Se kirjoitetaan pegorion. Samaa tavaraa kuin esim
Movicol
Kiitos, kas kun en heti hoksinut:-D
Kurkumamukulaa voi kasvattaa kotonakin, ruukussa. Täytyy vaan hommata luomumullat sille.
Mut saa sitä valmiina jauheenakin monista kaupoista.
"Kun päätä särkee tai niveliä juilii, on helppoa tallustella lääkekaapille ja napata nopeasti vaikuttava särkylääke. Harva kuitenkin tietää särkylääkkeiden sivuvaikutuksista ja vielä harvempi sen, että on olemassa myös luonnonmukainen ja turvallinen vaihtoehto kipujen poistamiseksi.
Curcuma longa on inkiväärikasveihin kuuluva ruoho, jonka juurista kuivattua ainetta sanotaan kurkumaksi. Se kasvaa trooppisilla alueilla kuten Intiassa, Kiinassa, Malesiassa ja eräissä Afrikan maissa. Ensimmäiset maininnat kurkumasta ovat jo yli 2500 vuoden takaa. Tuolloin sitä käytettiin lähinnä keltaista väriä antavana väriaineena.
Perimätiedon mukaan kurkumalla havaittiin hyvin varhain myös lääkinnällisiä ominaisuuksia ja sitä on käytetty muun muassa erilaisissa vatsavaivoissa. Kulttuureissa, missä kurkumaa käytetään runsaasti, paksusuolen syöpä on harvinainen sairaus, mutta on otettava huomioon, että kyseinen ruokavalio poikkeaa muutenkin suuresti länsimaisesta. Intialaisessa Ayerveda-lääketieteessä kasvia käytetään tulehdusten hoidossa. Arabit toivat kurkuman Eurooppaan.
Kurkuman tärkein vaikuttava aine on kurkumiini. Kurkumalla on havaittu olevan antioksidanttisia, antikarsonigeenisia sekä tulehdusta estäviä vaikutuksia ja sen on todettu suojelevan myös maksaa. Sen on todettu myös vähentävän kaasun muodostusta suolistossa. Minkäänlaista myrkyllisyyttä kurkumalla ei ole havaittu suurillakaan annoksilla.
Kurkumaa tutkitaan tätä nykyä hyvin innokkaasti kautta maailman, ja sen tehosta on saatu mielenkiintoisia tuloksia. Menossa on tällä hetkellä peräti kolmisenkymmentä suurta kansainvälistä kurkumiinitutkimusta, joissa selvitellään sen tehoa ja vaikutusta eri sairauksiin, mutta myös kiputiloihin. Yksi tehokkaimmista vaikutusalueista onkin kipujen ja särkyjen torjuminen.
Kun kipu iskee, se kertoo yksinkertaisesti siitä, että elimistössä on jotakin vialla. Akuutti kipu johtuu usein vammasta tai sairaudesta, kun taas krooninen kipu voi jatkua vielä senkin jälkeen, kun vamma tai vaurio on hoidettu. Tällaisessa tapauksessa kipuaistimuksen syynä voi olla kipuhermon vaurioituminen ja siihen on vaikea vaikuttaa tavanomaisilla kipulääkkeillä.
Kun väestö vanhenee, monenlaiset kivut, säryt ja krempat yleistyvät. Niinpä esimerkiksi nivelrikkoa arvellaan tätä nykyä potevan jo lähes puoli miljoonaa suomalaista, ja suurten ikäluokkien ikääntyessä lukemat vain nousevat. Yli 70-vuotiaista jo peräti 85 prosentin lasketaan kärsivän nivelrikosta.
Tulehduskipulääkkeiden käyttö on lisääntynyt samassa suhteessa kuin nivelvaivatkin. Harva kuitenkin tulee ajatelleeksi tulehduskipulääkkeisiin liittyviä riskejä, sillä niitähän myydään joka paikassa ja ne ovat helppoja ja halpoja. On kuitenkin todettu, että tulehduskipulääkkeitä syöville peräti 70-90 prosentille kehittyy etenkin hoidon alkuvaiheissa mahalaukkuun ja ohutsuolen alkuosaan pinnallisia limakalvovaurioita. Pysyviksi ne jäävät joka toiselle tai joka kolmannelle tulehduskipulääkkeiden pitkäaikaiskäyttäjistä.
Noin joka toisella tulehduskipulääkkeiden käyttäjistä todetaan tulehdusta ohutsuolen limakalvolla, mikä heikentää vastustuskykyä ja ravinteiden imeytymistä. Muita sivuvaikutuksia ovat muun muassa keskushermosto-oireet, verenpaineen nousu ja erilaiset ihoreaktiot. Myös munuais- ja maksaongelmat ovat melko yleisiä, mutta pahin tilastotieto tulee tässä: Suomessa kuolee vuosittain tulehduskipulääkkeiden haittavaikutusten takia 200-300 ihmistä.
Tulehduskipulääkkeiden ongelma on siinä, että samalla kun ne estävät kipua ja tulehdusta lisäävien välittäjäaineiden muodostusta erään entsyymin välityksellä, ne estävät myös hyvien välittäjäaineiden syntymisen erään toisen entsyymin välityksellä. Tämä voi johtaa mahalaukun ja ohutsuolen limakalvo-ongelmiin. Uuden sukupolven tulehduskipulääkkeiden on todettu lisäävän sydänkohtausten ja aivohalvausten riskiä, jonka takia osa näistä lääkkeistä on vedetty pois markkinoilta.
Turvallinen vaihtoehto on kurkuma, sillä sitä on jo vuosisatojen ajan käytetty lieventämään tulehdusta. Nykytutkimus on selvittänyt, että kurkuma pystyy vaikuttamaan tehokkaasti useaan eri tulehdusmekanismiin. Kurkuman antioksidanttivaikutukset puolestaan suojelevat elimistöä vaurioittavilta tekijöiltä. Kurkuma toimii antimikrobisena aineena, joka heikentää monien tautibakteerien, virusten ja hiivojen elinkykyä.
Kurkuma on myös vatsaystävällistä, koska se ei estä mahalaukkua suojaavan entsyymin toimintaa. Se on turvallista myös maksalle ja munuaisille. Kurkuman pitkäaikaiskäyttökin on osoitettu turvalliseksi. Tavallisen kurkumauutteen ongelmana on kuitenkin huono imeytyvyys, sillä kurkuman aktiiviaineesta siirtyy verenkiertoon vain noin prosentin verran. Lisäksi käytettävien määrien pitäisi olla suuria, sillä tutkimusten mukaan vasta noin 1200 mg kurkumiinin päiväannos on riittävä vaikuttamaan tulehdusta lievittävästi.
Suomen markkinoilla on puolisen tusinaa kurkumavalmistetta, joista Cibusine on kaikkein vahvin. Sen sisältämä TSE-kurkumauute on kurkumiinien ja beetasyklodekstriinin yhdistelmä, joka toimii niin tehokkaasti, että sen avulla kurkumiinin liukoisuus saadaan jopa tuhatkertaiseksi ja samalla sen biologinen hyväksikäytettävyys lisääntyy merkittävästi. Siksi yksi annos TSE-kurkumiinia vastaa jopa 1200 mg tavallista kurkumiinia.
Teksti: Reijo Ikävalko"
