Arvashan tän: Perussuomalaisten vaatima iso kiristys maahanmuuttoon näyttää lässähtävän: tulijoiden määrä hädin tuskin putoaisi

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
Se sun ongelma ehkä onkin, et siteeraat itseäsi ja omia fantasioitasi.
On paljon tutkimuksia rahan vaikutuksesta työmotivaatio on, eikä monikaan niistä tue sun näkemyksiä.
Esimerkiksi palkankorotukset ei tee ihmistä onnellisemmaksi työssä, kuin johonkin tiettyyn pisteeseen asti. Sun fantasialla ihminen ilostuisi joka kerran, kun saa lisää rahaa. Näin ei siis ole.
Ihmiset arvottaa työnsä enemmän niin, että he ottavat mieluummin hieman huonompaa palkkaa motivoivasta ja haasteellisesta työstä, kuin isompaa palkkaa huonosta työstä / työoloista. Nämä on siis tutkittuja juttuja.

Ja edelleen, me ollaan tuossa sinun kuvailemassa tilanteessa (from 70's). Se tuulivoimainsinööri ei nyt vaan tee sitä keittiöremppaa kiihtyvään tahtiin useampia kertoja, kuin mitä määrä antaa periksi, vaikka saisikin enemmän rahaa.

Nii, kerro vielä, mistä se raha lisääntyy maagisesti .
Ehkä vähän hassu argumentti.
En tiedä kovinkaan useaa, joka käy töissä muuten kuin rahan takia. On siis selvää, että palkan kasvaminen on merkityksellistä.
Se, että sulla paskamainen työympäristö, ei varmasti muutu miksikään vaikka sun reppuun lapioitaisiin rahaa. Mutta kyllä se rahamäärä auttaa sietämään sitä paskaa työympäristöä. Niin se vaan on. En usko, että meistä kukaan on niin onnellinen duunissaan, että tekisi sitä vaikka ilmaiseksi.

On älytöntä edes lähteä mittaamaan tekeekö palkankorotus ihmisen onnellisemmaksi. Jotenkin se, että lähdetään avaamaan tukimusta, joka on jo lähtökohtaisesti idioottimainen on turhauttavaa. Tämä nyt ei tee muuta kuin avaa oven työnantajille, jotta päästään pärisemään, että eihän sun Marjatta tarvi saada lisää liksaa, kun ei se sua tutkitusti onnellisemmaksi tee.
 
vierailija
Jos olet tilanteessa, että olet viiden lapsen yksinhuoltaja ja tienaat tuon 3200 euroa kuussa, niin pääset samaan tulonsiirroilla, kun niitä aletaan kasaamaan. Ei se varsinaisesti työntekoon kannusta vaikka voidaan ajatella siitä olevan hyötyä "tulevaisuudessa". Tuollaisessa taloudessa ajalla on aika iso merkitys ja jos päivästä vapautuu 8-10 tuntia, niin onhan se aika iso juttu.

Tämä ei tarkoita sitä, etteikö yksihuoltajia tai huonompiosaisia pitäisi tukea, mutta ei siitä haittaakaan ole miettiä, että miten kannattavaa työnteko toisinaan on.
Siis viidellä lapsella tienaa jo 3200 ekee. Miks kukaan tekee enää töitä, lapsen tekohan on niin paljon hauskempaa! (Sarkasmia).

Työnteon kannustimia on toki hyvä lisätä, samalla kun heikentää, ettei sitä kannattaisi tehdä, samalla, kun helpottaa työpaikkojen syntyä ja niihin pääsyä. Kyl mä tosin annan hyvällä mielellä viiden lapsen yh:n lorvia kotona.
Oli mullakin jossain vaiheessa tilanne, ettei olis kannattanut taloudellisesti juuri töihin mennä, mut menin silti. Se oli sellaista "harrastetoimintaa". Pakkohan sitä on jotain tehdä, vain kipeä makaa sohvalla.
 
vierailija
Et siis ymmärrä, että talous kasvaa sen myötä, mitä enemmän rahaa käyteään? Se, että rahaa käytetään, luo tarvetta myös työpaikoille. Mikäli rahaa ei ole käytössä, lakkaa ihmiset laittamasta rahaa muuhun kuin välttämättömään ja se supistaa kulutusta, joka vaikuttaa suoraan työntekijöiden tarpeeseen.
Eihän tätä nyt voi olla vaikea ymmärtää?
Laita itse kaavaan lisää rahaa + lisää kulutusta = talouden kasvu.
Kyllä, periaatteessa, mutta ei. Kuten olen aika monta kertaa selittänyt.
Ärtsyn mallissa raha otetaan pois julkisista menoista. Silloin ihmisen täytyy itse säästää se puuttuva osa, eli kaava onkin silloin lisää rahaa + lisää säästöjä = talouden kasvu?.
JA lisää rahaa + "lisää kulutusta" = talouden kasvu, mikäli ihminen vetää jo maksimibanaaniannoksensa, niin "lisää kulutusta" ei synny. -> tarvitaan lisää hyödykkeitä, mutta sitten ei tarvitsekaan lisää rahaa, koska se raha vapautuukin sieltä banaaneista, koska ihminen ei vaan kuluta aina vain enemmän niitä.
Onko tuo nyt niin kovin vaikeaa ymmärtää?

Ja sitäpaitsi yritykset ei käytännössä juurikaan lisää työpaikkoja, ne voi lisätä töitä jo olemassa oleville työntekijöille, mutta uusien palkkaaminen on viho viimeinen homma.
 
