vierailija
Mies on masentunut, jo ties kuinka monetta vuotta. Ei ole oikein hakenut eikä saanut oikeanlaista apua oireiluunsa. On lääkitys ja puhelinaika kerran kuussa hoitajalle. Mielestäni tarvitsi muutakin apua, mutta omasta mielestään ei. Tilanne on sellainen, että ulospäin mies ja käytöksensä näyttäytyvät normaalina, mutta kotona on aivan toinen meno. Olen tästä käynyt kertomassa parilla terveydenhoitokäynnillä, mutta siellä kertomaani hieman epäillään..
Olen siis vuosia hoitanut yksin lapset, arjen, hammaslääkärit, puheterapiat, siivoamiset ja ihan kaikki. Nykyisin joudun vääntämään yhteisistä asumiskuluista ja lasten kuluista, jotta mies maksaisi edes tulojen mukaisen osuutensa. Miehen nettotulot siis lähes tuplat omaani verrattuna ja silti minun pitäisi maksaa arjessa kaikki. Nykyisin joudun myös vahtimaan, että miehellä riittää rahat pakollisiin menoihin, koska ostelee itselleen kaikenlaista ja syö usein ulkona yksinään.
Näistä asioista eikä mistään muustakaan voi miehen kanssa keskustella; ignooraa minut tai aloittaa riidan. Hän tulee ja menee niinkuin haluaa ja perhe kaivetaan välillä esiin ns. koristeeksi.
Useimmiten annan olla, elän omaa elämääni ja hoidan mitä tarvitsee tehdä. Joinain päivinä olen vain niin täysin väsynyt tällaiseen, etten tiedä millä jaksan.
Ja mies ei tosiaankaan ole aina ollut tällainen, vaan alkoi pikkuhiljaa muuttumaan nuorimman lapsen syntymän jälkeen. Lapsiakin mies halusi enemmän kuin minä. En tiedä mitä tapahtui.
Olen siis vuosia hoitanut yksin lapset, arjen, hammaslääkärit, puheterapiat, siivoamiset ja ihan kaikki. Nykyisin joudun vääntämään yhteisistä asumiskuluista ja lasten kuluista, jotta mies maksaisi edes tulojen mukaisen osuutensa. Miehen nettotulot siis lähes tuplat omaani verrattuna ja silti minun pitäisi maksaa arjessa kaikki. Nykyisin joudun myös vahtimaan, että miehellä riittää rahat pakollisiin menoihin, koska ostelee itselleen kaikenlaista ja syö usein ulkona yksinään.
Näistä asioista eikä mistään muustakaan voi miehen kanssa keskustella; ignooraa minut tai aloittaa riidan. Hän tulee ja menee niinkuin haluaa ja perhe kaivetaan välillä esiin ns. koristeeksi.
Useimmiten annan olla, elän omaa elämääni ja hoidan mitä tarvitsee tehdä. Joinain päivinä olen vain niin täysin väsynyt tällaiseen, etten tiedä millä jaksan.
Ja mies ei tosiaankaan ole aina ollut tällainen, vaan alkoi pikkuhiljaa muuttumaan nuorimman lapsen syntymän jälkeen. Lapsiakin mies halusi enemmän kuin minä. En tiedä mitä tapahtui.
