Apua kaipaan!

Hei!

Olen jo yli 20-vuotias nuori nainen, enkä ole vielä käynyt gynekologilla. Nyt olen kuitenkin päättänyt itseni sinne ""pakottaa"" vaikka pelkäänkin kovasti.
Tulin tänne palstalle, koska halusin kysyä onko täällä ketään, jolta voisin esim emailin välityksellä kysellä mieltäni painavia asioita ja joka kuuntelisi? kun ei ole/ole ollut ketään kenen kanssa näistä asioista jutella, niin olisi mukavaa jos täältä löytyisi joku joka ymmärtää ja tukisi minua!

Kiitos kovasti jos joku vastailee.

 

Hyvä onkin, että ajattelit nyt viimein käydä gynekologisessa tarkastuksessa. Se on meille naisille oikeastaan aivan välttämättömyys. Hyvä on ottaa papa-näyte ja toki jos aikoo hankkia ehkäisyn, esim. pillerit, niin senkin takia tarvii käydä gynellä.
Eihän se niin mukavaa kylläkään ole, siinä pedillä selällään ja jalat levitettynä olla..mutta kannattaa vain yrittää rentouttaa alapäätään ja ajatella, että esim. näytteen otto on nopeasti ohi.
Ei kannata pelätä gynellä käyntiä.....hammaslääkärillä kun porataan kipeää hammasta, sitä voi jo vähän pelätäkkin...

 

Miksi menet gynekologille?
- Onko sinulla jotain vaivoja alapäässä, kuukautisten kanssa?
- Tarvitsetko ehkäisyä?
- Epäiletkö saaneesi jonkun tartunnan?

 

Ei ole mitään ongelmia, en tarvitse ehkäisyä, enkä epäile tartuntaa. Menen siksi kun sanotaan, että pitäisi käydä.

 

Minulle tehtiin gynetutkimus ensimmäisen kerran keväällä 22-vuotiaana. Menin lääkärille sukupuolitautiepäilyn takia ja heti ensitöikseen hän otti papan. Se ei ollut ollenkaan kamalaa! Riippuu tietysti siitä, millainen on suhtautuminen omaan kroppaan, sukupuolisuuteen tai lääkärissä käynteihin, mutta minusta siinä ei ollut mitään ihmeellistä. Tutkimus ei kestä montaa minuuttia, eikä papan ottaminen koske. Lääkäri oli aika ihmeissään, kun sanoin, ettei minulta ole koskaan otettu papaa ja sanoi, että ehdottomasti kannattaa käydä säännöllisesti. Minusta voit ihan hyvin soittaa ajanvaraukseen ja sanoa, että haluat perustarkastuksen ja papan, koska sinulta ei ole koskaan sitä otettu ja haluat tarkistaa, että kaikki on kunnossa. Ei kannata ajatella gynellä käyntiä sen ihmeellisempänä asiana kuin hammasten tarkastusta. Jokaiselle joku gynekäynti on ollut ensimmäinen. Jos voi yhtään lääkärikokemuksestani päätellä, gynegologi on varmasti tyytyväinen, että olet oma-aloitteisesti ottanut vastuuta terveydestäsi ennen kuin mitään on vinossa. Tsemppiä sinulle

 

Hei!
Arvaan kyllä, että sinua pelottaa, mutta usko pois, pelätä ei tarvitse ollenkaan.
Tutkimus ei kestä monta minuuttia, makaat tutkimuspöydällä jalat jalkatuissa ja koetat olla rentona vaan. Laita käsivarret ristiin rinnan päälle, se rauhoittaa. Minua kerran neuvottiin näin ja sen jälkeen olen tehnyt niin joka kerta.
Et ole ensimmäinen asiakas lääkärille, joten hän ottaa sen vain ja ainoastaan työnä.
Olen käynyt sekä mies- että naisgynekologeilla ja melkeinpä mieluummin menen miesgynekologille.
Enemmän minä pelkään hammaslääkärille kuin gynekologille menoa!
Tilaa vaan rohkeasti aika. Parempi käydä rutiinitutkimuksissa kuin sitten kun on jotain vaivoja.

 

Mutta kun ei ole kyse tuollaisista asioista...
pelkään ihan eri asioita ja en vain osaa...
Siksi pyysin apua..

 

Mitä sitten pelkäät? Voitko kertoa näin keskustelupalstalla?

 

Gynelle ei ole mikään ""pakko"" mennä ellei ole tarvetta keskustella ehkäisy tms. asioista. Ellei sulla ole vielä ollut yhdyntöjä, ei ole mitään tarvetta mennä, vai onko sulla esim. kivuliaat kuukautiset? Kerro mistä haluaisit gyneltä kysyä?

 

Jennille ja muille ihmetteleville:
Kyllä naisen kannattaa pitää huolta itsestään ja käydä gynen tarkastuksessa 1-2 vuoden välein. Eipä se mukavaa ole, mutta mielestäni kuitenkin tarpeellista. Itse käyn n. 1½ vuoden välein.