Sulla on siis edelleen selittämättä se, kuinka talous kasvaa, kun ihmisillä jää rahaa enemmän käteen. (Verotusta pienennetään ja se on pois jostain terveyspalveluista/ vanhustyöstä/koulutuksesta/ tms) jolloin ihminen maksaa sen itse). Se, mitä olet sanonut, on, että ihminen ostaa enemmän banaaneja, johon sanoin, että ei osta loputtomiin. Tarvitsee uudenlaisia palveluita ja ansioverotus ei vaikuta siihen. (Koska ihmisellä on jo tarpeeksi banaaneja ja se voi jokatapauksessa ostaa uusia elämyksiä).

Juuri niin. Eli rahan määrällä ei ole merkitystä, vaan sillä, mitä sillä saa. Kts ensimmäinen kappale

Eli sun mielestä tulee verottaa, mut haluat itsellesi enemmän keppihevosia, jolloin yrität suostutella/pakottaa kaikki muutkin kannattamaan ansioverotuksen laskua. Okei, eihän se väärin ole.
Nyt mennään jo aika talouden periaatteisiin. Ei talous kasva sillä, että ihmisille tulee enemmän numeroita pankkitilille. Edelleenkin: raha on vain arvon mittari. Se arvo on se, mikä kasvattaa taloutta. Raha vain mittaa mahdollisimman tarkasti sitä, miten paljon arvoa on pystytty luomaan. Kun arvoa syntyy, siitä siis seuraa numeroita pankkitilille. Mutta pankkitilit numerot eivät ole varsinainen veturi numeroina itsenään.

Puhut näistä uudentyyppisistä palveluista, kun kukaan ei osta loputtomiin banaaneja. Niitähän syntyy nimenomaan kapitalismissa. Uudenlaisia banaanilajikkeita ja banaanikeittokirjoja. Mutta vaihtotalouden perusteet eivät liity taas verotukseen, ne ovat kaksi eri asiaa. Veroilla ohjataan käyttäytymistä, muttei luoda tarpeita tai vaikuteta markkinoiden kyllästymiseen - mihin viittaat. Kaupankäynti on siis kahden osapuolen välistä ja verotus - se on tästä irrallinen ja erillinen elementti. Se on kolmas osapuoli, joka vie vain välistä.

Mutta jos banaanit olisivat tämän elämän kaikki kaikessa, kaikki viljelisivät niitä. Kukaan ei tarjoasi lääkäripalveluja. Nyt Martti voi viljellä banaania, maksaa niillä Leenalle, jotta Leena ehtii harjoittaa lääkärin ammattiaan. Molemmat voittavat. Mutta edelleenkään en keksi miten tähän perus talouden rakenteeseen sitten verotuksen ymppäisi mukaan, koska se ei tähän suoraan liity. Ehkä niin että verottaja nostaisi banaanin viljelyn (työ) verotus niin korkeaksi, ettei niillä enää tienaisi kunnolla. Mitä enemmän Martti näkisi vaivaa ja viljelisi enemmän, sitä enemmän häneltä rosvottaisiin. Martti ajattelisi, että "paskat, viljelen just vain sen mitä on pakko ostaakseni Leenalta lääkäripalvelut. Mutta verorahoillahan tehdään hyvää, sanoisi verottaja ja näyttäisi kirjastoa. Martti suuttuisi, että ihan sama, en osaa edes lukea. Leena olisi mielissään. Sitten verottaja sanoisi Martille, että tehdään sillä muutakin hyvää, kuten rakennetaan viljelysten kastelujärjestelmä. Kivaa sanoisi Martti ja Leena purisi hammastaan. Sitten kerran Leena ja Martti istuivat nuotiolla juttelemassa, että mikä on tämä verottaja ja miksi se koko ajan vie meiltä pois. "Sain minä kirjaston" sanoi Leena. "Ja minä kastelujäretelmän" sanoi Martti. Molemmat maksoivat saman verran. No miksei me voitu ostaa niitä sitten ihan itse, molemmat hämmästelevät? Olisin muutenkin halunnut erilaisen kastelujärjetelmän, tokaisi Martti. Niin ja minä eri värisen kirjaston, puhahti Leena.
 
vierailija
Ehkä vähän hassu argumentti.
En tiedä kovinkaan useaa, joka käy töissä muuten kuin rahan takia. On siis selvää, että palkan kasvaminen on merkityksellistä.
Se, että sulla paskamainen työympäristö, ei varmasti muutu miksikään vaikka sun reppuun lapioitaisiin rahaa. Mutta kyllä se rahamäärä auttaa sietämään sitä paskaa työympäristöä. Niin se vaan on. En usko, että meistä kukaan on niin onnellinen duunissaan, että tekisi sitä vaikka ilmaiseksi.

On älytöntä edes lähteä mittaamaan tekeekö palkankorotus ihmisen onnellisemmaksi. Jotenkin se, että lähdetään avaamaan tukimusta, joka on jo lähtökohtaisesti idioottimainen on turhauttavaa. Tämä nyt ei tee muuta kuin avaa oven työnantajille, jotta päästään pärisemään, että eihän sun Marjatta tarvi saada lisää liksaa, kun ei se sua tutkitusti onnellisemmaksi tee.
No joo, saat sä noin ajatella. Tutkimukset sanoo toisin. Kyllähän eri mieltä saa silti olla. Mut miksi töitä tehdään ja mihin töihin jäädään. Ne on tärkeitä kysymyksiä joillekin tahoille.
Kyllä, raha auttaa sietämään, mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Sit paikka menee vaihtoon, jos ei saa jotain muuta.

