Ärsyttää, kun eräs ystäväni vertailee, arvostelee ja neuvoo lastentarvikkeisiin liittyvissä asioissa...

[alemmuuskompleksi]

Minulla ja kaverillani on suunnilleen saman ikäiset lapset.

Kaverini vertailee/yrittää päteä lastentarvikkeilla. Heillä oli esim. uutena ostetut vaunut (meillä käytetyt) ja kaikki lapsen vaatteet ovat viimesen päälle merkkituotteita. Kerran pohdin lapseni välikausihaalarin ostoa, ja kaveriltani tuli heti vastaus, ettei kannata ostaa muuta kuin remua ja reimaa, niin heilläkin on. Hävetti vähän mennä seuraavan kerran kylään, kun lapsellamme oli halpishaalari päällä... Kaveri sanoi haalarista: ai te ootte ostaneet keväthaalarin... vähän nyrpeän oloisena.

Aina tavatessamme hän mittailee katseellaan lapsemme varusteita... ärsyttävää!

Lisäksi heidän lapsellaan on ainakin kaksin - valehtelematta jopa kolminkertainen määrä leluja meidän lapsen leluihimme verrattuna ja tuntuu, ettei heillä ole hauskaa meillä käydessämme, kun ei ole lapselle tarpeeksi virikkeitä. Kaveri kyselee, että onko meillä sitä ja sitä lelua, ja sanoo, että "kyllä tämän ikäiset tykkäisi sellaisesta".

Tulee itselle jotenkin aina kauhea alemmuudentunne kaverini seurassa... vaikka mielestäni lapsemme on saanut elää hyvää ja onnellista elämää ilman kalliita merkkituotteita ja suurta tavarapaljoutta...

 

[n]

sun asenne materiaan on paljon terveempi ja sun lapsille kehittyy inhimillisempi arvomaailma. pidä kiinni linjastas ja vaihda kaveria, jos kärsit alemmuuskompleksista!!

 

[Kutistunut]

Minulla ja kaverillani on suunnilleen saman ikäiset lapset.

Kaverini vertailee/yrittää päteä lastentarvikkeilla. Heillä oli esim. uutena ostetut vaunut (meillä käytetyt) ja kaikki lapsen vaatteet ovat viimesen päälle merkkituotteita. Kerran pohdin lapseni välikausihaalarin ostoa, ja kaveriltani tuli heti vastaus, ettei kannata ostaa muuta kuin remua ja reimaa, niin heilläkin on. Hävetti vähän mennä seuraavan kerran kylään, kun lapsellamme oli halpishaalari päällä... Kaveri sanoi haalarista: ai te ootte ostaneet keväthaalarin... vähän nyrpeän oloisena.

Aina tavatessamme hän mittailee katseellaan lapsemme varusteita... ärsyttävää!

Lisäksi heidän lapsellaan on ainakin kaksin - valehtelematta jopa kolminkertainen määrä leluja meidän lapsen leluihimme verrattuna ja tuntuu, ettei heillä ole hauskaa meillä käydessämme, kun ei ole lapselle tarpeeksi virikkeitä. Kaveri kyselee, että onko meillä sitä ja sitä lelua, ja sanoo, että "kyllä tämän ikäiset tykkäisi sellaisesta".

Tulee itselle jotenkin aina kauhea alemmuudentunne kaverini seurassa... vaikka mielestäni lapsemme on saanut elää hyvää ja onnellista elämää ilman kalliita merkkituotteita ja suurta tavarapaljoutta...

Sehän se on tärkeintä! Ei mitkään tavarat ja merkkivaatteet!

 

[Gluteus maximus]

On todella mukava kaveri!

 

[minä]

Löytyiskö sellaista kaveria joka ei tälläistä harrasta, tai sitten sanot asiasta voi olla että tekee huomaamattaankin.

 

[Jahvetti]

sun asenne materiaan on paljon terveempi ja sun lapsille kehittyy inhimillisempi arvomaailma. pidä kiinni linjastas ja vaihda kaveria, jos kärsit alemmuuskompleksista!!

Peesi :flower:

 

[Milla Makia]

Noita patijoita aina riittaa. toisesta korvasta sisaan ja toisesta ulos. Seuraavan kerran kun tulevat kylaan, jarjesta askartelua tai leipomista, todella mukavaa puuhaa ilman kalliita merkkileluja.

 

[Boogyman]

Ainut mihin taas kerran sanon on se, että jokainen ihminen ajattelee tuon vaatemerkin omalla tavallaan....nämä "merkit" joita täällä viljellään ei ole minulle merkkejä lainkaan. Joten unohda se Mitä tulee lasten tarvikkeisiin/leluihin yms. esikoisella oli kaikki mahdollinen ja mahdoton. Nyt en halua kolmannen kanssa muutakuin sen mitä se oikeasti tarvitsee....vaunut (aivan sama onko uudet tai ei), sänky (sama se onko uusi vai vanha)....vaatteet, niinkuin sanoin....merkkiä on niin monen moista....pääasia, että lapsella hyvä olla ( ei pieni hintaa katso)

 

[Vernalis]

Pidä kiinni vain omasta asenteestasi! =) Me myöskin kuulumme niihin ihmisiin jotka välttävät tuota kummalista ostelua ja olemme onnellisia jos saamme käytettyjä vaatteita lapsen serkuilta. Leluja ostetaan vain jouluna ja synttärinä ja silloinkin ostamme lähinnä puisia leluja jotka kestävät seuraavallekin sukupolvelle. Kestovaippoja meille ompelee kaveri pientä korvausta vastaan koska itse en ole hyvä ompelija. Emme siis osta edes mitään kalliita merkkikestoja. Vaunut kuitenkin ostimme uusina mutta edellisen vuoden mallistosta kun sai edullisemmin. Pojallamme on Remun haalari mutta vain siksi että mummu osti sen synttärilahjaksi. Ja sekin on vanhempaa mallistoa ja oli tarjouksessa.
Elämä on onnellista ja puuhailemme paljon yhdessä koko perheen kanssa, askartelun ja piirtelyn merkeissä. Ei merkkituotteet sitä rakkautta lapselle tuo, eikä kalliit isot lelupinot =)

 

[hmm]

Vähän sama tilanne meillä.Meillä ostetaan suurin osa vaatteista ym.käytettynä kirppiksiltä,siistejä muodikkaita vaatteita,ei mitään 80-luvun lumppuja ,enkä häpeile sitä yhtään,kaikki jotka meidät tuntee,tietää sen =) Yhdellä kaverillani on lapsella koko vaatekaappi täynä reimaa pop:ta jne. Kerran yks yhteinen kaveri kysyi meiltä (oltiin porukalla) että lähdettäiskö käymään kirppiksellä kiertelemässä ja kattomassa löytyiskö mitään kivaa.Tämä reima-mamma töksäytti että en lähde,meidän lapselle ei ikinä mitään kirppislumppuja osteta! Ja seisoin vieressä... Taitaa kaveri arvostaa meitä aika korkealle...