Ärsyttää!!!! (pienten lasten hoitoonviennistä)

[mamma]

No niin vedetään sitten vielä imetys tähän. Mä en imettänyt kuin viikon, mutta sílti en tunne itteäni huonoksi äidiksi. Maito ei loppunut, mutta imetys ei vain onnistunut. Piste.

Siis se oli vain esimerkki siitä, että miksi asioille keksitään tekosyitä jotka "kuulostaa paremmalle". Sähän et sitä nyt tehnyt, vaan nimenomaan sanot reilusti syyn, että ei onnistunut. Se siitä, se tuskin oli sun vika, vaan et saanut tarpeeksi tukea ja tietoa (ovat nykyään esim. neuvolassa tosi huonoja siinä). Tuota minä tarkoitin, minä ainakin kunnioitan sitä paljon enemmän että sanoo suoraan, kuin että keksi tekosyitä! :flower:

 

[ap.]

Niin, mustakin varmaan ollaan samaa mieltä vaikka olen todella ymmärtäväinen ihminen irl. Mutta en vain halua pahoittaa muiden mieltä jotka sanovat minulle että "maito loppui", koska sitten kaveruuskin varmaan hiipuisi. Täällä voi sanoa ronskimmin, vaikken ketään halua haukkuakaan.
Itse laitoin 2-vuotiaan poikani osapäivähoitoon päiväkotiin (vaikka meille tuli juuri silloin vauva) monestakin syystä: halusin jatkaa osittaista työntekoa vaikka vauva on kotona (teen töitä kotona silloin kun vauva nukkuu, tai jos muutkin lapset kotona silloin kun he nukkuvat) ihan siksi että pidän tekemästäni työstä, ja haluan että meillä on enemmän rahaa (vaikka ei todellakaan tarvitsisi). Voin kuitenkin itse täysin vaikuttaa työn määrään, ja 2-vuotias siis hoidossa lyhyitä päiviä n. 6,5 tuntia ja 3-4 päviänä viikossa. Lisäksi meillä ei ole turavverkkoa, joten nuo on ainoat hetket kun lapsemme on muualla hoidossa. Aina muuten meidän kanssamme. Lisäksi puolisoni on välillä sellaisissa projektitöissä että on nyt ollut vain muutamia päiviä kuukaudessa kotona, eli minä olen periaatteessa yh koskien kodinhoitoa. Tuo että mies on poissa huolettaa minua paljon enemmän kuin se että lapsi on päiväkodissa. Se että lapset eivät saa samanlaista kontaktia isäänsä kuin ne joiden tulee kotiin joka päivä (nojaa, onhan sekin monella sellaisella kyseenalaista). No, onneksi se loppuu kohta

Niinpä niin. En minäkään kavereilleni sano yhtään mitään, vaikka juuri perustelevatkin hoitoa "pakolla". Tarkoitukseni ei todella ole pahoittaa kenenkään mieltä tai henkilökohtaisesti loukata. Yleisesti vain toivoisin sellaista tiedostavampaa suhtautumista asioihin.
Ja itsekin toin tässä ketjussa esille, että voin kuvitella (tietyissä olosuhteissa) laittavani lapsen vaikkapa 2-vuotiaana hoitoon. Vaikka siis yleisellä tasolla olen sitä mieltä, että alle 3-vuotialle koti on se paras paikka. Siltikin, elämä ei ole mustavalkoista ja jos noin päädyn tekemään, minulla on sille perustellut syyni. Jotka voin kyllä reilusti tuoda sitten esiin ja joista joudun ottamaan vastuun. Ihan niin kuin sinä nyt teet. Ymmärrän mainiosti ratkaisusi Ja senkin, että "yksinhuoltajuus" tuntuu isommalta taakalta ja huolestuttavammalta. Se varmaan onkin. Olen itsekin aika paljon itsekseni, en kuitenkaan niin paljon kuin sinä.