Tällaiset idiootti tutkimukset tehdään just sitä varten, et saadaan tietää, mitä se jokin muu on. Eli työtä tehdään koska siitä saa rahaa ja työpaikalle jäädään, koska se motivoi, se on haasteellista, se on joustavaa yms kaikkee.
Marjatta voi edelleen sanoa, et ei tartte maksaa lisää, annatte vaan uuden näppäimistön ja siirrätte töitä muille.
 
vierailija
Nyt mennään jo aika talouden periaatteisiin. Ei talous kasva sillä, että ihmisille tulee enemmän numeroita pankkitilille. Edelleenkin: raha on vain arvon mittari. Se arvo on se, mikä kasvattaa taloutta. Raha vain mittaa mahdollisimman tarkasti sitä, miten paljon arvoa on pystytty luomaan. Kun arvoa syntyy, siitä siis seuraa numeroita pankkitilille. Mutta pankkitilit numerot eivät ole varsinainen veturi numeroina itsenään.

Puhut näistä uudentyyppisistä palveluista, kun kukaan ei osta loputtomiin banaaneja. Niitähän syntyy nimenomaan kapitalismissa. Uudenlaisia banaanilajikkeita ja banaanikeittokirjoja. Mutta vaihtotalouden perusteet eivät liity taas verotukseen, ne ovat kaksi eri asiaa. Veroilla ohjataan käyttäytymistä, muttei luoda tarpeita tai vaikuteta markkinoiden kyllästymiseen - mihin viittaat. Kaupankäynti on siis kahden osapuolen välistä ja verotus - se on tästä irrallinen ja erillinen elementti. Se on kolmas osapuoli, joka vie vain välistä.

Mutta jos banaanit olisivat tämän elämän kaikki kaikessa, kaikki viljelisivät niitä. Kukaan ei tarjoasi lääkäripalveluja. Nyt Martti voi viljellä banaania, maksaa niillä Leenalle, jotta Leena ehtii harjoittaa lääkärin ammattiaan. Molemmat voittavat. Mutta edelleenkään en keksi miten tähän perus talouden rakenteeseen sitten verotuksen ymppäisi mukaan, koska se ei tähän suoraan liity. Ehkä niin että verottaja nostaisi banaanin viljelyn (työ) verotus niin korkeaksi, ettei niillä enää tienaisi kunnolla. Mitä enemmän Martti näkisi vaivaa ja viljelisi enemmän, sitä enemmän häneltä rosvottaisiin. Martti ajattelisi, että "paskat, viljelen just vain sen mitä on pakko ostaakseni Leenalta lääkäripalvelut. Mutta verorahoillahan tehdään hyvää, sanoisi verottaja ja näyttäisi kirjastoa. Martti suuttuisi, että ihan sama, en osaa edes lukea. Leena olisi mielissään. Sitten verottaja sanoisi Martille, että tehdään sillä muutakin hyvää, kuten rakennetaan viljelysten kastelujärjestelmä. Kivaa sanoisi Martti ja Leena purisi hammastaan. Sitten kerran Leena ja Martti istuivat nuotiolla juttelemassa, että mikä on tämä verottaja ja miksi se koko ajan vie meiltä pois. "Sain minä kirjaston" sanoi Leena. "Ja minä kastelujäretelmän" sanoi Martti. Molemmat maksoivat saman verran. No miksei me voitu ostaa niitä sitten ihan itse, molemmat hämmästelevät? Olisin muutenkin halunnut erilaisen kastelujärjetelmän, tokaisi Martti. Niin ja minä eri värisen kirjaston, puhahti Leena.
Hienoa, alat jo ymmärtää, mitä olen sulle tässä ketjussa kertonut. Tosissaan tarvitaan enemmän, kuin rahaa talouden kasvuun.

No ni. Sitten tämä seuraava, jonka Aivansama jo tajusikin. Verotuksen kohdistus. Eli koska olet leikkaamassa verotuksesta, jotain muuta jää pois. Ja ihmisen täytyy maksaa se itse. Eli täytyy jennata/säästää rahaa sitä varten. Raha ei kierrä. Se odottaa.
Ja se, että ansiotuloverotuksen laskeminen ei automaattisesti tuo banaanikeittokirjoja.
Sano, jos et ymmärtänyt, jaksan ehkä selittää vielä kerran.

Nii ja edelleen, sulta jää kertomatta se oleellisin, että miten ansiotulon verotuksen lasku nyt helpottaisi noita Leenan puhahteluja?
Yhteiskunta voi tarjota yksilöllisiä tarpeita tiettyyn pisteeseen asti, mutta halutaan voi jo tässäkin järjestelmässä toteuttaa.
Kun yhteiskunta ostaa palvelut suurhankintana, ne tulevat edullisemmaksi, kuin jokaisen yksittäisen palvelun erillinen tuottaminen.
Joka tapauksessa tietyt palvelut tarvitsee jokainen ihminen. Miksi ne olisi järkevää tilata/tuottaa erillispalveluina kalliimmalla, kuin yhteisenä hankintaan? Siksi, että Leena "tykkää pinkistä"? Ja edelleen, sulla on tässäkin järjestelmässä mahdollisuus siihen pinkkiin.
 
