Apua vaikeaan elämäntilanteeseen

On niin paha olla henkisesti. Pohjatietoja, olen iältäni 12-15, laitokseen sijoitettu nuori. Kulkenut elämässä pitkän ja vaikean tien. Minulla on paha traumatausta, joka on jäänyt hoitamatta. Hyväksikäyttöä ja fyysistä, sekä erittäin pahaa henkistä väkivaltaa kokenut henkilö. Tässä kohtaa enää pelkkä ihmisraunio. En tiedä miten jaksaa tästä eteenpäin. Jotten paljasta henkilöllisyyttäni en avaa mitään enempää, mutta nyt ovat asiat niin että en saa apua. Kukaan ei usko kun yritän kertoa. Minulla on paha traumatausta, joka on jäänyt hoitamatta. Kaikki keinot käytetty. Mikään hoitotaho ei ota sisään. Täysi-ikäisyyttä odotan mutta pitkä aika siihenkin. En tällä hae sääliä tai ihmisten myötätuntoa, kunhan anonyyminä kirjoitin ja avasin ajatuksiani.

 

Laitokseen siirtämisen myötä joudun toiselle puolelle suomea, täysin keskelle vierasta ja tuntematonta. Toinen vanhemmista yritti itsemurhaa vähänaikaa sitten. Toinen vanhempi vakavasti psyykkisesti sairas ja kummallakin vakava päihdeongelma. Toiselta uhkaa alkoholi viedä hengen. Ap

 

Mene istumaan päivystykseen. Ja sanot että tarvitset apua, etkä suostu lähtemään mihinkään ennen kuin ottavat sut sisälle lasten akuuttipsykiatrialle, tai odottamaan paikan vapautumista lastenisastolle, jokaisessa sairaanhoitopiirissä on hoitopaikat, mutta niissä myös pitää ymmärtää pysyä, puhua, kertoa pelot ja aikomukset ja mitä asioita ei aio tehdä ja ajatukset muutenkin.
Pysyt vain siellä päivystyksessä, ei tarvii huutaa, eikä raivota, pysyt vaan ja sanot että tarvitset apua ja hoitoa. Jos vievät väkisin pois, menet uudestaan, jos kantavat kotia, mene huomenna uudestaan.

Kyllä hoitoa ja apua saa, sitä vain pitää osata hankkia.

 

Laitokseen siirtämisen myötä joudun toiselle puolelle suomea, täysin keskelle vierasta ja tuntematonta. Toinen vanhemmista yritti itsemurhaa vähänaikaa sitten. Toinen vanhempi vakavasti psyykkisesti sairas ja kummallakin vakava päihdeongelma. Toiselta uhkaa alkoholi viedä hengen. Ap

Ota laitospaikka vastaan ja hyväksy saamasi apu.
Kaukaa katsoen ymmärrät että muuten voit vain pahemmin.

 

En pääse hakeutumaan päivystykseen ja ainoa asia mitä tarjoaisivat olisi lääkitys jota en halua. En koe tarvitsevani sitä, koska ongelmat joita minulla on eivät poistu sillä. Eikä hetkellinen parempi olo poista niitä. Nekin asiat pitäisi käsitellä jonkun kanssa mutta en saa mahdollisuutta. En ole saanut koskaan apa kun olen sitä tarvinnut Aina pahimman joutuu kestämään yksin. On hyvin vaikeaa piöitseni kasassa ja ylläpitää taktikointia ja ns kuorta. Olen hukassa itseni kanssa, en voi olla se joka olen.

 

On niin paha olla henkisesti. Pohjatietoja, olen iältäni 12-15, laitokseen sijoitettu nuori. Kulkenut elämässä pitkän ja vaikean tien. Minulla on paha traumatausta, joka on jäänyt hoitamatta.

Kukaan ei varsinaisesti hoida niitä traumoja pois, vaan ne on opittava jättämään taakse ja elettävä päivä kerrallaan. Onko sulla mahdollisuus päästä kirjastoon?

 

En pääse hakeutumaan päivystykseen ja ainoa asia mitä tarjoaisivat olisi lääkitys jota en halua. En koe tarvitsevani sitä, koska ongelmat joita minulla on eivät poistu sillä.