 

[ap.]

No niin vedetään sitten vielä imetys tähän. Mä en imettänyt kuin viikon, mutta sílti en tunne itteäni huonoksi äidiksi. Maito ei loppunut, mutta imetys ei vain onnistunut. Piste.

Joo ei tätä imetystä varmaan kannata sen enempää ehkä tässä ketjussa vatvoa. Tai sitten voidaan ottaa mukaan myös lasten nukuttaminen perhepedissä / omassa huoneessa Mutta todella, sinäpä kerrot reilusti miten imetyskuvio teillä meni. Ja minusta on hienoa, ettet ole jäänyt mihinkään epäonnistumisen tunteisiin rypemään, se ei olisi kenenkään etu. Itse ymmärrän hyvin, että imetys voi epäonnistua, neuvoja siihen on näköjään aika hankala saada. Meillä toisen kohdalla imetys oli alusta asti helppoa, toisen kohdalla takkusi alusta asti, vaikka kyllä on onnistunutkin. Mutta tulin huomaamaan, ettei sitä tukea ja apua juuri heru.

 

[koti- ja työäiti]

Niin, paljon on puhuttu suomalaisten lasten ja nuorten pahoinvoinnin syistä. Yksi syy minusta on juurikin tämä varhaislapsuuskeskustelu, johon äidit ovat jämähtäneet asiantuntijoiden pönkittäminä (iseillä tuntuu olevan tässä järki paremmin kohdallaan). Ei nähdä enää metsää puilta. Keskustelu on kääntynyt tarkoitustaan vastaan samalla luoden äitien 'puolia', jolle sitten asetutaan fanaattisesti omaa valintaa puolustamaan.

Varhaislapsuus on tärkeää, mutta äitylin 100% läsnäolo ekalta kolmelta vuodelta ei riitä takaamaan yhtään mitään. Katukuvassakin näkyy, että Suomessa on päässyt hyppysistä se tosiasia, että lapsi tarvitse aikuisten aikaa ja vanhemmuutta kunnes on aikuinen, ja vielä sen jälkeenkin. Aikuisen ei suinkaan tarvitse olla aina vanhempi, saatika äiti.

Siitä voi jo johtaa vähän tulevaisuuden ennustetta. Mitä vankemmin aikuisten aikaa ja turvaa lapsuudessa, sen paremmat mahdollisuudet luovia elämässä myös aikuisena. Onko lapsi ollut yksi vai viisi vuotta päivähoidossa, on kärpäsenkakka tässä kokonaisuudessa.

No, se nyt vaan on niin (pyöritelkää sitten miten haluatte), että nimenomaan äidin merkitys korostuu niinä ensimmäisinä elinvuosina. Se nyt vaan ON niin, ihan puhtaasti biologisista-psykologisista syistä. Eiväthän ne asiantuntijat lämpimikseen puhu. Ettekä te tutkimustietoa voi kumota omilla uumoiluillanne. Ja ei, ei todellakaan se vanhemmuus mitenkään lopu tai sen merkitys vähene, kun lapsi täyttää 2 tai 3.

Tämän hokeman vuoksi meillä on niin paljon lapsia, joilla ei käytännössä ole kunnon isäsuhdetta. Tutkimukset myös osoittavat, että pohja suhteelle vanhempiin rakentuu ensimmäisinä eloinvuosina. Jos lähdetään siitä, että äidillä on jotakin erityistä, mitä isä ei voi tarjota, niin näkyyhän se suhteiden kehittymisessä. Imetyskin on nykyisillä tilastoilla varsin huono veruke. Lapsi tunnistaa äitinsä heti syntymästään jne, mutta äiti ei suinkaan ole korvaamaton! Toisissa perheissä isä on ykkösvanhempi tai äitiä ei ole lainkaan.