Hienoa, alat jo ymmärtää, mitä olen sulle tässä ketjussa kertonut. Tosissaan tarvitaan enemmän, kuin rahaa talouden kasvuun.

No ni. Sitten tämä seuraava, jonka Aivansama jo tajusikin. Verotuksen kohdistus. Eli koska olet leikkaamassa verotuksesta, jotain muuta jää pois. Ja ihmisen täytyy maksaa se itse. Eli täytyy jennata/säästää rahaa sitä varten. Raha ei kierrä. Se odottaa.
Ja se, että ansiotuloverotuksen laskeminen ei automaattisesti tuo banaanikeittokirjoja.
Sano, jos et ymmärtänyt, jaksan ehkä selittää vielä kerran.

Nii ja edelleen, sulta jää kertomatta se oleellisin, että miten ansiotulon verotuksen lasku nyt helpottaisi noita Leenan puhahteluja?
Yhteiskunta voi tarjota yksilöllisiä tarpeita tiettyyn pisteeseen asti, mutta halutaan voi jo tässäkin järjestelmässä toteuttaa.
Kun yhteiskunta ostaa palvelut suurhankintana, ne tulevat edullisemmaksi, kuin jokaisen yksittäisen palvelun erillinen tuottaminen.
Joka tapauksessa tietyt palvelut tarvitsee jokainen ihminen. Miksi ne olisi järkevää tilata/tuottaa erillispalveluina kalliimmalla, kuin yhteisenä hankintaan? Siksi, että Leena "tykkää pinkistä"? Ja edelleen, sulla on tässäkin järjestelmässä mahdollisuus siihen pinkkiin.
Rahalla mitataan sitä talouden kasvua, eli "tarvitaan enemmän kuin rahaa" on virheellinen ilmaisu. Tai siis viestii siitä, ettet ymmärrä mitä on arvo ja raha siihen suhteessa.

Se tuoko ansiotuloverotuksen lasku enemmän keittokirjoja on off topic. Puhut väärästä asiasta. Puhut kysynnän ja tarjonnan laista, markkinoiden kylläisyyspisteestä ja muutenkin aikalailla talouden perusteista. Sanoin jo, että kahden osapuolen väliseen kaupankäyntiin verotus ei liity, kuten kuvittelet sen liittyvän. Korkeintaan sillä, että verotuksella tapetaan työhalut. Sitten ilman työtä ei tietenkään synny mitään hyvää. Mutta vaikka verotus olisi nolla, niin ei lentäviä autoja huomenna keksitä.

Se mihin mulla "jäi vastaamatta", niin vastasin kyllä. Annoin esimerkin Martista, joka viljelee banaania vain sen mitä tarvitsee elämiseensä. Mutta koska jokaisen lisäbanaanin tuottamisesta menee myös suhteellisesti enemmän veroja, se ei kannata. Vaiva sen yhden banaanin viljelyn eteen on isompi kuin siitä saatu lisähyöty. Ja juuri tästä on oikeastaan kyse. Ihmisten pitää jaksaa ponnistella paremman elämän eteen, tuottaa lisää niitä banaaneja ja tähän vaikutetaan verotuksella.

Yhteiskunnan yhteishankinnat eivät ole edullisempia, vaan päin vastoin. Kaikki yhteiskunnan tuottamat palvelut ovat tehottomampia kuin yksityisesti tuotetut. Ihan jokainen. Mehiläinen toimii tehokkaammin kuin HUS ja niin edelleen. Ei ole olemassa ainuttakaan esimerkkiä jossa tilanne olisi päin vastoin.

Fakta ei jälleen kerran nyt valitettavasti tue ainuttakaan sinun väitettäsi. Eikä varsinkaan kun puhutaan progressiivisesta verotuksesta. Marttia alkaa tympäisemään idealistisena banaaninvlijelijänä se, että kun hän kävelee sen extramailin ja tekee sikana töitä, niin hän myös joutuu maksamaan kylän kirkosta enemmän kuin Leena, joka ottaa vain potilaan päivässä. Ihminen tekee töitä aina itseään varten. Aina. Joku idealistinen poikkeus voi löytyä, mutta usein hekin ovat idealisteja tasan vain puheen tasolla. Kun jokin aika sitten muutama vasemmistopoliitikko hihkui somessa, että miten ihanaa on maksaa veroja ja veroja pitäisi siksi nostaa, niin ääni muuttui kellossa kun heille osoitettiin Valtionkonttorin tilinumero. Sinne siis saa tosiaan laittaa rahaa. Sinäkin - jos verot ovat mielestäsi niin ihania. Mutta kun ihminen toitottaa verotuksen ihanutta, hän tarkoittaa todellisuudessa sitä, että on mukavaa kun muut maksavat. Ei sitä, että itse saisi maksaa enemmän. Jos näin olisi, niin ei muuta kuin Valtionkonttorille tilisiirtoa tekemään.

Ihminen on perusluonteeltaan mukavuudenhaluinen ja vähän laiska. Hän tekee asioita, jotka joko tuottavat hänelle hyötyä tai mielihyvää. Työssä se mielihyvä on siitä saatava raha. Mitä enemmän rahaa, sitä enemmän napostelee tehdä duunia. Ja sama toiseen suuntaan. Mitä enemmän lisäponnisteluista rangaistaan, sitä vähemmän se houkuttelee. Jos ilmiö ei olisi kuten kerron, niin meillä ei yksikään työtön ruikuttaisi 9€/pv työkokeiluista ja Subwayn tiskillä olisi iloisia paahtoleipä-picassoja vääntämässä sändäreitä ihan pro-bono. Kaikille näillehän voisi sanoa, että saattehan te julkiset palvelut. Ei vaan riitä motivaattoriksi ei.

