Apua, mies ahdistaa?

["fiona_"]

Ollaan miesystävän kanssa oltu yhessä jo koht 10 vuotta ja ollaan menty kihloihin 4 vuotta sitten. Asutaan omakotitalossa ja taloudellisesti tullaan ihan hyvin toimeen, molemmat käydään töissä jne... Rakastetaan toisiamme ja ollaan menossa naimisiinki kesällä 2013.
Nyt on tullut puheeksi perheenlisäys ja se repii minua kappaleeksi! Haluan lapsen, mieheni haluaa myös... Hän on tosi lapsirakas ja tykkää käydä siskonlasten kanssa puistoissa ja kaikkea, siis ihan mieletön, ihana mies kaikin puolin. MUTTA mun mies on huolissaan mun kropasta ja siitä että kurpahdan muodottomaksi vauvan synnyttyä! Mies ei ole koskaan ollut ulkonäkökeskeinen, nyt kun oltaisiin valmiita perheenlisäykseen, en tiedä enää olenko minä, sillä mies pelkää että menetän mun "ihanan kropan". Hän ei halua että mulle käy kuten muille äideille. Mies on jo tiedustellu lääkäriltään raskauteen liittyviä asioita ja tehny mulle ruokapäiväkirjatki, siis mä osaan kyllä huolehtii ittestäni mut eiks toi mee jo liian pitkälle? Haluunko mä sittenkää tollasta natsimiestä?

 

["minttu"]

no joo tota noin... mä en ainakaan tuommoselle lasta tekis.

 

["fiona_"]

[QUOTE="minttu";26616063]no joo tota noin... mä en ainakaan tuommoselle lasta tekis.[/QUOTE]

Mut jos sä rakastat sitä, ootte naimisiin menossa ja et voi elää ilman sitä? Hirvee tilanne. En ole edes kotona nyt, menin kaverille. Riideltiin siitä ja otin niin itseeni mitä mies suunnittelee ja ajattelee musta. Mä niin haluun sen lapsen ja mun miehen kanssa, oon rikki :'(

 

[dystopia]

Kai tuon miehen pitäisi vain hankkia lapsia jonkun kanssa, joka on jo pilannut vartensa, jos vaikka angsti helpottaisi.

Mutta tähänhän se homma tulevaisuudessa menee. Kun naisten ulkonäkökeskeisyys pahenee koko ajan, niin miehet menevät siihen mukaan, ja kyttäävät itseään ja naisia kriittisesti kuin homot. Sitten ne eivät kestä lastensa äitejä ollenkaan. Ei hyvin käy.

 

[FreezeCat]

:O...jestas.

Kait säkin olet sitten laatinut ja antanut hänelle oman ultimatum- listan, missä ilmoitat, että vauvan synnyttyä ei miehesikään saa lihoa grammaakaan, eikä liioin harrastella kavereiden kera kaljoitteluiltoja (kaljalla jos millä irtoaa kiva "keissi"), tupakkaakaan ei saa ryhtyä kiskomaan kaksin käsin ja naama ei saa sitten olla kuin norsun välilihalla, kun joutuu yölläkin tasapuolisesti ylösnousemaan vauvaa hoitaakseen jne....

Keskenkasvuinen mies sulla.

 

["fiona_"]

Kai tuon miehen pitäisi vain hankkia lapsia jonkun kanssa, joka on jo pilannut vartensa, jos vaikka angsti helpottaisi.

Mutta tähänhän se homma tulevaisuudessa menee. Kun naisten ulkonäkökeskeisyys pahenee koko ajan, niin miehet menevät siihen mukaan, ja kyttäävät itseään ja naisia kriittisesti kuin homot. Sitten ne eivät kestä lastensa äitejä ollenkaan. Ei hyvin käy.

Mä en ole ulkonäkökeskeinen vaan miehestä on tullut, niin. Kyllä mä tiiän, että pystyn saamaan kropan takasi synnytyksen jälkee, ihan niinku Martina Aitolehtoki on saanu. Mies vertaa mua kyllä Martinaan ja vaatis mulle samanlaisen kropan lapsen jälkeen, mä ymmärrän sitä hyvin koska olen aina ollut hoikka, kyllä mä salilla käyn. Mutta missä ajassa palautuisin ja saisin samanlaiset lihakset? Juteltii miehen kanssa puhelimessa ja se pyysi anteeksi. Ymmärrän häntä, mutta en siltikään. Jäi kalvamaan tämä. Miten teidän miehet suhtautuu teidän kroppaan kun on lapsi tullut? Auttakaa

 

["fiona_"]

:O...jestas.

