K
"kyllästynyt"
Vieras
Reipas puoli vuotta asuttu miehen kanssa yhdessä..
Kokkaamisessa on hankaluuksia, kun meillä menee niin että ruokakulut puoliksi ja vuorotellen kokataan.
Mutta kun miehelle pitäisi olla sellaista tuttua ja turvallista lihapullat/muusi-makaronilaatikko-makkarakeitto linjaa, ei saa olla MITÄÄN erikoisempaa, ei uusia reseptejä, ja auta armias jos laitat vaikka lihakastikkeeseen mukaan porkkanapaloja - SIIS YÄK!
Lihakastike olisi pitänyt tietenkin tehdä mamman mukaan antamasta reseptikirjasta - ohjetta ei mitenkään saa "tuunata", tai hän ei suostu syömään..
Ja jos olen kokannut jotain, mistä herra ei pidä, hän kipittää snägärille hakemaan makkaraperunat, hampparin tai vetää nassuunsa jonkun kaupan roiskeläppä "pizzan".
Mies EI tykkää riisistä, paprikasta, porkkanasta, kukka- ja parsakaalista, salaatista, ei saa olla liikaa kasviksia ruoassa, ei syö salaattia, ei edes lautasen reunalle kurkkuviipaletta ja tomaattia. Joskus kyllä syö kahta viimeksi mainittua, ihme ja kumma. Ja kaikki eksoottisemmat ruokalajit on nou-nou, pitää olla vaan turvallista keitettyä pottua ja jauhoon tehtyä läskisoossia..
Itse olen sellainen ihminen, joka tykkää kokeilla uutta, eksoottisempaakin.. Ja syön kasviksia mielelläni.. Ei ole kivaa, kun haluaisin johonkin soossiin laittaa vaikka porkkanaa niin ei voi pistää, kun "miehelle ei kelpaa".
Toisaalta mies valittaa, että vatsa on turvonnut ja pinkeä, pierettää, on mahaa kertynyt.. Ja sanoo usein, että pitäisi syödä terveellisemmin. Mutta seuraavana päivänä päätös on unohtunut ja taas äijä vetää valtavan lautasellisen jotain valmismössöä ja loppupäivän makaa sohvalla valittaen ettei ole energiaa tehdä mitään ja pierettää.
Toista ei voi pakottaa muuttumaan, tiedetään, mutta mä en myöskään ala katsomaan sellaista ihmistä, joka vaan nirsoilee kuin pikkulapsi, ja hankkii itselleen kohta jonkun diabeteksen tai sydän- ja verisuonisairauksia. Ehkä nuo eivät vielä ole edessä kun ikää on vasta 25, mutta tolla menolla tuskin menee kauaa.
Ajattelin miehen kanssa ottaa puheeksi, että jos hän alkaisi syömään terveellisemmin kun aina voivottaa mulle että on niin kurja olo kun syö epäterveellisesti, pitäisi painoa pudottaa yms. Mutta miten ihmeellä mä saisin miehen kokeilemaan terveellisempiä pöperöitä, kun toi vaan nirsoilee? Sillä mitä se nykyään syö ei oikein päästä terveellisempään ruokavalioon..
Kokkaamisessa on hankaluuksia, kun meillä menee niin että ruokakulut puoliksi ja vuorotellen kokataan.
Mutta kun miehelle pitäisi olla sellaista tuttua ja turvallista lihapullat/muusi-makaronilaatikko-makkarakeitto linjaa, ei saa olla MITÄÄN erikoisempaa, ei uusia reseptejä, ja auta armias jos laitat vaikka lihakastikkeeseen mukaan porkkanapaloja - SIIS YÄK!
Lihakastike olisi pitänyt tietenkin tehdä mamman mukaan antamasta reseptikirjasta - ohjetta ei mitenkään saa "tuunata", tai hän ei suostu syömään..
Ja jos olen kokannut jotain, mistä herra ei pidä, hän kipittää snägärille hakemaan makkaraperunat, hampparin tai vetää nassuunsa jonkun kaupan roiskeläppä "pizzan".
Mies EI tykkää riisistä, paprikasta, porkkanasta, kukka- ja parsakaalista, salaatista, ei saa olla liikaa kasviksia ruoassa, ei syö salaattia, ei edes lautasen reunalle kurkkuviipaletta ja tomaattia. Joskus kyllä syö kahta viimeksi mainittua, ihme ja kumma. Ja kaikki eksoottisemmat ruokalajit on nou-nou, pitää olla vaan turvallista keitettyä pottua ja jauhoon tehtyä läskisoossia..
Itse olen sellainen ihminen, joka tykkää kokeilla uutta, eksoottisempaakin.. Ja syön kasviksia mielelläni.. Ei ole kivaa, kun haluaisin johonkin soossiin laittaa vaikka porkkanaa niin ei voi pistää, kun "miehelle ei kelpaa".
Toisaalta mies valittaa, että vatsa on turvonnut ja pinkeä, pierettää, on mahaa kertynyt.. Ja sanoo usein, että pitäisi syödä terveellisemmin. Mutta seuraavana päivänä päätös on unohtunut ja taas äijä vetää valtavan lautasellisen jotain valmismössöä ja loppupäivän makaa sohvalla valittaen ettei ole energiaa tehdä mitään ja pierettää.
Toista ei voi pakottaa muuttumaan, tiedetään, mutta mä en myöskään ala katsomaan sellaista ihmistä, joka vaan nirsoilee kuin pikkulapsi, ja hankkii itselleen kohta jonkun diabeteksen tai sydän- ja verisuonisairauksia. Ehkä nuo eivät vielä ole edessä kun ikää on vasta 25, mutta tolla menolla tuskin menee kauaa.
Ajattelin miehen kanssa ottaa puheeksi, että jos hän alkaisi syömään terveellisemmin kun aina voivottaa mulle että on niin kurja olo kun syö epäterveellisesti, pitäisi painoa pudottaa yms. Mutta miten ihmeellä mä saisin miehen kokeilemaan terveellisempiä pöperöitä, kun toi vaan nirsoilee? Sillä mitä se nykyään syö ei oikein päästä terveellisempään ruokavalioon..
