Apua 10 kk vauvan yöhuuteluun

Kokeneemmat äidit, neuvokaa pliis!

10 kk vauva on alkanut herätä yöunilta nukuttuaan tunnin pari. Aloittaa ähinällä ja mölinällä, sitten herää ja on mukamas aivan virkeä. Alkaa itkeä raivoisasti, ei tyynny tutilla, sylissä, ei imetyksellä. Raivari loppuu, jos mennään valoisaan olohuoneeseen tai jos laskee lattialle - alkaa yliväsyneenä leikkiä.

Kun yritän vielä lapsen takaisin makuuhuoneeseen alkaa aivan tajuton huuto - ja tämä voi kestää yöllä neljä tuntia.

Imetän vielä, ja vauva on syönyt kerran yössä. En ole vierottanut yösyönnistä, kun yksi imetys noin kloo 03 ei ole tuntunut liian raskaalta. Olen myös ajatellut, että sen voi olla aamuyöllä oikeasti nälkä, kun menee nukkumaan jo noin klo 20.

Nukkuu päivällä kahdet lyhyet päikkärit, noin 2 X 35 min. Syö illalla puuroa ja imestän ennen nukkumaanmenoa. Iltarutiinit ovat olleet pikkuvauvasta asti samat, eivätkä ole muuttuneet.

Mitä tämä yöraivari oikein on? Miksei vauva tyynny edes sylissä? Mitä voin tehdä, kun en haluaisi opettaa, että keskellä yötä voidaan alkaa leikkiä? Voiko joku allerigia tai eroahdistus aiheuttaa tällaista?

Hampaita tulee, mutta tuskin johtuu niistä kun särkylääke ei auta yhtään.

Soitin neuvolaan, sain ohjeen lopettaa imetys kokonaan ja siirtä lapsi omaan huoneeseen nukkumaan (nukkuu nyt pinnasängyssä aikuisten makuuhuoneessa). Tämä tuntuisi kuitenkin rajulta - jos sillä on joku hätänä, kun on tällaisen huutelun aloittanut, niin eikös hätä vain lisäänny jos nyt vierotan ja siirrän nukkumaan yksin? Siis että eikö ne kannattaisi tehdä, kun ei ole muita ongelmia päällä?

Auttakaa PLIIS! Univaje alkaa haitata elämää.

 

Ehkä ekaksi jättäisin pois toiset päikkärit. Suurinpiirtein tuossa iässä meillä on siirrytty yksiin päiväuniin. Ehkäpä sitten nukkuisi pidemmät päiväunetkin ja myös ei haluaisi seurustella yöllä, kun saa tarpeeksi aktiviteettia päivällä.

Eikä tuo neuvolan ohjekaan mitenkään huono ole. 10kk ei tarvitse ravinnollisesti enää ruokaa yöllä.
Lisäksi kuulet kyllä vaikka hän on toisessa huoneessa tuon huutelun ja voit tarvittaessa käydä lohduttamassa.

Et siis halua opettaa lapsellesi että keskellä yötä voi leikkiä, niin miksi hänet otetaan pois sängystä ja tuodaan valoisaan olohuoneeseen missä voi leikkiä?

 

Meillä sama juttu, lapsi nyt 11kk ja tuo alkoi noin kk sitten, eli lapsen ollessa 10kk.

Meillä lapsi menee unille klo 20-21 aikaan ja herää 0,5-2 tunnin kuluttua huutamaan kurkku suorana. Mikään ei auta...ei syli, ei äiti, isä, tassutus, viereen otto tai yhtikäs mikään muukaan. Lapsi on niin väsynyt, että huutaa vaikka silmät kiinni sängyssään kaatuille (josta seurasi 6 mustelmaa otsaan) ja huuto parhaimpina iltoina kestää 10 min, kun taas pahinmpina jopa yli 60 min :/

Tämän jälkeen lapsi heräilee useamman kerran yössä, tai lähinnä havahtuu...välillä ehdin hyssyttelemään hänet uneen, välillä tuo rumba alkaa uudelleen, joskin onneksi yleensä huomattavasti lievempänä. Heräämisiä yhden yön aikana on 5-20 ja nyt näin kuukauden valvomisen jälkeen alkaa univaje painaa äitiä aikalailla. Onneksi on miehellä nyt loma jotta saan nukkua päiväunet.