Mutta koska aihepiiri sinua selvästi kiinnostaa, niin suosittelen ihan vilpittömästi ja ilman kuittailua jotain vaikka kansanopiston taloustiedon tai yhteiskuntatiedon kurssia. Myös Youtubesta löytyy hyvin havainnollisa videoita aiheesta, että miten maailma toimii.
 
  • Tykkää
Reactions: AivanSama
vierailija
Rahalla mitataan sitä talouden kasvua, eli "tarvitaan enemmän kuin rahaa" on virheellinen ilmaisu. Tai siis viestii siitä, ettet ymmärrä mitä on arvo ja raha siihen suhteessa.

Se tuoko ansiotuloverotuksen lasku enemmän keittokirjoja on off topic. Puhut väärästä asiasta. Puhut kysynnän ja tarjonnan laista, markkinoiden kylläisyyspisteestä ja muutenkin aikalailla talouden perusteista. Sanoin jo, että kahden osapuolen väliseen kaupankäyntiin verotus ei liity, kuten kuvittelet sen liittyvän. Korkeintaan sillä, että verotuksella tapetaan työhalut. Sitten ilman työtä ei tietenkään synny mitään hyvää. Mutta vaikka verotus olisi nolla, niin ei lentäviä autoja huomenna keksitä.

Se mihin mulla "jäi vastaamatta", niin vastasin kyllä. Annoin esimerkin Martista, joka viljelee banaania vain sen mitä tarvitsee elämiseensä. Mutta koska jokaisen lisäbanaanin tuottamisesta menee myös suhteellisesti enemmän veroja, se ei kannata. Vaiva sen yhden banaanin viljelyn eteen on isompi kuin siitä saatu lisähyöty. Ja juuri tästä on oikeastaan kyse. Ihmisten pitää jaksaa ponnistella paremman elämän eteen, tuottaa lisää niitä banaaneja ja tähän vaikutetaan verotuksella.

Yhteiskunnan yhteishankinnat eivät ole edullisempia, vaan päin vastoin. Kaikki yhteiskunnan tuottamat palvelut ovat tehottomampia kuin yksityisesti tuotetut. Ihan jokainen. Mehiläinen toimii tehokkaammin kuin HUS ja niin edelleen. Ei ole olemassa ainuttakaan esimerkkiä jossa tilanne olisi päin vastoin.

Fakta ei jälleen kerran nyt valitettavasti tue ainuttakaan sinun väitettäsi. Eikä varsinkaan kun puhutaan progressiivisesta verotuksesta. Marttia alkaa tympäisemään idealistisena banaaninvlijelijänä se, että kun hän kävelee sen extramailin ja tekee sikana töitä, niin hän myös joutuu maksamaan kylän kirkosta enemmän kuin Leena, joka ottaa vain potilaan päivässä. Ihminen tekee töitä aina itseään varten. Aina. Joku idealistinen poikkeus voi löytyä, mutta usein hekin ovat idealisteja tasan vain puheen tasolla. Kun jokin aika sitten muutama vasemmistopoliitikko hihkui somessa, että miten ihanaa on maksaa veroja ja veroja pitäisi siksi nostaa, niin ääni muuttui kellossa kun heille osoitettiin Valtionkonttorin tilinumero. Sinne siis saa tosiaan laittaa rahaa. Sinäkin - jos verot ovat mielestäsi niin ihania. Mutta kun ihminen toitottaa verotuksen ihanutta, hän tarkoittaa todellisuudessa sitä, että on mukavaa kun muut maksavat. Ei sitä, että itse saisi maksaa enemmän. Jos näin olisi, niin ei muuta kuin Valtionkonttorille tilisiirtoa tekemään.

Ihminen on perusluonteeltaan mukavuudenhaluinen ja vähän laiska. Hän tekee asioita, jotka joko tuottavat hänelle hyötyä tai mielihyvää. Työssä se mielihyvä on siitä saatava raha. Mitä enemmän rahaa, sitä enemmän napostelee tehdä duunia. Ja sama toiseen suuntaan. Mitä enemmän lisäponnisteluista rangaistaan, sitä vähemmän se houkuttelee. Jos ilmiö ei olisi kuten kerron, niin meillä ei yksikään työtön ruikuttaisi 9€/pv työkokeiluista ja Subwayn tiskillä olisi iloisia paahtoleipä-picassoja vääntämässä sändäreitä ihan pro-bono. Kaikille näillehän voisi sanoa, että saattehan te julkiset palvelut. Ei vaan riitä motivaattoriksi ei.

Mutta koska aihepiiri sinua selvästi kiinnostaa, niin suosittelen ihan vilpittömästi ja ilman kuittailua jotain vaikka kansanopiston taloustiedon tai yhteiskuntatiedon kurssia. Myös Youtubesta löytyy hyvin havainnollisa videoita aiheesta, että miten maailma toimii.
Ja alusta... Huoh. Tää on viimeinen kerta, kun jaksan pyörittää tätä juttua sulle.
Talouden kasvua mitataan rahalla. Mutta siihen tarvitaan muuta, kuin rahaa, joka on saatu ansiotuloverotusta leikkaamalla. Se, et sä selittelet omia juttuja väliin, on aika raskasta.