Kait säkin olet sitten laatinut ja antanut hänelle oman ultimatum- listan, missä ilmoitat, että vauvan synnyttyä ei miehesikään saa lihoa grammaakaan, eikä liioin harrastella kavereiden kera kaljoitteluiltoja (kaljalla jos millä irtoaa kiva "keissi"), tupakkaakaan ei saa ryhtyä kiskomaan kaksin käsin ja naama ei saa sitten olla kuin norsun välilihalla, kun joutuu yölläkin tasapuolisesti ylösnousemaan vauvaa hoitaakseen jne....

Keskenkasvuinen mies sulla.

No, ei mun ole tarvinnut kun mies on tehnyt sen jo. Se on alkanu käymään salillaki nyt ja sen jälkee kaikki muuttu. On se kyl aika komeakin nyt, käyn myös siellä nykyään. Siis se on ihana ja kypsä mies, aidosti.

 

[juujuu]

Raskaus ja synnytys muuttaa aina kehoa ja palautuminen vie aikansa. Jos mies oikeesti rakastaa sua sellaisena kun oot niin ei ne muutamat lisäkilot pitäis haitata. Onhan se varmaan vaikee tilanne sulle, mutta miehelläsi on varmaan todella huono itsetunto itsellään, jos kerran kiinnittää huomiota sunkin ulkonäköön...

 

[juujuu]

Niin ja mun mies pitää mua edelleen seksikkäimpänä naisena vaikka tissit onkin raskausarpia täynnä ja oon 10kg painavampi kun ennen raskautta, ja niin sen pitäiskin olla Toivottavasti sunkin mies ymmärtää, että siinä vaiheessa ei se kroppa ole enää sama kuin ennen lapsia...

 

["vieras"]

Diagnoosi: Miehesi pettää sinua, ja yrittää peittää syyllisyydentunteensa toimimalla sinun "parhaaksesi", niin ettet lösähdä raskauden myötä muodottomaksi, jolloin tuntisit hänen pettämisensä olleen sinun syytäsi.

 

["vieras"]

Mitä hittoa? Kyllä sinä palaudut nopeasti vanhoihin mittoihin ja kyllä ne lihatsetkin palautuvat kun vaan salilla käyt.

Minulla tuli ekassa raskaudessa kiloja n. 7kg ja nopeasti palauduin vanhoihin mittoihin. Nyt olen rv 29 ja painoa tullut n. 5 kg. Ikää minulla on 40-vuotta. Olen siis aina ollut hoikka ja urheilullinen. Palauduim tosi nopeasti synnytyksestä. Toivottavasti myös toivun nopeasti tästä toisestakin.

Ymmärrän ton sun huolen natsimiehestä, mutta ei se ole syy siihen ettei lasta voisi hänen kanssaan tehdä. Saatpahan ainakin mennä rauhassa salille, kun häb hoitelee vauvaa.

 

["niinpä"]

Muista että et tee mitään miehesi takia vaan itsesi. Jos siis haluat palautua vanhoihin mittoihisi niin sen täytyy sitten lähteä ihan itsestäsi, ei siksi että miehesi haluaa niin...

 

[Silja.S]

Voi, jumalauta näitä provoja.

 

[Ongelmavauva]

Mitäs jos vauva herättää sut 20 kertaa yössä ensimmäisen 1,5 vuoden ajan eikä nuku päivällä kuin lyhyitä max. 20 min unia? Mites palaat "kuosiin" tai vältät sokerisyöpöttelyn pitääksesi silmät auki? Mitäs mies sanoo sitten?

 

["vieras"]

Mitäs jos vauva herättää sut 20 kertaa yössä ensimmäisen 1,5 vuoden ajan eikä nuku päivällä kuin lyhyitä max. 20 min unia? Mites palaat "kuosiin" tai vältät sokerisyöpöttelyn pitääksesi silmät auki? Mitäs mies sanoo sitten?

Meillä tuo esikoinen teki tuollaista ekat 10kk (päikkäreitä nukkuin vähän paremmin)ja suklaan syönnin ohella kyllä liikuin myös. Ei ne kaikki jämähdä silti sohvalle, mutta tiedän että helposti se sohva myös vetää puoleensa Niin olen se sama 40-vee mamma joka jo tossa aiemmin kommentoi.

