Apuja 5,5v pojan kanssa!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Poika on ollut aina haastava ja vilkas. Välillä on käyty perheneuvolassakin tuloksetta. Tänään pojan samanikäinen veli ja pikku-veli rakensivat majaa ja poika meni koko ajan sinne repimään. Nostin pojan sitten pois ja vein olohuoneeseen, jossa alkoi riehua ja potkia mua. Yritti tahallaan potkia ja lyödä mua mahaan, koska tietää että meille on tulossa vauva. Kun kielsin potkimasta, niin nauroi vaan ja oli sitä mieltä, että haluaa vauvalle käyvän huonosti. Nyt on sitten mulla alavatsa kamalan kipeä :(
Poika ei pysty kuuntelemaan mua ollenkaan. Vaikka otan eteeni puhutteluun, niin tuijottaa jalkoihinsa ja pyörii ja heiluu koko ajan. Puhuttelun jälkeen kun kysyy, että mitä just sanoin, niin ei muista ollenkaan.
Poika on koko ajan pahanteossa ja kiusaamassa. Kotona tekee kaikkea mahdollista ja nyt oli päiväkodissakin vetänyt haarukalla pöytään pitkät naarmut :|
Kaikki päivät on taistelua, mulle jo kotityöt on saavutus nykyään...
 
Eikö kukaan osaa auttaa?!
Mua kauhistuttaa jo ajatus, että jos poika saa aiheutettua mulle tahallaan keskenmenon, niin pystyykö ikinä enää katsomaan lasta samalla tavalla kuin ennen :| Kuitenkin on jo todella vahva, ja joskus pystyy lyömään tai potkaisemaan niin, etten osaa olla varuillani :(
 
Hae apua ulkopuolelta, että ette pilaa koko perheen elämää. Varhainen puuttuminen on ainoa, joka estää katastrofin. Saatte ammattilaisilta käytännön neuvoja noihin vaikeisiin tilanteisiin. Lapsi varmana kaipaa huomiota ettekä ehdi tarpeeksi hänen kanssaan olla, sekin voi olla yksi syy. Mutta: hakekaa äkkiä apua!
 
Aika vaikea käyytätyminen. Onko sinulla lähipiirissä ketään, joka voisi sanoa asiasta mielipiteensä? Ehkä antaa neuvoja. Voisit ehkä laittaa pojan rauhoittuun niin ettei voi vanhingoittaa sinua, vaikka toiseen huoneeseen. Ja minun kokemuksen mukaan uhmakohtaus ei puheilla laannu. Odota että poika on rauhoittunut ja puhu vasta sitten. Muista kehua positiivisista asioista. Käytöstä on aika vaikea arvioida näin palstalla, mutta ehdottomasti yhteys neuvolaan ja vaadi apua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äiti minäkin:
Hae apua ulkopuolelta, että ette pilaa koko perheen elämää. Varhainen puuttuminen on ainoa, joka estää katastrofin. Saatte ammattilaisilta käytännön neuvoja noihin vaikeisiin tilanteisiin. Lapsi varmana kaipaa huomiota ettekä ehdi tarpeeksi hänen kanssaan olla, sekin voi olla yksi syy. Mutta: hakekaa äkkiä apua!

Perheneuvolassa oltiin sitä mieltä, ettei sielä tarvitse enää käydä, koska käyttäytyy niin hyvin... sielä :| Psykologi oli sitä mieltä, että sen vastaanotolla ei kannata käydä, koska ei nähnyt siihen mitään syytä. Poika jaksoi molemmissa paikoissa olla kiltisti, koska oli uusia leluja ja paljon tekemistä, mutta kotona on aivan eri meininki... tuntuu, että kaikki luulee mun vain liioittelevan :(
 
Vaarallista tehdä iso määrä lapsia, jos joukossa on paljon huomiota vaativia lapsia jo ennestään, joidne kasvattaminen tuottaa ongelmia. En halua olla pessimisti, mutta jos asiaan ei äkkiä puututa ja voimakkaasti, pojalla voi olla tosi vaikea elämä edessä (ja koko perheelä).
 
Alkuperäinen kirjoittaja n1:
Poika saattaa kokea saavansa liian vähän huomiota ja tietää, että tollasella käytöksellä äiti _ihan varmasti_ huomaa.

Lisään vielä että vaikuttaa näin äkkiseltään siltä, että hän kokee olevansa ulkopuolinen. Ei sellanen tunnu kivalta kenestäkään :(
Tiedän, että monilapsisessa perheessä huomiota on vaikea saada riittämään kaikille suunnilleen saman verran, ja toiset vaan tarvii luonnostaan enemmän huomiota kuin toiset.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vaikeaa:
Aika vaikea käyytätyminen. Onko sinulla lähipiirissä ketään, joka voisi sanoa asiasta mielipiteensä? Ehkä antaa neuvoja. Voisit ehkä laittaa pojan rauhoittuun niin ettei voi vanhingoittaa sinua, vaikka toiseen huoneeseen. Ja minun kokemuksen mukaan uhmakohtaus ei puheilla laannu. Odota että poika on rauhoittunut ja puhu vasta sitten. Muista kehua positiivisista asioista. Käytöstä on aika vaikea arvioida näin palstalla, mutta ehdottomasti yhteys neuvolaan ja vaadi apua.

