heteroseksuaalisuus. Eli sen syistä ja "parantumisesta" ei ole oikein mitään tietoa.
 
Nautitko seksistä ollenkaan (jos olet harrastanut)?

Käsittääkseni a-seksuaalit eivät ollenkaan nauti.
Tuosta puhkeamisesta en tiedä, tunnen yhden joka on aina ollut mitä on.

En saa seksistä mitään muuta kuin ajoittaisen pahan mielen, kun mies siitä nauttii todella paljon ja minäkin niin kovasti haluaisin haluta ja myöskin tarjota miehelle parempaa seksiä. Nyt mennään kirjaimellisesti lahnaseksillä ja jos se olisi kokonaan minusta kiinni, meillä ei olisi mitään seksiin viittaavaa elämässämme.

Eli en nauti, enkä syty vaikka miten kovasti lämmittelisi.

Kaipaan sitä haluamisen tunnetta, orgasmia, intohimoa :(
 
[QUOTE="vieras";23056275]Oletko muuten fyysisesti kunnossa? Ei esim. väsytä?[/QUOTE]

Kuten jo aiemmin kirjoitin, olen masentunut (pikkuhiljaa toipumassa, voisi varovasti sanoa että voiton puolella jopa ja sen vuoksi tavallista väsyneempi kyllä. Ja lapset heräilevät öisin, kyllä väsyttää. Mutta vaikka saisin miten paljon levättyä, ei vaikuta halukkuuteen millään tavalla.

Ja siis tuona haluttomuuden aikana en ole koko aikaa ollut masentunut tai raskaana, mutta suurimman osan kyllä vähintään jompaa kumpaa.
 
En Vielä, kun niin kauan pistin tuon haluttomuuden hormoonien piikkiin. Se on seuraavana edessä kyllä. Onko oikea paikka ihan tk-lääkäri vai yksityinen gyne, seksuaaliterapia tms?

Tk-lääkäri voi ohjata erikoislääkärille, jos ottaa ongelman tosissaan, mutta gyne olisi kyllä paras. Seksuaaliterapiaan en menisi ennen kuin fyysiset syyt on rajattu ulkopuolelle tai hoidettu.
 
En Vielä, kun niin kauan pistin tuon haluttomuuden hormoonien piikkiin. Se on seuraavana edessä kyllä. Onko oikea paikka ihan tk-lääkäri vai yksityinen gyne, seksuaaliterapia tms?
Jos et koe, että seksuaalisuudessa psyykkisesti olisi tapahtunut muutoksia, niin silloin seksuaaliterapia on minusta väärä paikka, kun fyysiset syyt pitää selvittää ensin. TK-lääkärin en usko auttavan muuten, mutta kilpirauhasarvot on minusta syytä kuitenkin tarkistaa. Gynekologille varmaan kannattaisi mennä.

Onko kyse haluttomuudesta ihan kokonaan? Eikä itsetyydytyskään tunnu miltään? Minusta sitä kannattaisi aluksi yrittää, koska voihan olla, että kyse myös tavallaan "käytön puutteesta". Jos seksiä ei ollenkaan harrasta, niin sitä vähemmän haluttaa. Kumppanin kanssa ei välttämättä onnistu niin monesta syystä.
 
Eli itsetyydytyskin on ihan yhtä tyhjän kanssa, en kiihotu, ei tunnu missään, vaikka millaisella vibralla on koitettu. On tosi turhauttavaa edes yrittää hinkuttaa itseään, kun mitään ei tapahdu. Joskus todella harvoin saan todella kovalla yrittämisellä, käsi puuduksissa tosi laimean ja pliisun mini-orgasmin, josta tulee vaan ärsytys. Eli itse "räpellys" ei tunnu miltään ja tuo "orgasmin" irvikuva on niin ison työn takana, että ei maksa vaivaa.

Aiemmin sain itselleni orkun alle minuutissa ja tuntui tosi hyvältä. Itse yhdynnässä en koskaan ole orkkua saanut, mutta ei siinäkään ollut ennen mitään ongelmia kun käsin/ lelulla jompikumpi auttoi.
 
Kannattaa varmaan sitten mennä suoraan gynekologille. Niitäkin on kovin erilaisia, että voi olla, että ensimmäiseltä ei heti saa apua. Onko ruokavaliossasi tapahtunut muutoksia? Ruokahaluttomuutta tai puutteellisempaa syömistä masennuksen takia? Masennuslääkkeitä?
 
[QUOTE="vieras";23056437]Jos et koe, että seksuaalisuudessa psyykkisesti olisi tapahtunut muutoksia, niin silloin seksuaaliterapia on minusta väärä paikka, kun fyysiset syyt pitää selvittää ensin. TK-lääkärin en usko auttavan muuten, mutta kilpirauhasarvot on minusta syytä kuitenkin tarkistaa. Gynekologille varmaan kannattaisi mennä.

Onko kyse haluttomuudesta ihan kokonaan? Eikä itsetyydytyskään tunnu miltään? Minusta sitä kannattaisi aluksi yrittää, koska voihan olla, että kyse myös tavallaan "käytön puutteesta". Jos seksiä ei ollenkaan harrasta, niin sitä vähemmän haluttaa. Kumppanin kanssa ei välttämättä onnistu niin monesta syystä.[/QUOTE]

Kilpparit on otettu pariin otteeseen masennuksen vuoksi, eikä niissä mitään häikkää ole.