Lapsi kiintyy varhaislapsuudessa voimakkaimmin siihen ihmiseen, joka häntä eniten hoitaa. Nimenomaan edes yhden ihmisen pysyvyys on tärkeää. Se onko tällä henkilöllä kassit vai ei, on yhdentekevää. Äidin erityinen merkitys korostuu tasan silloin kun äiti haluaa sen niin tekevän.

Oudoksun myös tototusta, että monilla olisi mahdollisuus jäädä kotiin jos haluaisi. Mikäs jalo tavoite se on? Suomessa todella moni jo jää, kaikkienko pitäisi? Olisimme pulassa jos kaikki hoitaisivat kaikki lapsensa kolmivuotiaiksi kotona! Siinä kuulkaa äkkiä leikattaisiin hoitovapaaoikeutta ja rahallista tukea ja patisteltaisiin naisväki töihin, uskokaa tai älkää. Karrikoiden voisi sanoa, että työäidit osaltaan mahdollistavat kotiäitiyden.
Ollaan siis tyytyväisiä valinnan mahdollisuudesta.

Tämä kapea-alainen joko-tai-keskustelu myös osaltaan pitää huolen, ettei päivähoidon laatu parane saatika lasten hyvinvointi ylipäänsä. Se on täysin toisarvoista koko keskustelussa, tärkeintä on oman valinnan oikeutus.

Meillä on hyvä- hyvä-kotihoito ja paha-paha-päivähoito. Mikähän itseasiassa on pielessä? Sen sijaan, että äidit syyllistäisivät toisiaan (isejähän asia ei millään muotoa koske), olisi aika miettiä, mitä päivähoidolle on tapahtunut.

Ei myöskään kiinnitetä huomiota osa-aikaisten töiden todelliseen mahdollistamiseen, jotka tukisivat voimakkaasti perheiden huonoa taloudellista tilannetta sekä lasten päivähoitoaikojen lyhentämistä tai jopa lasten kotihoidon mahdollistamista vanhempien työssäkäynnistä huolimatta. Tämä on monessa muussa maailmakolkassa tavallinen tapa ratkaista ongelma. Suomessa osa-aikaisuus ei juuri kannata eikä sitä tueta perheiden kohdalla kuin Kelan naurettavalla muutamalla kympillä.

Mutta tämä on juuri sitä samaa: ei nähdä metsää puilta. Ajetaan 50-lukulaista mallia näkemättä kokonaisuutta.

 

[Kimppa]

Olet harvinaisen fiksu nainen "koti- ja työäiti" :flower: Kumpa ei tuhlattaisi energiaa turhaan juupas-eipäs -kiistelyyn, vaan keskittyäisiin sellaisiin asioihin, jotka oikeasti auttaisivat perheitä.
Useimmat perheet haluaisivat yhdistää työn (=kohtuullisen taloudellisen tilanteen) ja perhe-elämän joustavasti (esim osa-aikatyöllä ). Silloin yhdityisi lasten lyhyet hoitopäivät ja kohtuullinen taloudellinen tilanne. Olennaisinta ei ole lasten kotihoito, koska senkin tulokset ovat nähtävissä ihan tänäpäivänä eivätkä nekään kovin hyviltä näytä. Turvallisia aikuisia lapsen elämään koko elämän ajaksi ja sitoutuneet vanhemmat..

 

[ap.]

Edellisiin viitaten: kyllä vain kaikenlaiset mainitsemanne joustot olisivat enemmän kuin toivottuja. Niin kauan kuin niitä ei tehdä yhteiskunnan taholta mahdollisiksi, on kyettävä rohkeisiin henkiökohtaisiin valintoihin.