Juuri siksi nyt sinne kirjastoon. Tuolla voit aloittaa:
https://www.rasalas.fi/kirja/antti-heikkila-ruumiin-evankeliumi/

 

Kyllä hoitoa ja apua saa, sitä vain pitää osata hankkia.

Niin siis akuuttia hoitoa saa Suomessa halutessa. Siis sitä että sulla on käsi poikki tai olet just tappamassa itsesi. Mutta psyykkistä hoitoa et saa kuin vuoden jonolla. Eikä psyykkinen hoito ole sitä, että tapaat kerran lääkärin. Sitä pitää päästä juttelemaan useita kertoja kerran viikossa. Joku vuoden, joku pidempäänkin.

 

Tuo on oikeastaan ongelma johon olen itsekin törmännyt, ihmiset voi sisäisesti tosi huonosti ja siihen tarjotaan pilleri kouraan. Pitäisi nimenomaan päästä siihen terapiaan ja mielellään sellaiselle henkilölle joka jostain vähän tajuaakin... Ettei ole vaan lukenut psykiatrian kirjasta ulkoa sen aakkosia.

Minun tarina on että luin vakavasti masentuneena Raamattua ja jostain syystä se antoi toivoa että jaksoin, uskoa sen kummemmin tyrkyttämättä. Mutta oma kokemus on että joskus se apu mitä saa tuolta terveydenhuollon puolelta ei ole kovin hääviä, on paljon ihmisiä jotka jää ulkopuolelle kärvistelemään sisäisten haavojensa kanssa.
Toivon että sinä saat apua, joskus se meidän sisäinen maailma on niin täynnä liikaa kaikkea ja se on kuin sotkussa oleva lankakerä , mikä pitää purkaa kierros kerrallaan... Sitä kautta oppii pikku hiljaa ymmärtämään itseään ja vapautumaan sisäisistä lukoista, ja eikä se hetkessä tapahdu, se on vuosien prosessi mutta kyllä joku päivä huomaat että selvisit siitä. Arvosta itseäsi, jokaisen elämällä on jokin tärkeä tarkoitus, se on meille määrätty jo ennen syntymää, näin minä haluan uskoa.

 

Toivon että sinä saat apua, joskus se meidän sisäinen maailma on niin täynnä liikaa kaikkea ja se on kuin sotkussa oleva lankakerä , mikä pitää purkaa kierros kerrallaan... Sitä kautta oppii pikku hiljaa ymmärtämään itseään ja vapautumaan sisäisistä lukoista, ja eikä se hetkessä tapahdu, se on vuosien prosessi mutta kyllä joku päivä huomaat että selvisit siitä.

Tottahan tuo, mutta ennalta ei ole kenellekään määrätty mitään, äläkä muillekaan sellaista ajatusta tyrkytä. Hän kyllä selviää, kun ei ala tukkimaan itseään mihinkään muottiin.

 

Tottahan tuo, mutta ennalta ei ole kenellekään määrätty mitään, äläkä muillekaan sellaista ajatusta tyrkytä. Hän kyllä selviää, kun ei ala tukkimaan itseään mihinkään muottiin.

Ai on lohdullisempaa ajatella ettei ole mitään tarkoitusta?

 

Ai on lohdullisempaa ajatella ettei ole mitään tarkoitusta?

Ei se sitä tarkoita, vaan ettei ennalta kukaan ole mitään määrännyt tai suunnitellut. Jokaisen elämä on ainutkertainen.
Katso 19.00 Alfakanavalla; Jaakko Frösen kertoo Petrasta:
http://www.acatiimi.fi/2001/8_01/8_01c.htm

 

Ei se sitä tarkoita, vaan ettei ennalta kukaan ole mitään määrännyt tai suunnitellut. Jokaisen elämä on ainutkertainen.
Katso 19.00 Alfakanavalla; Jaakko Frösen kertoo Petrasta:
http://www.acatiimi.fi/2001/8_01/8_01c.htm

Vai niin, sinä uskot sitten niin

 

Viina auttaa kaukkiin vaivoihin!

 

Vai niin, sinä uskot sitten niin

Tietysti - vai onko vanhemmat leiponeet sinusta jotakin tiettyä?