Periaatteessa varsinaisesta käytön puutteestakaan ei pitäisi olla kyse, 1-3 kertaa viikossa mies saa sitä sääli-lahnaseksiä :( tämä surettaa jo ihan miehenkin puolesta, eikä jatkuvana panopuunakaan oleminen kivalta tunnu.

Ainoa psyykkinen syy, jonka keksin, on traumaattinen synnytys. Ekan synnytyksen jälkeen meni tosi kauan, että seksiä harrastaessa se toi mieleen kivuliaan synnytyksen ja ajattelin vain sitä. Tosi eroottisia ajatuksia :/ nyttemmin tuntuu, että olen päässyt asian yli, mutta voisko se olla alitajunnassa?
 
[QUOTE="vieras";23056571]Kannattaa varmaan sitten mennä suoraan gynekologille. Niitäkin on kovin erilaisia, että voi olla, että ensimmäiseltä ei heti saa apua. Onko ruokavaliossasi tapahtunut muutoksia? Ruokahaluttomuutta tai puutteellisempaa syömistä masennuksen takia? Masennuslääkkeitä?[/QUOTE]

Tällä hetkellä syön masennuslääkkeitä, mutta tuota haluttomuutta on siis ollut niin paljon ennen masennuksen/ lääkkeiden aloitusta, että en osaa sanoa vaikuttaako haluttomuuteen.

Ruokavaliossa on ehkä jonkinlaista muutosta, mutt mielestäni nimenomaan terveellisempään suuntaan. Tosin keliakia-epäilys on (tähystys kuukauden päästä) ja tiedän ettei minulle kaikki vilja- ja maitotuotteet sovi. En tiedä voiko keliakia vaikuttaa haluttomuuteen?
 
Enpä osaa oikein muuta vinkkia antaa, mutta niin pitkään kun siitä seksistä stressaa, niin ongelmat ei varmasti parane. Ainakin itsellä on tämmösiä kokemuksia.. Että pitäs osata esim. nauttia siitä toisen kosketuksesta ilman, että on sitä pelkoa, että sen tarvitsee johtaa siihen pakolliseen seksiin.

Mutta siis, kannattaa tosiaan mennä gynelle ja jos on varaa, niin mielellään yksityiselle! Voihan se olla, että esim. testosteronitasot on matalat. Voi kai ne olla naisellakin :D
 
[QUOTE="vieras";23056704]Onnistuisiko olla ilman seksiä muutama kuukausi. Ei mitään lahnaseksiä edes. Tuo lupautuminen lahnaseksiin voi viedä viimeisetkin halut.[/QUOTE]

Tätäkin on koitettu, ei mitään vaikutusta :( tuo on kyllä totta, että tuskin tuollainen pakkopulla hirveästi asiaa edistää. Mutta miestäni siis haluttaisi vaikka monta kertaa päivässä, on tavallista seksuaalisempi. Eli kärsii jo nyt seksin puutteesta. Hänellä taas on ongelmia itsetyydytyksen kanssa, ei saa siitä juuri mitään irti eikä kuulemma korvaa millään tavalla oikeaa seksiä. Eli mies ei läheskään aina saa itsetyydytyksestä orgsmia eikä kovin usein sitä siis harrasta. Onneksi meillä sentään voidaa puhua näistä asioista tosi avoimesti, mutta kyllä tämä tilanne turhauttaa, puolin ja toisin.
 
Ainoa psyykkinen syy, jonka keksin, on traumaattinen synnytys. Ekan synnytyksen jälkeen meni tosi kauan, että seksiä harrastaessa se toi mieleen kivuliaan synnytyksen ja ajattelin vain sitä. Tosi eroottisia ajatuksia :/ nyttemmin tuntuu, että olen päässyt asian yli, mutta voisko se olla alitajunnassa?
Voi todellakin olla. Tätä kannataa selvittää myös ja käydä läpi, jos on kuitenkin jäänyt vaivaamaan.
 
Tällä hetkellä syön masennuslääkkeitä, mutta tuota haluttomuutta on siis ollut niin paljon ennen masennuksen/ lääkkeiden aloitusta, että en osaa sanoa vaikuttaako haluttomuuteen.

Ruokavaliossa on ehkä jonkinlaista muutosta, mutt mielestäni nimenomaan terveellisempään suuntaan. Tosin keliakia-epäilys on (tähystys kuukauden päästä) ja tiedän ettei minulle kaikki vilja- ja maitotuotteet sovi. En tiedä voiko keliakia vaikuttaa haluttomuuteen?
Aika harva lääke on sellainen, ettei vaikuta halukkuuteen (suurta osaa eikiinnosta seksi lainkaan). Jos aluksi olit väsynyt ja masentunut ja sitten käytit masennuslääkettä, niin eihän siinä periaatteessa ole sellaista tervettä väliaikaa. Nykyinen haluttomuus minusta hyvin todennäköisesti ainakin suureksi osaksi voisi johtua lääkkeestä. Keliakin vaikuttaa imeytymishäiriön vuoksi tosi moneen asiaan kuten haluttomuuteen ja viljan vähentäminen ruokavaliosta voi aiheuttaa sinkin saannin vähenemistä.
 

Yhteistyössä