Yleensä, jos laittaa muualle, niin rikkoo jotain... yleensä jotain mahdollisimman isoa tai tärkeää :( Puhutteluun otan aina vasta sitten, kun on kunnolla rauhoittunut, mutta siltikään ei jaksa/pysty kuuntelemaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja n1:
Alkuperäinen kirjoittaja n1:
Poika saattaa kokea saavansa liian vähän huomiota ja tietää, että tollasella käytöksellä äiti _ihan varmasti_ huomaa.

Lisään vielä että vaikuttaa näin äkkiseltään siltä, että hän kokee olevansa ulkopuolinen. Ei sellanen tunnu kivalta kenestäkään :(
Tiedän, että monilapsisessa perheessä huomiota on vaikea saada riittämään kaikille suunnilleen saman verran, ja toiset vaan tarvii luonnostaan enemmän huomiota kuin toiset.

Huomiota saa, molempien vanhempien kanssa omaa aikaa, luetaan, leikitään, ulkoillaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Huomiota saa, molempien vanhempien kanssa omaa aikaa, luetaan, leikitään, ulkoillaan.

Nukkuukohan hää hyvin? Jos on esim. isot risat, unen laatu voi olla aika heikkoa, ja sit päivällä väsyttää ja tulee helposti noita kiusaamisia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja n1:
Alkuperäinen kirjoittaja n1:
Poika saattaa kokea saavansa liian vähän huomiota ja tietää, että tollasella käytöksellä äiti _ihan varmasti_ huomaa.

Lisään vielä että vaikuttaa näin äkkiseltään siltä, että hän kokee olevansa ulkopuolinen. Ei sellanen tunnu kivalta kenestäkään :(
Tiedän, että monilapsisessa perheessä huomiota on vaikea saada riittämään kaikille suunnilleen saman verran, ja toiset vaan tarvii luonnostaan enemmän huomiota kuin toiset.

Huomiota saa, molempien vanhempien kanssa omaa aikaa, luetaan, leikitään, ulkoillaan.

Entäs rajoja, onko niitä? Ettei aina vaan kielletä ja toruta vasta kun tekee jotain pahaa? Ei normaalisti viisivuotias poika tarvitse kerjätä huomiota tuolla tavalla jos vanhemmat huomioi tarpeeksi ja pidetään kunnon rajat.

Miksei neuvolassa/psykologilla uskota että teillä ihan oikeasti on paha ongelma kotona? Jospa ottais asian mitä pikimmiten esille siellä uudestaan ja painottais että nyt on tosi kyseessä ja sinun ja tulevan vauvan turvallisuus jo uhattuna =/ Varmasti syö jaksamistasi tuo tilanne! Kuten muutkin tuolla sanoi, apua kannattaa hakea ja äkkiä... Toivotaan että sitä saatte! Teillä on oikeus saada apua, ja vanhempien tehtävänä on hankkia sitä vaikka väkisin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja n1:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Huomiota saa, molempien vanhempien kanssa omaa aikaa, luetaan, leikitään, ulkoillaan.

Nukkuukohan hää hyvin? Jos on esim. isot risat, unen laatu voi olla aika heikkoa, ja sit päivällä väsyttää ja tulee helposti noita kiusaamisia.

Joka ilta menee sänkyyn klo 20.00 ja herää yleensä 8 aikoihin. Eli ainakin nukkuu pitkät unet ja lähes aina heräämättä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mimmu:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja n1:
Alkuperäinen kirjoittaja n1:
Poika saattaa kokea saavansa liian vähän huomiota ja tietää, että tollasella käytöksellä äiti _ihan varmasti_ huomaa.

Lisään vielä että vaikuttaa näin äkkiseltään siltä, että hän kokee olevansa ulkopuolinen. Ei sellanen tunnu kivalta kenestäkään :(
Tiedän, että monilapsisessa perheessä huomiota on vaikea saada riittämään kaikille suunnilleen saman verran, ja toiset vaan tarvii luonnostaan enemmän huomiota kuin toiset.

Huomiota saa, molempien vanhempien kanssa omaa aikaa, luetaan, leikitään, ulkoillaan.

Entäs rajoja, onko niitä? Ettei aina vaan kielletä ja toruta vasta kun tekee jotain pahaa? Ei normaalisti viisivuotias poika tarvitse kerjätä huomiota tuolla tavalla jos vanhemmat huomioi tarpeeksi ja pidetään kunnon rajat.