 

Tietysti - vai onko vanhemmat leiponeet sinusta jotakin tiettyä?

Ei

 

Hei. Pystyisitkö kirjoittamaan tuntojasi päiväkirjaan.Voisi helpottaa,edes vähän.Tsemppiä!

 

Kukaan ei varsinaisesti hoida niitä traumoja pois, vaan ne on opittava jättämään taakse ja elettävä päivä kerrallaan. Onko sulla mahdollisuus päästä kirjastoon?

On, miten niin?

 

On, miten niin?

Lue ne kirjat, joiden linkit laitoin

 

On, miten niin?

Hei ja kiitos, täytyy yrittää etsiä tuota kirjaa. Kiitos kun kirjoitit. Ap

 

Tuo on oikeastaan ongelma johon olen itsekin törmännyt, ihmiset voi sisäisesti tosi huonosti ja siihen tarjotaan pilleri kouraan. Pitäisi nimenomaan päästä siihen terapiaan ja mielellään sellaiselle henkilölle joka jostain vähän tajuaakin... Ettei ole vaan lukenut psykiatrian kirjasta ulkoa sen aakkosia.

Minun tarina on että luin vakavasti masentuneena Raamattua ja jostain syystä se antoi toivoa että jaksoin, uskoa sen kummemmin tyrkyttämättä. Mutta oma kokemus on että joskus se apu mitä saa tuolta terveydenhuollon puolelta ei ole kovin hääviä, on paljon ihmisiä jotka jää ulkopuolelle kärvistelemään sisäisten haavojensa kanssa.
Toivon että sinä saat apua, joskus se meidän sisäinen maailma on niin täynnä liikaa kaikkea ja se on kuin sotkussa oleva lankakerä , mikä pitää purkaa kierros kerrallaan... Sitä kautta oppii pikku hiljaa ymmärtämään itseään ja vapautumaan sisäisistä lukoista, ja eikä se hetkessä tapahdu, se on vuosien prosessi mutta kyllä joku päivä huomaat että selvisit siitä. Arvosta itseäsi, jokaisen elämällä on jokin tärkeä tarkoitus, se on meille määrätty jo ennen syntymää, näin minä haluan uskoa.

Kiitos tästä, arvostin tätä todella. Oli ihana lukea tätä, ymmärrän täsmälleen mitä tarkoitat. Ihana kun avasit omaa taustaa ja omia mielipiteitä. Itsekkin huomannut samat asiat. Tosiaan tuntuu että ensimmäisenä on se lääke mitä tarjotaan vaikka sen pitäisi olla viimeinen vaihtoehto. Ap

 

Ei se sitä tarkoita, vaan ettei ennalta kukaan ole mitään määrännyt tai suunnitellut. Jokaisen elämä on ainutkertainen.
Katso 19.00 Alfakanavalla; Jaakko Frösen kertoo Petrasta:
http://www.acatiimi.fi/2001/8_01/8_01c.htm

Kiitos täytyy katsoa, ap

 

" olen iältäni 12-15" - okei..

 

" olen iältäni 12-15" - okei..

Sen takia mainitsin ikäluokan jota olen, koska sen huomioiden on vaikeampaa hakeutua ise hoitoon, tai sekin että asiat eivät ole minun päätettävissäni. Tälläkin hetkellä olen laitoksessa, jossa en todellakaan olisi jos olisi minun päätöksestä kiinni. Että täysi-ikäisyyttä odotellessa.

 

Sen takia mainitsin ikäluokan jota olen, koska sen huomioiden on vaikeampaa hakeutua ise hoitoon, tai sekin että asiat eivät ole minun päätettävissäni. Tälläkin hetkellä olen laitoksessa, jossa en todellakaan olisi jos olisi minun päätöksestä kiinni. Että täysi-ikäisyyttä odotellessa.

Kun ottaa huomioon nuoren ikäsi ja risaisen elämäsi, kirjoitat varsin aikuismaisesti, ja peilaan tätä omaan verbaalisesti varsin lahjakkkaseen teini-ikäiseeni, joka lukee ja kirjoittaa paljon ja haluaisi toimittajaksi.

Sinulla on siis selvästi lahjoja, tartu niihin ja rakenna oma elämäsi