Me lähdettiin alta viikon kuluttua näiden ongelmien alkamisesta lääkäriin näytille, koska tytöllä oli vavana paljon korvatulehduksia, mutta korvat (kuten kaikki muukin) oli kunnossa. Lapsi todettiin siis terveeksi ja meidät passitettiin kotiin siten, että pyydettiin tulemaan uudelleen, mikäli oireet jatkuvat.

Ja jatkuivathan ne.

Menimme runsaan viikon kuluttua uudelleen lääkäriin ja tuolloin oli tullut myös lisäoireena ihottuma poskiin ja kädenselkiin. Lisäksi lapsen vartalolla oli pieniä, ihonvärisiä näppyjä jotka muistuttivat lähinnä hikinäppyjä. Muutama näpyistä oli punainen, mutta se ei näyttänyt mitenkään hälyttävältä.
Saimme lähetteen lastenpolille, koska tk-lääkäri ei osannut meitä enempää auttaa.

Lastenpolille pääsimme alta viikon sisällä ja siellä kartoitettiin lapsen tilannetta, päätyen lopulta siihen, että lapsella on mitä todennäköisimmin atooppinen ihottuma ja jokin allergia. Toisena vaihtoehtona on se, että lapsella on jonkinsortin refluksiongelmaa tms. sillä lapsi puklaa muutaman kerran viikossa...ja makuuasentohan tekee refluksilapsille pahaa. Tämä kuitenkin on aika epätodennäköistä sillä sitä puklailua tapahtuu niin harvoin.

Lähdimme siis liikkeelle allergiaoletuksesta ja saimme lähetteen allergiapolille jonne meille tullaan antamaan aika noin 2 viikon sisään, eli tammikuun puoleen väliin mennessä. Lastenpolilla otettiin jo allergiatestit verikokein, joiden tulokset siis tuolloin tammikuussa saamme.
Lapsi siirrettiin myös välittömästi maidottomalle ruokavaliolle ja käytössämme onkin siis Nutrilon soija. Lisäksi saimme ihottumiin rasvausohjeet.

Maidoton ruokavalio ja rasvaus ovat olleet nyt käytössä viikon ja ihon punoitus on kadonnut kokonaan, sekä näpytkin tuntuvat lievittyneen. Yötkin ovat helpotuneet sikäli että lapsi kyllä heräilee edelleen, mutta nukahtaa nyt alta 5 min uudelleen. Lisäksi yöllä nukutaan nykyään yksi pidempi pätkä ihan kunnolla.

Omaan huoneeseen en misään niemessä lähde lasta siirtämään ennen, kuin yöt taas sujuvat sillä se olisi mielestäni täysin kohtuutonta lasta kohtaan. Sen sijaan rinnasta lähtisin varmaankin vieroittamaan (meillä lapsi syö iltapalan 19:30 ja seuraavaksi aamupalan 8-9 eikä ole yöllä nälkä, näin toimittu jo 3kk) sillä silläkin saattaa asiaan osuutta olla.

Tässä siis meidän tarinamme...en tiedä onko tästä teille mitään apua, mutta meille tosiaan lääkäri vilautti sekä allergia-, että refluksikorttia.

 

Valitettavasti tuo yöheräily kuuluu tuohon ikään =) Kaikki vauvat tulevat levottomiksi, kun oppivat uusia taitoja (seisomaan nouseminen, kävely yms).

Meillä vauva (nyt 1v 4kk) nukkui n. 9 kk:n ikään asti yöt hyvin yhdellä yösyötöllä, mutta sitten alkoi kuvaamasi yöshow. Vaihe saatiin kuitenkin parissa viikossa rauhoittumaan, kun lopetettiin yösyötöt ja eikä vauvaa nostettu syliin yöllä.

Unikouluista löytyy paljon tietoa netistä. Ns. huudatus-unikoulu on mielestäni liian rankka lapselle ja tassuttelu-unikoulullakin saa saman tuloksen aikaiseksi.

Tassuttelu-unikoulu on hellävaraisin tapa opettaa vauva takaisin hyville unitavoille, mutta se vaatii kärsivällisyyttä ja johdonmukaisuutta. Unikoulua ei tule jättää kesken, kun sen kerran aloittaa, vaikka takapakkiakin tuntuisi välillä tulevan.
Paijaat hellästi lasta uneen pahimman itkun aikana ja pidät kättä vauvan selän/vatsan päällä, kunnes rauhoittuu. Viikon kuluessa yöt alkavat helpottaa, vaikka se rankka jakso onkin. Parin yön jälkeen yöraivarit alkavat lyhentyä. Opeta lasta vähitellen siihen, että pidät kättä yhä vähemmän ja vähemmän aikaa lapsen selän päällä, kunnes oppii nukahtamaan ilman vanhemman kosketusta.