Se off topic banaanikeittokirjoja oli sun juttu. Ja ei muuten ole ole off topic, koska sähän välität, että talous kasvaa, kun ihmiset ostaa enemmän.

Ja kyllä liittyy verotus nimenomaan kulutukseen ja sen käyttäytymiseen.

Massahankinnat ovat edullisempia. HUS ei ole massahankinta, vaan se on organisaatio ja valtio ostaa myös Mehiläiseltä palveluja massana.

Martti ei voi laittaa sitä ylimääräistä rahaa mihinkään muuhun, kuin siihen leikattuun peruspalveluun. Kts. Mihin verotus liittyy.

Tutkimukset eivät tue väitettäsi siitä, että ihminen tekisi vain rahan edestä töitä tai pyrkisi aina vain tienaamaan enemmän. (Tässähän korkea verotus nimenomaan kannustaisi tekemään niitä töitä, koska muuten saa vähemmän).

Kukaan muu kuin sinä ei ole väittänyt, että ihminen tekisi verojen takia töitä.

Ja ihan ilman kuittailua; katso itse edes yksi Youtube video talouden perusteista.
 
Hyvinpä täällä tiedetään hallitusneuvotteluiden tulokset, ja näitä hallitusneuvotteluita on kuvailtu todella salaisiksi. Pääasia, että haittamaahanmuutto saadaan kuriin.
 
Ja alusta... Huoh. Tää on viimeinen kerta, kun jaksan pyörittää tätä juttua sulle.
Talouden kasvua mitataan rahalla. Mutta siihen tarvitaan muuta, kuin rahaa, joka on saatu ansiotuloverotusta leikkaamalla. Se, et sä selittelet omia juttuja väliin, on aika raskasta.

Se off topic banaanikeittokirjoja oli sun juttu. Ja ei muuten ole ole off topic, koska sähän välität, että talous kasvaa, kun ihmiset ostaa enemmän.

Ja kyllä liittyy verotus nimenomaan kulutukseen ja sen käyttäytymiseen.

Massahankinnat ovat edullisempia. HUS ei ole massahankinta, vaan se on organisaatio ja valtio ostaa myös Mehiläiseltä palveluja massana.

Martti ei voi laittaa sitä ylimääräistä rahaa mihinkään muuhun, kuin siihen leikattuun peruspalveluun. Kts. Mihin verotus liittyy.

Tutkimukset eivät tue väitettäsi siitä, että ihminen tekisi vain rahan edestä töitä tai pyrkisi aina vain tienaamaan enemmän. (Tässähän korkea verotus nimenomaan kannustaisi tekemään niitä töitä, koska muuten saa vähemmän).

Kukaan muu kuin sinä ei ole väittänyt, että ihminen tekisi verojen takia töitä.

Ja ihan ilman kuittailua; katso itse edes yksi Youtube video talouden perusteista.
Et sä kyllä ymmärrä vaikka tämän muovailuvahvasta muotoilisi. Työstä tulee arvoa, arvoa mitataan rahalla, ihminen tekee töitä saadakseen arvon mittaria: rahaa. Tämä on se kaava, usko tai et, ymmärrät tai olet ymmärtämättä. Ihminen haluaa tuota arvon mittaa työstänsä enemmän, sillä ei ole väliä mistä se tulee. Viemällä sitä hänen työstään lasketaan motivaatiota tehdä työtä. Mitä enemmän, sitä enemmän menee moti.

Kyllä talous kasvaa periaatteessa kun ihmiset ostavat enemmän. Mutta tän selittäminen on kuin selittäisi satelliitin tekniikkaa kolmevuotiaalle. En nyt iltaa vasten jaksa edes yrittää.

Massahankinnat edullisia, mutta etpä antanut ainuttakaan esimerkkiä missä julkinen olisi tehokkaampi. Et ainuttakaan ja sen tiesin. Se siis siitä.

Martti voi laittaa ylimääräisen rahan ihan mihin lystää, vaikka leikattuun peruspalveluun. Tämäkin on off topic, koska Martti silti motivoituu työstä enemmän kun siitä jää enemmän käteen. Ja se oli pointti. Mutta väite on muutenkin virheellinen. Jos kaikki olisi julkisesti hoidettuna paremmin, kyseessä on kommunismi. Ja tiedät miten niille kokeiluille on käynyt. Eli eipä mene vaan niin, uskot taas tai et.

Tutkimukset ei tue sitä, että henkilö motivoituisi työstä rahan takia. Ok. Veikkaan että vasemmistotutkimus, missä työpaikalta haetaan kivaa kahviseuraa, seurustelua ja piirileikkejä. Kerronpa vaikka tähän ihan omakohtaisen kokemuksen. Mun työtä voi tehdä myös konsulttipohjalta. Kevättalvella konsulttifirma oli muhun yhteydessä, että haluatko tehdä leipätyösi ohees konsulttikeikkaa silloin tällöin. Saat mukavasti lisää palkkaa. Laskin auki mitä siitä verotuksen jälkeen jäisi. Ei vaan kuule jaksa nähdä vaivaa. Se että mä käytän iltoja ja ehkä viikonloppuja siihen, että käteen jää käytännössä mun tuloisella hitusia, niin ei ole järkevää. Jos se mitä lupasivat maksaa tulisi edes likimain kokonaan käteen, niin ihan varmasti olisin kaivanut motivaationi esille. Ja en ole poikkeus.