Itse edelleen olen sitä mieltä, että äidin ja isän välillä on ero. Se, että äidin merkitys korostuu ensimmäisinä elinvuosina, ei tee isästä millään tapaa merkityksetöntä saati tarpeetonta. Jos tekee, asia on ymmärretty väärin. Äidillä on jotakin, jota isä ei voi tarjota. Myös isällä on jotakin, jota äiti ei voi tarjota. Totta on myös, että yhdenkin hyvän ja turvallisen aikuiskontaktin on todettu kannattelevan lasta. Ja totta on tietenkin, että lapsi kiintyy ensisijaiseen hoitajaansa, en vain viitsi termiä tässä keskutelussa käyttää, kun on helpompi nyt yksinkertaistaa. Luonnollisesti äiti olisi ensisijainen hoitaja ja se imetyskin on merkityksellistä. Tietysti ensisijainen hoitaja voi olla isä tai joku muukin. Mutta menee taas jaaritteluksi ja asian vierestä saivarteluksi, yritän välttää sitä.

 

[vieras]

Aivan oikeasti kuka on sanomaan mitään siihen, että onko jollakin varaa jäädä hoitovapaalle?

Kun kaikkien miehet ei tienaa isoja summia, on lainoja maksettavana. Pitäisi ap:n mielestä varmaan muuttaa asumaan kaksioon vaikka lapsia olisi kolme, siinähän säästää.

Kyllä mä ainakin pidän yhtenä onnellisena lapsuuden asiana sitä, että meillä oli oma talo ja iso tontti. Ei paljon naurattaisi joku kerrostalossa vietetty lapsuus.

No siinä tuli rehellinen mielipide, arvostan sitä. Itse juuri sitten en koe, että 1- ja 3-vuotiaamme pitäisivät vielä isoa omaa taloa/tonttia minään. Luulevat varmaan omistavansa koko kerrostalon Kolmivuotiaamme mielestä tämä on kaikista hienoin talo, koska on suurin ja korkein

Alkaa tulla jo pinoon koomisia piirteitä =) Arvostat rehellisyyttä??? Ja et uskalla edes ystävillesi puhua suoraan näissä imetys/töihinlähtö asioissa? Hymyilet vaan vinosti kun ystäväsi murehtii että joutuu taloudellisista syistä lähtemään töihin tai valittaa maidon loppumista!? Säälin ystäviäsi...Todellakin kylmää,tunteetonta ja epärehellistä sutautumista. Miten voit väittää olevasti empaattinen IRL jos suhtautumisesi on tämänsuuntainen?

 

[ap.]

Aivan oikeasti kuka on sanomaan mitään siihen, että onko jollakin varaa jäädä hoitovapaalle?

Kun kaikkien miehet ei tienaa isoja summia, on lainoja maksettavana. Pitäisi ap:n mielestä varmaan muuttaa asumaan kaksioon vaikka lapsia olisi kolme, siinähän säästää.

Kyllä mä ainakin pidän yhtenä onnellisena lapsuuden asiana sitä, että meillä oli oma talo ja iso tontti. Ei paljon naurattaisi joku kerrostalossa vietetty lapsuus.

No siinä tuli rehellinen mielipide, arvostan sitä. Itse juuri sitten en koe, että 1- ja 3-vuotiaamme pitäisivät vielä isoa omaa taloa/tonttia minään. Luulevat varmaan omistavansa koko kerrostalon Kolmivuotiaamme mielestä tämä on kaikista hienoin talo, koska on suurin ja korkein

Alkaa tulla jo pinoon koomisia piirteitä =) Arvostat rehellisyyttä??? Ja et uskalla edes ystävillesi puhua suoraan näissä imetys/töihinlähtö asioissa? Hymyilet vaan vinosti kun ystäväsi murehtii että joutuu taloudellisista syistä lähtemään töihin tai valittaa maidon loppumista!? Säälin ystäviäsi...Todellakin kylmää,tunteetonta ja epärehellistä sutautumista. Miten voit väittää olevasti empaattinen IRL jos suhtautumisesi on tämänsuuntainen?

