Arvuutellaanko murre sanoja toisillamme?

-lippo meilläpäin on haavi, jolla pyydystetään kaloja lippoamalla...
-joku haluaa lisätä ruokaan suolaa, kun se on tuimaa ja jonkun mielestä tuimassa ruuassa on liikaa suolaa :D
-hurulle lähdetään esim. autolla huviajelulle...

Mitä tarkoittaa:
Onnikka
Leeta
Alakko nää mua?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tica:
-lippo meilläpäin on haavi, jolla pyydystetään kaloja lippoamalla...
-joku haluaa lisätä ruokaan suolaa, kun se on tuimaa ja jonkun mielestä tuimassa ruuassa on liikaa suolaa :D
-hurulle lähdetään esim. autolla huviajelulle...

Mitä tarkoittaa:
Onnikka
Leeta
Alakko nää mua?
Onnikka on ainaki bussi
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tica:
-lippo meilläpäin on haavi, jolla pyydystetään kaloja lippoamalla...
-joku haluaa lisätä ruokaan suolaa, kun se on tuimaa ja jonkun mielestä tuimassa ruuassa on liikaa suolaa :D
-hurulle lähdetään esim. autolla huviajelulle...

Mitä tarkoittaa:
Onnikka
Leeta
Alakko nää mua?
ALAKKO NÄÄ MUA ON AINAKIN MEILLÄ: OOTKO MUN KANSSA

 
repeteus
Pytinki sanaa käytetään useimmiten väärällä tavalla kuvaamaan isoa , näyttävää taloa jopa päärakennusta???? Pytinki sanan alkuperäinen ja oikea merkitys on pihapiirin sivutalo eli mm. isännän veljen pihapiiriin rakennuttama lähes yhtä iso talo kuin isäntäväen päärakennus. Senpä vuoksi minua aina tuppaa naurattamaan kun kirjallisuudessa ja mainoksissakin ihastellaan mahtavaa pytinkiä. Minkähänlainen mahtaa olla päärakennus , kun pitää pihapiirin pytinkiä jo noin ihastella???!!!!
 
"vieras"
Tikkuri -> villatakki
pörssi -> lompakko
helppaa -> auta
visto -> ällöttävä, inhottava yms.
jynkii ???
kläppi -> lapsi
fiini-> hieno
fästit -> juhlat
pruvvaa-> koita, sovita

Vielä tuli itsellä mieleen samalta murrealueelta: vasiten, häätyy, märsätä, pukata, porista ja kooli.
 
Eikä ole mikään sirkkeli, kantti on laudan sivu. Suksessakin on kantti se kapea pystösuora sivu. Ompelijoillakin on kanttinauhaa.
Menepä kysymään joltakin vanhemmalta sahurilta millä hän tekee aihioista lautoja. Saat takuulla vastauksen että kanttisahalla/kanttisirkkelillä/kantilla. Ja tuo viimeksimainittu oli yleisimmin käytössä silloin kun itsekin sahailin.
 
vierailija
Menepä kysymään joltakin vanhemmalta sahurilta millä hän tekee aihioista lautoja. Saat takuulla vastauksen että kanttisahalla/kanttisirkkelillä/kantilla. Ja tuo viimeksimainittu oli yleisimmin käytössä silloin kun itsekin sahailin.
Kantti on aivan eri sana kuin kanttisirkkeli. Eihän sana kirves ole sama kuin kirvesmies. Nehän on eri sanoja ja tarkoittavat eri asiaa. Kantti on edelleen esim. laudan kapeampi sivu ja kanttisirkkeli on puuntyöstökone.
 
Tikkuri -> villatakki
pörssi -> lompakko
helppaa -> auta
visto -> ällöttävä, inhottava yms.
jynkii ???
kläppi -> lapsi
fiini-> hieno
fästit -> juhlat
pruvvaa-> koita, sovita

Vielä tuli itsellä mieleen samalta murrealueelta: vasiten, häätyy, märsätä, pukata, porista ja kooli.
Tikkuri täälläpäin tumppu, lapanen
Visto täälläpäin vino, kalteva, viettävä
Jynkii täälläpäin kipu, joka on juilimizta tylpempi mutta pakottamista terävämpi. Inhottava olotila yleensä pään tai niskan alueella.
Fästit ei käyössä täälläpäin, mutta hämäläismurteessa v-alkuisena ja lounaismurteissa f-alkuisena liivit, siis miesten pukuun kuuluvat.
Vasiten Tampereen ympäristössä varsinainen/varsinaisesti.
Häätyy kuuluu mielestäni pohjoisempiin murteisiin, olisiko pohjoispohjanmaalta ylöspäin ja tarkoittaa täytyy.
Märsätä-sanaa en muista kuulleeni. Pukkaaminen ja poriseminen nyt on melko yleiskielisiä sanoja.
Kooli tulee ruotsin skål-sanasta, tarkoittaa alunpitäen maljaa. Täälläpäin se kuitenkin on laakea vati, yleensä ennenvanhaan savesta tehty, nyk yleensä Arabia.
 

Yhteistyössä