ARGH! ne jotkut mammat (turhis)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tympiintynyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

tympiintynyt

Vieras
Ääärsyttää jotkut mammat.
Ennen kuin olin ollut raskaana en ollut heille minkään arvoinen enkä tiennyt mistään mitään. Nyt kun olen viimeisillän raskaana ne luulee että ollaan automaattisesti bestiksiä. Siis ihan vaan sen takia kun kumpikin on ollut raskaana.

Sori vaan tytöt, muistan oikein hyvin sen vähättelyn ja mitätöinnin. Se että teidän elämä pyörii vain ja ainoastaan lisääntymisen ympärillä ei tarkoita sitä että niillä jotka on tehneet muuta(kin) kuin lisääntyneet ei olisi ollut mitään elämään. Te saattee vastakin pyöriä omassa "muita paremmassa" seurassanne. Minä kelpuutan kavereikseni ne lapselliset ja lapsettomat jotka ovat vähän aikuisempia ja avarakatseisempia eivätkä arvota muita ihmisiä vain lisääntymisaktiivisuuden perusteella.
 
Näkeehän sen tälläkin palstalla että usealle se ihmisen kriteeri on lapsien reimatecit ja toinen toistaan hienommat nimet.

Onneksi ne ystävät voi tosiaan valita, paljon mukavampaa on elämä kun lähipiiriin kuuluu kivoja ja "normaaleja" ihmisiä ;)
 
Hieno päätös ja hieno kirjoitus! Mäkin olen ottanut pesäeron niihin mammoihin, jotka esikoistani odottaessa pelottelivat miten mies ei tule lasta hoitamaan (kun niin väitin), miten parisuhde menee päin vittua (kun väitin ettei niin tule käymään lapsesta huolimatta) ja että kuinka raskauskilot taatusti jäävät eivätkä lähde pois vaikka laihduttaa (kun niin väitin). No näistä esimerkeistä mikään ei toteutunut. Kun aloin odottamaan toista, alkoi näiden syväkurkkujen virren veisuu siitä miten TOISEN lapsen kohdalla nuo edellä mainitut uhkakuvat toteutuvat. No, nyt taitaa olla reilu 3kk aikaa kun viimeksi olemme yhteyksissä olleet, hitaasti mutta varmasti kylmetän välit ilman suurempaa draamaa :flower: :heart:
 
Alkuperäinen kirjoittaja tympiintynyt:
Ääärsyttää jotkut mammat.
Ennen kuin olin ollut raskaana en ollut heille minkään arvoinen enkä tiennyt mistään mitään. Nyt kun olen viimeisillän raskaana ne luulee että ollaan automaattisesti bestiksiä. Siis ihan vaan sen takia kun kumpikin on ollut raskaana.

Sori vaan tytöt, muistan oikein hyvin sen vähättelyn ja mitätöinnin. Se että teidän elämä pyörii vain ja ainoastaan lisääntymisen ympärillä ei tarkoita sitä että niillä jotka on tehneet muuta(kin) kuin lisääntyneet ei olisi ollut mitään elämään. Te saattee vastakin pyöriä omassa "muita paremmassa" seurassanne. Minä kelpuutan kavereikseni ne lapselliset ja lapsettomat jotka ovat vähän aikuisempia ja avarakatseisempia eivätkä arvota muita ihmisiä vain lisääntymisaktiivisuuden perusteella.

Puit sanoiksi sen mitä minä oon päässäni pyöritellyt :whistle:
 
Tää menee vähän ehkä aiheen ohi mutta any way...

Lapsen saatuaan ihmiset automaattisesti olettavat että nyt sitten rakastaa ja palvoo kaikkia maailman lapsia. Vaikka omasta nupustaan tykkää kuin hullu puurosta, se ei tarkoita että se kaverin räkää syövä kiljukaula olisi yhä rakas ja mielenkiintoinen ja hellyyttävä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mrs Spongebob:
Tää menee vähän ehkä aiheen ohi mutta any way...

Lapsen saatuaan ihmiset automaattisesti olettavat että nyt sitten rakastaa ja palvoo kaikkia maailman lapsia. Vaikka omasta nupustaan tykkää kuin hullu puurosta, se ei tarkoita että se kaverin räkää syövä kiljukaula olisi yhä rakas ja mielenkiintoinen ja hellyyttävä.

Totta tämäkin. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys:
Hieno päätös ja hieno kirjoitus! Mäkin olen ottanut pesäeron niihin mammoihin, jotka esikoistani odottaessa pelottelivat miten mies ei tule lasta hoitamaan (kun niin väitin), miten parisuhde menee päin vittua (kun väitin ettei niin tule käymään lapsesta huolimatta) ja että kuinka raskauskilot taatusti jäävät eivätkä lähde pois vaikka laihduttaa (kun niin väitin). No näistä esimerkeistä mikään ei toteutunut. Kun aloin odottamaan toista, alkoi näiden syväkurkkujen virren veisuu siitä miten TOISEN lapsen kohdalla nuo edellä mainitut uhkakuvat toteutuvat. No, nyt taitaa olla reilu 3kk aikaa kun viimeksi olemme yhteyksissä olleet, hitaasti mutta varmasti kylmetän välit ilman suurempaa draamaa :flower: :heart:

Jees :D. Oi miten monta vuotta sitä "no sulla on vielä pienet lapset", "kyllähän yhden lapsen kanssa on helppoa mutta odotas kun niitä on kaksi" jne- juttuja on tullutkaan kuultua, nykyään onneksi paljon vähemmän.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mrs Spongebob:
Tää menee vähän ehkä aiheen ohi mutta any way...

Lapsen saatuaan ihmiset automaattisesti olettavat että nyt sitten rakastaa ja palvoo kaikkia maailman lapsia. Vaikka omasta nupustaan tykkää kuin hullu puurosta, se ei tarkoita että se kaverin räkää syövä kiljukaula olisi yhä rakas ja mielenkiintoinen ja hellyyttävä.

Sie kyllä osaat nasevasti kirjoittaa Mrs Spongebob!!!Osuit (toisen kerran jo tälle päivälle:-)) naulan kantaan.
Sulla on sana hallussa! :wave:

 
Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:
Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys:
Hieno päätös ja hieno kirjoitus! Mäkin olen ottanut pesäeron niihin mammoihin, jotka esikoistani odottaessa pelottelivat miten mies ei tule lasta hoitamaan (kun niin väitin), miten parisuhde menee päin vittua (kun väitin ettei niin tule käymään lapsesta huolimatta) ja että kuinka raskauskilot taatusti jäävät eivätkä lähde pois vaikka laihduttaa (kun niin väitin). No näistä esimerkeistä mikään ei toteutunut. Kun aloin odottamaan toista, alkoi näiden syväkurkkujen virren veisuu siitä miten TOISEN lapsen kohdalla nuo edellä mainitut uhkakuvat toteutuvat. No, nyt taitaa olla reilu 3kk aikaa kun viimeksi olemme yhteyksissä olleet, hitaasti mutta varmasti kylmetän välit ilman suurempaa draamaa :flower: :heart:

Jees :D. Oi miten monta vuotta sitä "no sulla on vielä pienet lapset", "kyllähän yhden lapsen kanssa on helppoa mutta odotas kun niitä on kaksi" jne- juttuja on tullutkaan kuultua, nykyään onneksi paljon vähemmän.

Joo ja sitten se kun se pikkulapsiaika ei ookkaan kauheaa, niin jatketaan et ootahan kun noi on murrosiässä....
 

Yhteistyössä