Rankkaa puhetta sinulta, mutta sääli pois, jos siltä tuntuu. Niin, tosiaan minulla ei ole tapana irl hyökkäillä ketään vastaan. Mielestäni on kaksi eri asiaa olla rehellinen ja sanoakin vaikka mielipiteensä kuin hyökätä ja arvostella. Tapanani ei myöskään ole hymyillä vinosti Arvostan todellakin rehellisyyttä, ja kuten sanottu, ymmärrän tai vähintäänkin yritän ymmärtää kaikenlaisia ratkaisuja. En vain pidä vastuunpakenemisesta. Ystävieni kanssa puhun näistä asioista, he kyllä tietävät kantani ja heidän kanssaan nyt ylipäätään olemme avoimen keskustelun tasolla. Kavereiden ja hyvänpäivänuttujen kanssa olen varovaisempi. Kyllä minä ajatuksiani tuon julki ja saatan tuoda vaihtehtoisia näkökulmia, mutta tapanani ei ole siis arvostella toisten ratkaisuja - enemmän minua kiinnostavat syyt niiden takana.

 

[koti- ja työäiti]

Mitä äidillä on, mitä isä ei voi tarjota? Nyt kannattaa erottaa tosiasiat omasta asennemaailmasta. Vähitellen alan ymmärtämään, miksi Suomessa ajetaan näennäistä tasa-arvoa iseille korvamerkityillä vanhempainvapailla. Hehän näkyvät olevan äitienkin mielestä jotain toissijaisia ihmisiä lapsen elämässä. Sitä ei kukaan uskalla sanoa ääneen, että yksi suurimmista esteistä miesten hoitovapaaoikeuden käyttöön ovat naiset itse.

Mietin, mistä lapseni on jäänyt paitsi kun isä on hoitanut häntä alusta asti vähintään yhtä paljon kuin minä. Ja ykköshoitaja on jopa vaihtunut vauva-aikana, pakon edessä kun makasin sairaalassa. Hyvin läheiset välit tuntuu olevan molempiin vanhempiin tällä lapsella, mutta ehkä hän kokee aikuisuudessa jotain syvää traumaa? Kyllähän isän hoitaminen kieltämättä on hyvin traumatisoivaa tai ylipäänsä se, että lasta hoidetaan -kuten päivähoidossakin tehdään.

 

[ap.]

Mitä äidillä on, mitä isä ei voi tarjota? Nyt kannattaa erottaa tosiasiat omasta asennemaailmasta. Vähitellen alan ymmärtämään, miksi Suomessa ajetaan näennäistä tasa-arvoa iseille korvamerkityillä vanhempainvapailla. Hehän näkyvät olevan äitienkin mielestä jotain toissijaisia ihmisiä lapsen elämässä. Sitä ei kukaan uskalla sanoa ääneen, että yksi suurimmista esteistä miesten hoitovapaaoikeuden käyttöön ovat naiset itse.

Mietin, mistä lapseni on jäänyt paitsi kun isä on hoitanut häntä alusta asti vähintään yhtä paljon kuin minä. Ja ykköshoitaja on jopa vaihtunut vauva-aikana, pakon edessä kun makasin sairaalassa. Hyvin läheiset välit tuntuu olevan molempiin vanhempiin tällä lapsella, mutta ehkä hän kokee aikuisuudessa jotain syvää traumaa? Kyllähän isän hoitaminen kieltämättä on hyvin traumatisoivaa tai ylipäänsä se, että lasta hoidetaan -kuten päivähoidossakin tehdään.

Ääh, yritetään vielä. Ei isä ole toissijainen. Sanoin jotakuinkin näin: äidillä on jotakin, jota isällä ei ole - ja isällä jotakin, jota äidillä ei ole. Tarkoittaa: äiti on äiti ja isä on isä ja kumpikaan ei voi korvata toisiaan. Tarkoittaa: äiti ja isä ovat lapselle aivan yhtä tärkeitä, mutta vanhempien merkitykset ja roolit korostuvat lapsen kehitysvaiheitten mukaan.