Voimia yökukkujan kanssa! Se kyllä helpottaa ajan kanssa.

 

Ihanaa, kun vastaatte! Olen jo aika epätoivoinen tämän kanssa...

Yhtenä yönä siis nostin pojan olohuoneen puolelle, kun huuto ei laannu millään. Karjuu siis sylissä, äidin tai isän, rimpuilee, ei auta imetys, ei viereen ottaminen, ei heijaaminen, ei hytkyttäminen, ei jutteleminen, ei laulaminen... Yhtenä yönä, kun oli huutanut tunteja rimpuillen mun sylissä ja sängyssä vuorotellen, laitoin pojan lattialle ja päästin menemään. En vaan enää jaksanut. Sepä siis lähti olkkariin ja alkoi leikkiä. En siis ole toiste antanut tässä periksi, mutta sillon en vaan enää pystynyt pitämään kirkuvaa lasta ja itseäni kasassa.

Tassuttelusta olen lukenut, mutten tajua miten se tassutteluun rauhoittuisi - kun ei se itku lopu! Vauva on jo niin iso, että jaksaa okeasti itkeä hysteerisenä vaikka tunteja. Lopulta itku menee ihan kamalaksi, vauvaan ei edes ikään kuin saa yhteyttä, kakoo silmät kiinni ja tärisee. Olen koittanut pitää aina ensin sängyssä, enkä ottaa heti syliin, mutta ei se tyynny, ei millään. Tuo Chefin kuvaus tuntuu tosi tutulta... Voiko allergia aiheuttaa oireita VAIN yöllä?

Tuhannet kiitokset vastanneille. Ja vastatkaa vielä muutkin, joilla on kokemusta!

 

Ihanaa, kun vastaatte! Olen jo aika epätoivoinen tämän kanssa...

Yhtenä yönä siis nostin pojan olohuoneen puolelle, kun huuto ei laannu millään. Karjuu siis sylissä, äidin tai isän, rimpuilee, ei auta imetys, ei viereen ottaminen, ei heijaaminen, ei hytkyttäminen, ei jutteleminen, ei laulaminen... Yhtenä yönä, kun oli huutanut tunteja rimpuillen mun sylissä ja sängyssä vuorotellen, laitoin pojan lattialle ja päästin menemään. En vaan enää jaksanut. Sepä siis lähti olkkariin ja alkoi leikkiä. En siis ole toiste antanut tässä periksi, mutta sillon en vaan enää pystynyt pitämään kirkuvaa lasta ja itseäni kasassa.

Tassuttelusta olen lukenut, mutten tajua miten se tassutteluun rauhoittuisi - kun ei se itku lopu! Vauva on jo niin iso, että jaksaa okeasti itkeä hysteerisenä vaikka tunteja. Lopulta itku menee ihan kamalaksi, vauvaan ei edes ikään kuin saa yhteyttä, kakoo silmät kiinni ja tärisee. Olen koittanut pitää aina ensin sängyssä, enkä ottaa heti syliin, mutta ei se tyynny, ei millään. Tuo Chefin kuvaus tuntuu tosi tutulta... Voiko allergia aiheuttaa oireita VAIN yöllä?

Tuhannet kiitokset vastanneille. Ja vastatkaa vielä muutkin, joilla on kokemusta!

Nimenomaan kyllä voi.

Meillä lapsi on päivisin kuin enkeli...ei kitinän kitinää, tai vitinän vitinää ilman syytä. Ja päiväunet (ottaa yhdet, kestolta 45min-1,5h) menee täysin ongelmitta. Meillä siis lapsi on aivan normaali päivällä, mutta kun tulee ilta ja yö niin lapsi muuttuu täysin.

Ja meilläkin lapsi siis on ihan kun jonkun kirouksen vallassa (no en usko moisiin henkijuttuihin, mutta yön pikkutunteina sitäkin on tullut pohdittua) kun häneen ei saa lainkaan kontaktia, ei tosiaan edes sitä katsekontaktia.