Miksei neuvolassa/psykologilla uskota että teillä ihan oikeasti on paha ongelma kotona? Jospa ottais asian mitä pikimmiten esille siellä uudestaan ja painottais että nyt on tosi kyseessä ja sinun ja tulevan vauvan turvallisuus jo uhattuna =/ Varmasti syö jaksamistasi tuo tilanne! Kuten muutkin tuolla sanoi, apua kannattaa hakea ja äkkiä... Toivotaan että sitä saatte! Teillä on oikeus saada apua, ja vanhempien tehtävänä on hankkia sitä vaikka väkisin.

On tarkat ja selkeät säännöt, tietää mitä ei saa tehdä. Jotenkin mun mielestä tuntuu, että ongelma on myös keskittymisessä. Ei pysty rauhoittumaan ollenkaan, varsinkaan, jos tilassa on muita esim. täälä kotona ja päiväkodissa. Jos on ihan yksin huoneessa, niin jaksaa rakentaa legoilla, päiväkodissa ei pysty siihenkään hommaan rauhoittumaan ollenkaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja n1:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Huomiota saa, molempien vanhempien kanssa omaa aikaa, luetaan, leikitään, ulkoillaan.

Nukkuukohan hää hyvin? Jos on esim. isot risat, unen laatu voi olla aika heikkoa, ja sit päivällä väsyttää ja tulee helposti noita kiusaamisia.

Joka ilta menee sänkyyn klo 20.00 ja herää yleensä 8 aikoihin. Eli ainakin nukkuu pitkät unet ja lähes aina heräämättä.

Tiedän lähipiiristä kaksikin lasta, joilla unen ja niin ollen muunkin elämän laatu kärsi risoista, ja niitten leikkauksen jälkeen elämä vähän helpottui. Nukkuivat kyllä koko yön, mutta oli pieniä hengityskatkoksia välillä. Ei tietysti kaikilla ole kyse tälläsestä.

Tunnen myös tapauksen, jossa lapsi oli allerginen, ja aina kun oli paikassa, jossa oli enemmän pölyä, alkoi ihan armoton riehuminen, koska hengitys vaikeutui. Kai hän sitten riehumalla yritti paeta sitä oloa, vaikka tietysti riehuminen vaan pahensi ongelmaa.

Voihan tuo tietysti olla ihan vaan "vaihe", joka menee ohi ajastaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Mimmu:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja n1:
Alkuperäinen kirjoittaja n1:
Poika saattaa kokea saavansa liian vähän huomiota ja tietää, että tollasella käytöksellä äiti _ihan varmasti_ huomaa.

Lisään vielä että vaikuttaa näin äkkiseltään siltä, että hän kokee olevansa ulkopuolinen. Ei sellanen tunnu kivalta kenestäkään :(
Tiedän, että monilapsisessa perheessä huomiota on vaikea saada riittämään kaikille suunnilleen saman verran, ja toiset vaan tarvii luonnostaan enemmän huomiota kuin toiset.

Huomiota saa, molempien vanhempien kanssa omaa aikaa, luetaan, leikitään, ulkoillaan.

Entäs rajoja, onko niitä? Ettei aina vaan kielletä ja toruta vasta kun tekee jotain pahaa? Ei normaalisti viisivuotias poika tarvitse kerjätä huomiota tuolla tavalla jos vanhemmat huomioi tarpeeksi ja pidetään kunnon rajat.

Miksei neuvolassa/psykologilla uskota että teillä ihan oikeasti on paha ongelma kotona? Jospa ottais asian mitä pikimmiten esille siellä uudestaan ja painottais että nyt on tosi kyseessä ja sinun ja tulevan vauvan turvallisuus jo uhattuna =/ Varmasti syö jaksamistasi tuo tilanne! Kuten muutkin tuolla sanoi, apua kannattaa hakea ja äkkiä... Toivotaan että sitä saatte! Teillä on oikeus saada apua, ja vanhempien tehtävänä on hankkia sitä vaikka väkisin.

On tarkat ja selkeät säännöt, tietää mitä ei saa tehdä. Jotenkin mun mielestä tuntuu, että ongelma on myös keskittymisessä. Ei pysty rauhoittumaan ollenkaan, varsinkaan, jos tilassa on muita esim. täälä kotona ja päiväkodissa. Jos on ihan yksin huoneessa, niin jaksaa rakentaa legoilla, päiväkodissa ei pysty siihenkään hommaan rauhoittumaan ollenkaan.

Eikö ole edes harkittu tutkittavaksi neurologilla ADHD:n mahdollisuutta? Sekin on tietty aika häilyväinen se diagnoosi, mutta jos ongelma vaan jatkuu ja jatkuu niin varmasti pitäisi sulkea sekin pois... Onko vakuutusta, kävisitte yksityisellä?
 

Yhteistyössä