En todellakaan ole mitenkään missään väittänyt, etteikö olisi pelkästään positiivinen asia, että isäkin hoivaa lastaan. Ymmärrätköhän minua ihan tahallasi väärin?

 

[vieras]

Ääh, yritetään vielä. Ei isä ole toissijainen. Sanoin jotakuinkin näin: äidillä on jotakin, jota isällä ei ole - ja isällä jotakin, jota äidillä ei ole. Tarkoittaa: äiti on äiti ja isä on isä ja kumpikaan ei voi korvata toisiaan. Tarkoittaa: äiti ja isä ovat lapselle aivan yhtä tärkeitä, mutta vanhempien merkitykset ja roolit korostuvat lapsen kehitysvaiheitten mukaan.

En todellakaan ole mitenkään missään väittänyt, etteikö olisi pelkästään positiivinen asia, että isäkin hoivaa lastaan. Ymmärrätköhän minua ihan tahallasi väärin?

Siksihän on se äitiysloma, että äiti olisi lapsen kanssa. Mutta kuka vie lapsen äitiyslomalla hoitoon? kotihoidontuella hoitaja voi olla äiti tai isä.

 

[ap.]

Ääh, yritetään vielä. Ei isä ole toissijainen. Sanoin jotakuinkin näin: äidillä on jotakin, jota isällä ei ole - ja isällä jotakin, jota äidillä ei ole. Tarkoittaa: äiti on äiti ja isä on isä ja kumpikaan ei voi korvata toisiaan. Tarkoittaa: äiti ja isä ovat lapselle aivan yhtä tärkeitä, mutta vanhempien merkitykset ja roolit korostuvat lapsen kehitysvaiheitten mukaan.

En todellakaan ole mitenkään missään väittänyt, etteikö olisi pelkästään positiivinen asia, että isäkin hoivaa lastaan. Ymmärrätköhän minua ihan tahallasi väärin?

Siksihän on se äitiysloma, että äiti olisi lapsen kanssa. Mutta kuka vie lapsen äitiyslomalla hoitoon? kotihoidontuella hoitaja voi olla äiti tai isä.

No niin voi olla, kyllä vaan. Ja en ole muuta väittänytkään

 

[mamma]

Siksihän on se äitiysloma, että äiti olisi lapsen kanssa. Mutta kuka vie lapsen äitiyslomalla hoitoon? kotihoidontuella hoitaja voi olla äiti tai isä.

No nninhän tuo voisi olla isäkin, mutta siinä tulee vastaan koko suomalaisen yhteiskunnan rakenne- ja asenneongelma. Naisten ja miesten palkat ovat ihan eri tasolla (ja miksei sitten naisvaltaisten alojen palkkoja voida nostaa?), naiset ovat paljon useammin pätkätöissä ja muissa epätyypillisissä töissä. Meidän perhe on hyvä esimerkki: mieheni on täysin kouluttamaton, mutta silti hänellä on vakituinen työ ja kolminkertainen palkka minuun verrattuna. Minä olen korkeakoulutettu, mutta saan vain pätkätöitä ja akateemistenkin töiden palkat ovat aika alhaiset. Ihan kylmästi valitsemme että se joka tienaa enemmän menee töihin. Jos se olisin ollut minä, niin se ei todellakaan olisi ollut mikään ongelma minulle. Toki olisin halunnut pysyä kotona jos näin olisi käynyt, mutta vuorotellen näitä uhrauksia tehdään oerheen hyvinvoinnin eteen.

