vierailija
Kanssa-Ellit, miten handlaisitte tällaisen tilanteen parisuhteessa, kun viime aikoina mies on ruvennut tyydyttämään itseään käytännössä katsoen joka ilta, kun luulee että olen nukahtanut, siis ihan siinä minun vieressä. Tyhmä, hassu ja outo (?) mies kuvittelee että nainen nukahtaa 5 minuutissa ja sitten alkaa vemputus. Olemme aika monta vuotta olleet ja lapsikin on. Pikkulapsiarjen keskellä ei jaksa seksiä harrastaa niin usein kuin ehkä haluaisi (mutta kyllä meilllä seksiä silti on, kerran-pari viikossa) ja on ihan normaalia olla autonominenkin seksielämä itsensä kanssa (minullakin on, mutta en kyllä kumppanin läsnäollessa näin toimi, koska se auto-seksi on juuri sitä ”vaihtelua” mitä parisuhteessa ollessa voi olla, kun ei uskoton aio olla), joten tässä suhteessa en ole naivi ja ymmärrän, että miehet tällaista tarvitsee. Mutta se, että kun se on alkanut nyt tulla kiusallisen lähelle ja alan selkeästi ärsyyntymään tästä koko ajan enemmän.
Nyt kysynkin teidän hyviä neuvojamme: miten hoidan tämän tilanteen ns. rakentavasti? Miten itse reagoisitte vastaavaan tilanteeseen ja miten ottaisitte sen esille? Mielessä on käynyt ihan homman keskeyttäminen kesken kaiken, mutta en haluaisi toista nolata tai muutenkaan aiheuttaa mitään ikävää tilannetta. Mun mielestä tuo nyt vain on vähän törkeää toista kohtaan; mies ei sitä tietty tajua, mutta minä kuulen sen kaiken ja tulee jotenkin kiusallinen olo, vaikka kyseessä onkin ihan luonnollinen juttu. Toivoisin vähän enemmän mietintää toisen tunteita kohtaan ja sitten jokainen voi omassa rauhassaan tehdä itsensä kanssa mitä lystää, koska tekee joka tapauksessa, vaikka toinen muuta olettaisin. Ajattelen, että asialle pitää tehdä jotain ja puhua siitä (mutta miten?) ennen kuin tapahtuu sellainen alkuräjähdys, että hommat tyssää lopullisesti.
Nyt kysynkin teidän hyviä neuvojamme: miten hoidan tämän tilanteen ns. rakentavasti? Miten itse reagoisitte vastaavaan tilanteeseen ja miten ottaisitte sen esille? Mielessä on käynyt ihan homman keskeyttäminen kesken kaiken, mutta en haluaisi toista nolata tai muutenkaan aiheuttaa mitään ikävää tilannetta. Mun mielestä tuo nyt vain on vähän törkeää toista kohtaan; mies ei sitä tietty tajua, mutta minä kuulen sen kaiken ja tulee jotenkin kiusallinen olo, vaikka kyseessä onkin ihan luonnollinen juttu. Toivoisin vähän enemmän mietintää toisen tunteita kohtaan ja sitten jokainen voi omassa rauhassaan tehdä itsensä kanssa mitä lystää, koska tekee joka tapauksessa, vaikka toinen muuta olettaisin. Ajattelen, että asialle pitää tehdä jotain ja puhua siitä (mutta miten?) ennen kuin tapahtuu sellainen alkuräjähdys, että hommat tyssää lopullisesti.