Miehen siskontyttö (eli tyttäremme 1v11kk serkku) on moniallergikko ja heillä on hyvin samantapaiset yöt, kuin meillä. Olen tämän äidin kanssa nyt useaan otteeseen jutellut asiasta puhelimitse ja hän kertoi, että usein allergialapsilla on varsin hankalat yöt, sillä kutinat yms. alkavat vaivata levolle mennessä kun ei enää ole muuta puuhaa joka ikäänkuin peittäisi oireita (esim. leikkiminen yms.).

 

Usko pois, kyllä se helpottaa. Koita pitää itsesi rauhallisena ja hengittää syvään, vaikka kuinka väsymys painaisi ja tekisi mieli antaa periksi. Yksi ystäväni on kuunnellut hiljaa korvakuulokkeilla musiikkia pitääkseen itsensä rauhallisena.

Meilläkin huuto oli jotain aivan käsittämätöntä, sitä on vaikea sanoin kuvailla. Lapsi meni ihan hysteeriseksi, kun ei saanut haluamaansa. Neuvolasta neuvoivat sanomaan lapselle "nyt on yö, nyt nukutaan, äiti ei ota syliin" samalla, kun silität kiljuvaa päätä. Tätä mantraa hoin öisin, vaikka itku tuli välillä itsellekin. Vaikka lapsi huutaisi, on pääasia, että olet lapsen lähellä, jolloin hän ei tunne oloaan turvattomaksi. Meillä ei toiminut se, että otin lapsen välillä syliin, vaikka huuto menikin todella kovaksi. Pidin siis lapsen koko ajan sängyssä ja silitin hellästi poskea ja päätä pahimman huudon ajan.

Jos lapsi nousee seisomaan pinniksen laitaa vasten, voit antaa hänen seistä 5-10 minuuttia ja sen jälkeen laittaa hellästi takaisin makuuasentoon ja yrittää tassuttelua. Muutamien ylösnousemisyen jälkeen, lapsi alkaa jo itsekin väsähtää, eikä enää rimpuile yhtä pahasti, vaan antaa jo rauhoittavan käden pysyä selän tai vatsan päällä.

http://www.hus.fi/default.asp?path=1,28,824,2547,6444,6445,7649#hoitomallit

http://vanhemmat.mll.fi/hoivaan_ja_kasvatan/uni/uni_tassu.php

 

Ohessa vielä yksi linkki, joka ainakin auttoi meidän perheen tapauksessa. Ruotsalaisen Anna Wahlgrenin kirjoittaman "nyt nukutaan" -kirjan avainkohdat on luettavissa netistä osoitteesta:

http://www.annawahlgren.com/index.php/view/finska/anna-wahlgren

 

Herääkö lapsesi aina samaan aikaan nukahtamisesta?

Meillä alkoi heräilemään 1v4kk iässä aina 1,5h päästä nukahtamisesta ja huusi 5 minuutista kahteen tuntiin. Kyseessä oli kauhukohtaus. En saanut mitään yhteyttä lapseen, joskus oli silmät kiinni ja joskus silmät auki ja tuijotti vaan johonkin. Sylissä rimpuili ja saattoi heittäytyä selkä kaarelle niin että monena kertana oli tosissaan satuttaa itsensä. Siinä monesti itkettiin sitten molemmat. Joskus sitten havahtui siihen kun laitettiin valot päälle tai isä tuli huoneeseen tai sanottiin kovalla äänellä jotain.

Etsin sitten netistä tietoa ja luin näistä kauhukohtauksista ja rupesin seuraamaan milloin herää huutamaan. Ja tosiaan joka ilta heräsi aina puolitoista tuntia nukahtamisesta. Löysin ohjeen jossa sanottiin että kauhukohtaus tulee useasti kun tietystä univaiheesta siirtyy toiseen ja lapsi ei pääse tekemään tätä siirtymää. Jos lapsen jollain tapaa havahduttaa ennen tätä vaihetta se saattaa "ylittää" kohtauksen. No me kokeiltiin ja tunti 25 minuuttia nukahtamisesta käytiin silittämässä lasta niin että havahtui. Ei herännyt vaan ainoastaan vaihtoi asentoa tms. Ensimmäisestä illasta lähtien kohtaukset loppuivat. Me ollaan nyt vuosi tätä tehty. Puoli vuotta sitten jätettiin silittämättä ja taas tuli kohtaus. Ei tosin kestänyt enää kuin pari minuuttia mutta kuitenkin. Vielä siis tänäkin iltana käydään häntä silittämässä kun hän on ollut unessa 1h25min. Tästä ei meille mitään haittaa ole koska menee 20 aikaan nukkumaan joten ei tarvitse sen takia valvoa, joka tapauksessa valvotaan yli kymmeneen. Ja koska lapsi ei tähän herää niin ei siitä mitään haittaakaan ole.