Ja koti- ja työäiti on siinä ihan oikeassa, että Suomessa epätyypillisten töiden tekijät ovat todella hankalassa asemassa, ja koko yhteiskunta on rakennettu sen varaan että joko äiti on kokopäivätöissä tai sitten ei. Ei esim. oteta huomioon pätkätöitä, projektitöitä, freelancetöitä, TTT-töitä. Tai lyhennettyä työaikaa. Tiedän niin monta esimerkkiä siitä miten nämä eivät toimi hyvin perheen kannalta. Esim. yksi tuttavani teki lyhennettyä työpäivää kun hänen lapsensa aloitti koulun. No, palkka pieneni kun työtunnit vähenivät, mutta työtehtävät pysyivät samoina, eli teki sitten kotona illalla töitä sen sijaan että olisi saanut kaiken töissä tehtyä (ja kyllä koetti muuttaa asiaa, onnistumatta).
Tiedän todella monia jotka eivät halua laittaa laspiaan kokopäivähoitoon, vaan hoitavat lapset muilla järjestelyillä kun käyvät öisin tai viikonloppuisin keikkatöissä tai tekevät kotona freelancetöitä. Heitä ei yhteiskunta tue juuri ollenkaan, vaikka nämä päivähoidosta poisjäänet lapset säästävät suuria summia yhetiskunnalle.

 

[vieras]

Siksihän on se äitiysloma, että äiti olisi lapsen kanssa. Mutta kuka vie lapsen äitiyslomalla hoitoon? kotihoidontuella hoitaja voi olla äiti tai isä.

No nninhän tuo voisi olla isäkin, mutta siinä tulee vastaan koko suomalaisen yhteiskunnan rakenne- ja asenneongelma. Naisten ja miesten palkat ovat ihan eri tasolla (ja miksei sitten naisvaltaisten alojen palkkoja voida nostaa?), naiset ovat paljon useammin pätkätöissä ja muissa epätyypillisissä töissä. Meidän perhe on hyvä esimerkki: mieheni on täysin kouluttamaton, mutta silti hänellä on vakituinen työ ja kolminkertainen palkka minuun verrattuna. Minä olen korkeakoulutettu, mutta saan vain pätkätöitä ja akateemistenkin töiden palkat ovat aika alhaiset. Ihan kylmästi valitsemme että se joka tienaa enemmän menee töihin. Jos se olisin ollut minä, niin se ei todellakaan olisi ollut mikään ongelma minulle. Toki olisin halunnut pysyä kotona jos näin olisi käynyt, mutta vuorotellen näitä uhrauksia tehdään oerheen hyvinvoinnin eteen.

Ja koti- ja työäiti on siinä ihan oikeassa, että Suomessa epätyypillisten töiden tekijät ovat todella hankalassa asemassa, ja koko yhteiskunta on rakennettu sen varaan että joko äiti on kokopäivätöissä tai sitten ei. Ei esim. oteta huomioon pätkätöitä, projektitöitä, freelancetöitä, TTT-töitä. Tai lyhennettyä työaikaa. Tiedän niin monta esimerkkiä siitä miten nämä eivät toimi hyvin perheen kannalta. Esim. yksi tuttavani teki lyhennettyä työpäivää kun hänen lapsensa aloitti koulun. No, palkka pieneni kun työtunnit vähenivät, mutta työtehtävät pysyivät samoina, eli teki sitten kotona illalla töitä sen sijaan että olisi saanut kaiken töissä tehtyä (ja kyllä koetti muuttaa asiaa, onnistumatta).
Tiedän todella monia jotka eivät halua laittaa laspiaan kokopäivähoitoon, vaan hoitavat lapset muilla järjestelyillä kun käyvät öisin tai viikonloppuisin keikkatöissä tai tekevät kotona freelancetöitä. Heitä ei yhteiskunta tue juuri ollenkaan, vaikka nämä päivähoidosta poisjäänet lapset säästävät suuria summia yhetiskunnalle.

Niinhän tuo taitaa olla yleensä. Mutta tiedän silti miehen joka jäi kotiin siksi kun vaimo halusi töihin. Mutta heidän palkkansa oli suunnilleen samaa tasoa, joten... Osa-aikatyö on kyllä viimeinen tikki, kaikki tuet tulevat sen jälkeen myöhässä.