 

["fiona_"]

Ollaan mietitty kyllä, miten saataisiin mut samoihin mittoihin synnytyksen jälkeen ja mä tiedän pystyväni siihen. Ongelmana on, että mies ei usko ja sanoo, että kuitenkin repsahdan yms... ja se mua eniten loukkaa. Perheenlisäyksestä on tullut meille hirveä kupla ja riidanaihe. Se sanoo, että kävis aina kaupas ja vois tehdä ruoat, mulle se on OK sillä lapsi jäisi tottakai enemmän mun hoidettavaksi jos mies käy töissä ja hoitaa juoksevat asiat. Aikaa mulle jäisi salilla käymiseen. Valmis olisin "haasteeseen" ja lapsi olisi ihana asia meille, mies potee uskonpuutetta?
Joku sanoo, että tekisin asiat itseni takia. Teen itseni takia myös sillä se on mun miehelle tärkeää ja se jos mikä antaa mulle voimia, tuki ja kaikki mitä meillä on yhessä

 

[selvä homma]

Jos tää ei oo provo niin mies ei halua sun kanssa lapsia ja keksi tollasen tyhmän tekosyyn koska ei uskalla sitä sanoa suoraan.

 

["aamuvirkku"]

huhhuh. mun kroppa ainaki vaa parani raskauden myötä

 

["fiona_"]

No mitä mun pitäis sitten tehdä? Ja mikä on provo?

 

[Uudi harm]

Raskausarpia ei välttämättä voi välttää ja aina ei asiat menekään niin kuin on paperin kanssa suunniteltu.
En kyllä tohtis tehdä lapsia tuollaiselle miehelle, olis kuin köydessä koko ajan.

 

[Uudi vielä]

Niin ja mites imetys, joka on lapselle tärkeää. Jätätkö senkin ettei rinnat vaan rupsahda.

 

["vieras"]

Jos olet aina ollut hoikka, niin miksi ihmeessä lihoisit muodottomaksi? Mulla on tullut molemmissa raskauksissa n. 20 kiloa (oon aika pitkä) ja hyvin on kilot lähteneet. Aika nopeastikin vielä.

Miehesi on kyllä käyttäytynyt tosi tökerösti. Toivottavasti reaktiosi sai ajattelemaan. Toivon, että miehesi kaikesta huolimatta on niitä ihmisiä, jotka oman lapsen saadessaan tajuavat, että tuollaiset ulkonäköjutut ovat epäolennaisia.

 

["maarja"]

Taidatte olla aika nuoria vielä, ainakin miehesi on lapsellinen. Ehkäpä miehesi ei kuitenkaan ole ihan valmis isäksi, jos nuo ulkonäköasiat painaa noin paljon kupissa.

 

["fiona_"]

Niin ja mites imetys, joka on lapselle tärkeää. Jätätkö senkin ettei rinnat vaan rupsahda.

No, rinnat ne onkin puheenaiheena raskausarpien lisäksi. Meillä on rahaa että tullaan toimeen, mies tienaa meistä silti enemmän ja sanoi olevansa valmis myös maksamaan mahdollisia leikkauksia jos rinnat menettää terhakkuutensa... En tiedä, epäröin, onhan se kuitenkin kutkuttava ajatus saada kivat tissit. Huomaan kyllä, miten mies rakastaa minua ja haluankin olla hänelle se täydellinen nainen, hän on itse täydellinen mulle.

Joo, mun mies olis voinut asioita vähän nätimminkin esittää... Mies ehdotti että en imettäisi, mutta musta se kuuluu äitiyteen mistä haluaisin nauttia kaikessa kamaluudessaankin. Olen 50/50 asian suhteen, en ole kuullut mitään pahaa korvikkeiden käytöstä?

 

[LeGu]

Itse ainakin olen ylpeä jokaisesta (vähäisestä) arvesta, lörpöä masusta ja pienentyneistä ja riipahtaneista tisseistä niin myös mieheni ! Joka kerta kun itsetunto kriisi koputtelee ovella menen katsomaan pienokaista ja taas ylpeys jokaista arpea jne kohtaa nousee valloilleen ja AINA voit synnytyksen jälkeen palauta, kilot karisee, masu timmiintyy ja arvet haalistuvat !! Mutta keskustele miehesi kanssa, että onko hän todella noin PINNALLINEN -,-