Ensiimmäinen gyne kannattaa valita vaikkakaverin suosituksella tai sitten vaan soittamalla lääkäriin. Jos kamalasti miesgyne jännittää, valitse naislääkäri. Itselläni kokemukset ovat kyllä osoittaneet, että naisilla saattaa olla paljon ronskimmat otteet.

 

No onpa puppua. Gynellä voi selvitä asioita, joita ei ole edes tullut ajatelleeksi tai osannut kysyä. Esim. itse sain tietää endometrioosin mahdollisuudesta - hyvä tietää etukäteen, ettei myöhemmin tarvitse turvauttua hedelmöityshoitoihin (välttämättä) tai jäädä lapsettomaksi.

 

Niin on usein naisilla ronskimmat otteet. Miehet ovat enimmäkseen rauhallisiakin ja pitempisormisia kuin naiset ja se helpottaa huomattavasti, näin sanoi eräs kätilökin minulle kerran.
Kokemuksia on molemmista.

 

Mitä sinä pelkäät ja minkälaisista asioista on kyse?
Ei voida auttaa jos et kerro!
Ihmisillä on vaikka minkälaisia pelkoja.

 

jos uskaltaisit laittaa oman emailosoitteesi tänne palstalle. Olen liki nelikymppinen äiti, ja gyneistä on kokemusta parin vuosikymmenen ajalta. Itselläni pyörii aina kaikenmoisia ajatuksia kaiken uuden, tuntemattoman edessä, joten ehkäpä voisin samaistua asemaasi ja koittaa auttaa sinua vastaamalla kysymyksiisi!

 

Kun menin gynelle ensimmäistä kertaa 20- vuotiaana, olin vielä neitsyt, ja tunsin olevani jotenkin kummajainen, pidin itseäni vielä niin tajuttoman vanhana. Silti oli päivänselvää mennä gynelle; äitini oli opettanut, että naisen tärkeimpiä tehtäviä tässä elämässä on pitää huolta itsestään, ja suvussani on naisilla ollut vaikka mitä häikkää kohtusyövästä kystiin ja tuulimunaraskauksiin.

Ajattelin, että lääkäri on varmasti nähnyt työssään tuhansia alapäitä, ei omani voi mitenkään niin erikoinen olla, ettei toista samanlaista olisi sängyllä maannut. Tiesin myös, etten varmasti ole ensimmäinen neitsyt hänen uransa aikana. Niinpä valitsin yksityispuolelta vanhemman naisgynen, se tuntui jotenkin turvallisimmalta vaihtoehdolta.

Kerroin suoraan, mikä on tilanne. Hän kertoi sitten vähän tarkemmin sisätarkastuksen yhteydessä, mitä milloinkin tekee, ja keskustelimme muistakin mieltä painavista huolista, kuten tästä neitsyydestäni.Hänestä oli viisas päätös, että jos jotenkin alitajuisesti ei ole tutunut hyvältä mennä sänkyyn miehen kanssa, vaikka ""pitäisi"", niin sitten sinne ei mennä. Hänen mielestään liian moni on kerännyt itselleen huonoja muistoja tekemällä sen kaverien tai miehen painostuksesta. Oli todella helpottavaa puhua hänen kanssaan, vaikka ei se mitenkään helppoa ollut. Lääkärillä kun kuitenkin on tuo salassapitovelvollisuus, niin mitäpä kauheaa siellä voi sattua, päästeli suustaan sitten mitä tahansa.

Lääkärille asiasi siis tuskin on jotain, johon häne ei olisi aiemmin törmännyt. Lääkäri kun on työssään tekemisissä niin monen asian kanssa. Rohkeasti sinne siis, ihminen siellä vain on!

 

3 1/2-vuotta sitten, 14-vuotiaana, kävin terveyskeskuksessa(kuukautishuolia). Siellä oli lääkärinä tummaihoinen maahanmuttajamies. Joka ei tuntunut kuuntelevan minua lainkaan. Yhtäkkiä hän vain komensi riisuutua, jotenkin ihmetetty tiuskaisu, sina ottaa kaikki vaate pois! Itse ""tutkimus""oli inhottava kokemus, ensinnäkin se kesti ainakin 20 minuuttia, alapään tunnustelusta hän siirtyi rintoihin ja sitten palasi alapäähän-tätä ""vaihtelua"" taphtui useita kertoja! Tekeko tämä mita, tekeko tämä mita; hän jankkasi, hiestä märällä naamalla. Mitään diagnoosia en saanut, eikä hän ylipäätään vastannut yhteenkään kysymykseeni. Käynnin jälkeen hävetti ja oli paha olo. Tuon jälkeen en ole uskaltanut käydä gynekologisessa tutkimuksessa-vaikka tälläkinhetkellä aihetta olisi! Maria.

 

En ole mikään asiantuntija, mutta ikää on kertynyt 40 v joten kokemusta on ainakin jonkin verran..... kirjoita mieltäsi painavat kysymykset oheiseen osoitteeseen niin vastaan parhaan kykyni mukaan. Enkä kerro kenellekään.
lessismore@luukku.com