Kukaan muu ei ole väittänyt että ihminen tekee verojen takia töitä, mutta kun haetaan teoriaa, tulee ymmärtää ääripäät. Kun ymmärrät ääripäät, niin tiedät mitä tapahtuu kun liukuasteikkoa siirretään jompaan kumpaan suuntaan. Jos korkea verotus 100% vie työhalut täysin, niin 80% vie lähes täysin, 50% melko täysin ja niin edelleen. Aika perusjuttu. Siksi on tärkeä tajuta ääripäät. Täydellinen kapitalismi missä kaikki työn palkka jää käteen ja sosiaaliturvaakaan ei ole, se kummasti saa ihmisen keräämään vaikka muoviroskaa Bangladeshin kaduilla lanttia vastaan. Näin se on, uskot taas tai olet uskomatta.

Mutta mä olen nyt taloustieteen oppituntini antanut. Seuraavasta sessiosta velotan :D
 
  • Tykkää
Reactions: AivanSama
Mikä haittamaahanmuutto? Ihanne tilanne olisi, että änkyräpersut vaihdettaisiin mukaviin maahanmuuttajiin.
Maahanmuuttoa sellaisista maista, joista tulevat eivät kotoudu. Eivät opi kieltä, eivät opiskele, eivät työllisty, tekevät rikoksia ja elelevät sossun tuilla. Esimerkiksi somalit, irakit ja afgaanit kotoutuvat varsin heikosti. Nämä kun saisi pois ja tilalle intialaisia huippuja, niin tilanne olisi paljon parempi.
 
  • Tykkää
Reactions: AivanSama
vierailija
Mikä haittamaahanmuutto? Ihanne tilanne olisi, että änkyräpersut vaihdettaisiin mukaviin maahanmuuttajiin.
Haittamaahanmuutto on sellaista maahanmuuttoa jota on niin paljon että suomalaiset on kohta vähemmistössä (se saavutetaan helposti muutamassa vuosikymmenessä jos määriä lisätään) lisäksi sellainen joka vie yhteiskunnan enemmän resursseja kuin tuottaa niitä (eli kaikki ne jotka tienaa alle keskitulon ja sellainen joka ei kotoudu eikä halua opetella suomea, esim tää kaveri on aika oksettava kun vaatii suomalaisia palvelemaan itseään enkuksi vain koska kieliopintoihin ei ole haluja https://yle.fi/a/74-20032812

Eli melkein kaikki maahanmuutto, se tulisi pitää max 2-5% väestön määrästä, ja mieluiten eurooppalaisia, ehkä joku japanilainen. Sopeutuu hyvin.
 
vierailija
Haittamaahanmuutto on sellaista maahanmuuttoa jota on niin paljon että suomalaiset on kohta vähemmistössä (se saavutetaan helposti muutamassa vuosikymmenessä jos määriä lisätään) lisäksi sellainen joka vie yhteiskunnan enemmän resursseja kuin tuottaa niitä (eli kaikki ne jotka tienaa alle keskitulon ja sellainen joka ei kotoudu eikä halua opetella suomea, esim tää kaveri on aika oksettava kun vaatii suomalaisia palvelemaan itseään enkuksi vain koska kieliopintoihin ei ole haluja https://yle.fi/a/74-20032812

Eli melkein kaikki maahanmuutto, se tulisi pitää max 2-5% väestön määrästä, ja mieluiten eurooppalaisia, ehkä joku japanilainen. Sopeutuu hyvin.
minusta max. 2 % persuja olisi ihanne luku Suomessa.
 
Laita itse kaavaan lisää rahaa + lisää kulutusta = talouden kasvu.
Kyllä, periaatteessa, mutta ei. Kuten olen aika monta kertaa selittänyt.
Ärtsyn mallissa raha otetaan pois julkisista menoista. Silloin ihmisen täytyy itse säästää se puuttuva osa, eli kaava onkin silloin lisää rahaa + lisää säästöjä = talouden kasvu?.
JA lisää rahaa + "lisää kulutusta" = talouden kasvu, mikäli ihminen vetää jo maksimibanaaniannoksensa, niin "lisää kulutusta" ei synny. -> tarvitaan lisää hyödykkeitä, mutta sitten ei tarvitsekaan lisää rahaa, koska se raha vapautuukin sieltä banaaneista, koska ihminen ei vaan kuluta aina vain enemmän niitä.
Onko tuo nyt niin kovin vaikeaa ymmärtää?

Ja sitäpaitsi yritykset ei käytännössä juurikaan lisää työpaikkoja, ne voi lisätä töitä jo olemassa oleville työntekijöille, mutta uusien palkkaaminen on viho viimeinen homma.
Seuraan varsn läheltä julkisen puolen rahankäyttöä. Siinä on paljon järkeistämisen varaa. Julkisella puolella pärjättäisiin paljon pienemmällä, kun homma räjäytettäisiin atomeiksi ja rakennettaisiin uudelleen. Se on sen luokan byrokraattinen himmeli, ettei mitään järkeä. Lapatun rahan määrä ei ole yhtäkuin laatu.

En oikein tiedä mistä revit ajatuksen siitä, että yritykset ei luo työpaikkoja... mikä sitten luo, ellei yritykset?
 