Kuulostaa varmaan uskomattomalta mutta kannattaa kokeilla. Ja googlettaa kauhukohtaus niin saat lisää tietoa. Jos siis tapahtuu aina suurinpiirtein samoihin aikoihin.

paljon voimia öihin!! :hug:

 

Daarian ehdottama kauhukohtaus on tosiaan pienten lasten ongelma, mutta sitä ei yleensä esiinny vielä näin pienillä lapsilla, vaan nimenomaan siinä 1,5-2v iässä.

Mutta toki tuokin vaihtoehto kannattaa käydä läpi.

 

Daarian ehdottama kauhukohtaus on tosiaan pienten lasten ongelma, mutta sitä ei yleensä esiinny vielä näin pienillä lapsilla, vaan nimenomaan siinä 1,5-2v iässä.

Mutta toki tuokin vaihtoehto kannattaa käydä läpi.

ihan totta chef =) Mää oon kans lukenu että yleensä alkaa ensimmäisen ikävuoden jälkeen mut aattelin että eihän sinne oo ap:n vauvalla kuin pari kuukautta..

 

Voi olla ihan vaan lapen normaaliin kehitykseen kuuluva kausikin - meillä esikoinen on ollut huono nukkuja ja kaikenlaisia yökukkumiskausia on käyty läpi. Jossain vaiheessa käytiin aina katselemassa öistä maisemaa ikkunasta, siihen havahtui ja sen jälkeen jatkoi unia normaalisti. Nyt 2-vuotiaana onneksi nukkuu yöt hyvin rauhallisesti läpeensä.

 

Naurattaa nämä kommentit tassuttelusta.


Täällä 10kk poika joka vääntää itsensä kaikki lihakset jännittyneenä kaarelle ja kirkuu niin paljon, että sama ääni kuuluisi varmaan jos tuon sytyttäisi tuleen. MIKÄÄN ei auta. Sylistä kampeaa pois, sängyn hytkyttely, puhuminen, kuiskuttaminen, laulaminen, silittäminen, taputtelu, pystyssä oleminen, sylissä makuulla oleminen, olkapäällä oleminen. On yritetty äitiä, on yritetty isää, on yritetty maitoa pullosta, on käyty ulkona viilentymässä (siellä hiljeni hetkeksi).

Nyt on 45min tältä yöltä tätä "nautittu." Totesin, että huutakoot lapsi sängyssä vaikka aamuun asti. Mitenkään kun ei voi auttaakkaan.

 

Tulin joskus vauva aiheiselle keskustelufoorumille vain ja ainoastaan rentoutumaan. Keskustelupalsta oli suunnattu lapsiperheille.

Olin hyväntuulinen keskusteluissa enkä ollut kenenkään vihollinen. Joku keksi minut vihollisekseen. Tämän jälkeen joku keksi, että olen joku vihollinen jollekin. Koskaan ei tuntenut yhtäkään ihmistä.

En koksaan tajua miksi joku keksi minut mukaan johonkin ihme kuvioon. En edelleenkään tunne heistä ketään. Epäilen toimittajiksi, koska tunnistin kirjoitustyylin.

Yksi kirjoittajista haukkui Harkimoa lukihäiriöstä. En tunnen henkilöä. En tunne Harkimoakaan.

En käsitä miksi täysin tuntemattomat ihmiset keksivät tuntevansa toisen ihmisien taikka kuvittelevat minun tuntevan jonkun.

Joudun kärsimään täysin syyttä siitä, että luotin vauva keskustelufoorumiin.

Sanoudun irti kaikesta keskustelufoorumien keksitystä väännöstä. minulla ei ole mitään tekemistä kenenkään keskustelufoorumin muun henkilön kanssa, ei toimittajien eikä poliittisten ihmisten kanssa.


Etsi neuvoa muualta. Täältä et myötätuntoa saa. Tämä maailma ei kokoa muuta kuin toimittajat kimppuusi.