  • Tykkää
Reactions: Palstapesu
No joo, saat sä noin ajatella. Tutkimukset sanoo toisin. Kyllähän eri mieltä saa silti olla. Mut miksi töitä tehdään ja mihin töihin jäädään. Ne on tärkeitä kysymyksiä joillekin tahoille.
Kyllä, raha auttaa sietämään, mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Sit paikka menee vaihtoon, jos ei saa jotain muuta.

Tällaiset idiootti tutkimukset tehdään just sitä varten, et saadaan tietää, mitä se jokin muu on. Eli työtä tehdään koska siitä saa rahaa ja työpaikalle jäädään, koska se motivoi, se on haasteellista, se on joustavaa yms kaikkee.
Marjatta voi edelleen sanoa, et ei tartte maksaa lisää, annatte vaan uuden näppäimistön ja siirrätte töitä muille.
Huonosti rakennettu tutkimus ja väärin asetellut kysymykset eivät oikeastaan kerro asiantilasta.

Töissä käydään rahan takia. Siitä ollaan varmaan samaa mieltä?
Satasen tai parin lisä ei varmasti saa ketään pysymään paskassa työpaikassa, jos töitä on muualla tarjolla. Sensijaan, jos liksa olisi tuplat verrattuna sen tason muihin työpaikkoihin, niin ihan saletisti sitä sietäisi enemmän skeidaa riippuen tietysti siitä, miten pahasti rahan tarpeessa on. Suurin osa meistä lapioi vaikka paskaa päivät, jos siitä maksetaan riittävästi.

On tietysti ihanteellista ajatella, että työ on itseisarvo, joka saa ihmisen tuntemaan itsensä merkitykselliseksi ja se on osa palkkaa. Omasta näkökulmastani sanoisin, että tällaisella ajattelulla mennään perse edellä puuhun, jos oletetaan ihmisten olevan ihanteellinen versio ihmisyydestä. Jotta jotain voi parantaa, on hyväksyttävä ihmisen syvin olemus raadollisuuksineen.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Ärsyttävä tyyppi
vierailija
Huonosti rakennettu tutkimus ja väärin asetellut kysymykset eivät oikeastaan kerro asiantilasta.

Töissä käydään rahan takia. Siitä ollaan varmaan samaa mieltä?
Satasen tai parin lisä ei varmasti saa ketään pysymään paskassa työpaikassa, jos töitä on muualla tarjolla. Sensijaan, jos liksa olisi tuplat verrattuna sen tason muihin työpaikkoihin, niin ihan saletisti sitä sietäisi enemmän skeidaa riippuen tietysti siitä, miten pahasti rahan tarpeessa on. Suurin osa meistä lapioi vaikka paskaa päivät, jos siitä maksetaan riittävästi.

On tietysti ihanteellista ajatella, että työ on itseisarvo, joka saa ihmisen tuntemaan itsensä merkitykselliseksi ja se on osa palkkaa. Omasta näkökulmastani sanoisin, että tällaisella ajattelulla mennään perse edellä puuhun, jos oletetaan ihmisten olevan ihanteellinen versio ihmisyydestä. Jotta jotain voi parantaa, on hyväksyttävä ihmisen syvin olemus raadollisuuksineen.
(y)
 
vierailija
No joo, saat sä noin ajatella. Tutkimukset sanoo toisin. Kyllähän eri mieltä saa silti olla. Mut miksi töitä tehdään ja mihin töihin jäädään. Ne on tärkeitä kysymyksiä joillekin tahoille.
Kyllä, raha auttaa sietämään, mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Sit paikka menee vaihtoon, jos ei saa jotain muuta.

Tällaiset idiootti tutkimukset tehdään just sitä varten, et saadaan tietää, mitä se jokin muu on. Eli työtä tehdään koska siitä saa rahaa ja työpaikalle jäädään, koska se motivoi, se on haasteellista, se on joustavaa yms kaikkee.
Marjatta voi edelleen sanoa, et ei tartte maksaa lisää, annatte vaan uuden näppäimistön ja siirrätte töitä muille.
Tämä keskustelu lainehtii enkä viitsi lukea Ärstsyn jaarituksia. Joku asiantuntija sanoi, että säännöllisin väliajoin työpaikan vaihtaminen estää putkiajattelun.
Marjatta on oma lukunsa. Hän on vähään tyytyväinen jämähtäjä. Ajanolooan automaatio korvaa näppiksen naputtelun ja muutosneuvottelu johtaa hänet varhaiselle eläkkeelle.
Ei työ ole elämässä ainoa autuasksi tekevä asia. Sama asiantuntija sanoi, että korona-ajan lieveilmiönä ihmiset ovat hautautuneet koteihinsa etätyövuosina. Toimistotöihin lähtö tuntuu heistä nykyään työläältä.
Minä viihdyn hyvin eläkeläisenä kotona. Sain kutsun matkalle ja lupasin harkita lähtöä muutaman päivän.
Ihminen ei koskaan tiedä milloin joutuu valinnan eteen. Muuttujia on paljon jokaisessa asiassa.
Aamun radiohartaudessa annetaan hyviä elämänohjeita. Paras ohje kuuluu: Rakasta enemmän kuin sinua rakastetaan.
Rakkautta on monenlaista. Myös kirjoittamalla lempeästi käsi sydämellä voi rakastaa. Onhan tämä perhepalsta eikä mikään taistelutanner.
 

Yhteistyössä